NÄKÖ
Wilfrid Wilson Gibson(1878-1962)
Luona lampun valaiseman kojun viivyin, silmilläni ahmien
värejä kypsiä ja rikkaita halulle sydämen -
tomaatteja, punaisempia kuin tuli Krakataun,
appelsiineja kuin vanhat auringonlaskut yllä Tyyroksen,
ja omenoita kultaisenvihreitä kuin metsäaukeilla Paratiisin.
Ja kun viivyin, eksyneenä taivaalliseen nautintoon,
sydämeni kiitti Jumalaa hyvästä lahjasta näön
ja kaikista nuoruuden eläväisistä aisteista terävistä ja vireistä...
Kun äkisti, takaani yössä,
kuulin naputuksen sokean miehen kepin.
#WilfridWilsonGibson #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti