ITSEVARMUUS

Philip Appleman(1926-2020)

(Bashõn mukaan)

Pilvet supisevat tummasti,

se on sokeuttava tapa -

kuun tuijottaminen.

[Confidence (After Bashõ)]

#PhilipAppleman #Käännös #Käännösrunoja #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SYNKKÄ TYTTÖ

Philip Appleman(1926-2020)

Hän ei koskaan nähnyt tulta

taivaasta tai kiivaasti kamppaillut

Jumalan kanssa: mutta hänen silmänsä

kytevät Hiroshiman

ja Buddhan kylmän kuoleman vuoksi.

(Somber Girl)

#PhilipAppleman #Käännös #Käännösrunoja #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

HELMIKUUN 14. 1883

Christina Rossetti(1830-1894)

Muutoksen ja menetyksen maailma, kuoleman maailma,

sydämen ja silmien jotka pettävät, työlään hengityksen,

tuskien kantaa ja tekojen tuskallisten tehdä: -

Silti maailma elämän tulevan

ja rakkauden; missä olet kotona, kun kodissamme

mielitiettysi iloitsee että hänellä on sinut.

RUKOUS

Rudyard Kipling(1865-1936)

Veljeni polvistuu, niin sanoi Kabir,

eteen kiven ja vasken pakanatapaan,

mutta veljeni äänessä kuulen

omat vastaamattomat kipuni.

Hänen Jumalansa on kuten hänen kohtalottarensa määräävät,

hänen rukouksensa on koko maailman - ja minun.

SFINKSI

James Whitcomb Riley(1849-1916)

Tiedän kaiken Sfinksistä -

tiedän jopa mitä hän ajattelee,

tuijottaen kivisillä silmillään

ylös ikuisesti taivaalle.

Sillä viime yönä uneksin että hän

kertoi minulle koko salaisuuden -

miksi aikakaudet mykkänä hän istui: -

Hänet oli sitä varten veistetty!

Huolimatta ylemmän keskiluokan perhetaustastaan Yhdysvaltain Keski-Lännestä kotoisin ollut lakimiehen poika James Whitcomb Riley sai huonon koulutuksen, valmistuen peruskoulusta 20-vuotiaana. Osaltaan kieliopillisten ja muiden opillisten rajoitustensa vuoksi hän kirjoitti kansanomaista, usein murretta käyttävää, runoutta sekä aikuisille ja lapsille. Kansanomaisuus sai hänet tavoittamaan laajemman yleisön kuin ajalle oli ominaista ja teki aikaa myöten hänestä kuuluisan. Hän kiersi maata vuosikymmeniä pitäen julkisia lukutilaisuuksia.

RIITTÄMÄTTÖMYYS

Elizabeth Barrett Browning(1806-1861)

I

Rinnallasi ei ketään ja ei ketään yläpuolella sinun,

seisot yksin kuten satakieli laulaa!

Ja sanani jotka ylistäisivät sinua ovat voimattomia olentoja,

sillä mikään ei voi ilmaista sinua vaikka kaikkien täytyisi hyväksyä sinut.

Rakastan sinua niin, Rakkaani, kuin vain minä voin rakastaa sinua.

II

Sano, mitä voin tehdä hyväksesi? väsyttää sinut, surra sinua?

Nojata olkapäähäsi, uusia taakkoja lisäten?

Itkeä kyyneleeni ylitsesi, tehden sinut surulliseksi?

Voi, älä pitele minua - älä rakasta minua! anna minun pelastaa sinut.

Rakastan sinua niin, Rakkaani, että minä voin vain jättää sinut.

HUHTIKUU

Ezra Pound(1885-1972)

Kolme henkeä tuli luokseni

ja veti minut erilleen

missä oliivinoksat

lepäsivät karsittuina maassa:

Kalpea verilöyly alla kirkkaan usvan.

SYNTYMÄYÖ

Walter de la Mare(1873-1956)

Rakkain, oli yö

mikä pimeydessään keinutti Orionin tähtiä;

huokaava tuuli riensi himmeän valkoisena

pitkin pajuja, ja seetrien oksat

laskivat leveät kätensä salavihkaisena rauhana halki

muinaisen sammaleensa tähtisen hiljaisuuden:

Ei ääntä paitsi kohiseva ilma

kylmä, silti kokonaan hyväntuoksuinen Keväästä,

ja äitisi käsissä, maaten itkien siellä,

sinä, suloinen olento.

SADOT

Walter de la Mare(1873-1956)

Maanviljelijä Giles on niittänyt rukiinsa;

   herranjestas! Herranjestas!

Maanviljelijä Bates on niittänyt kauransa:

   Voi, varastelevat rusakot siinä!

Maanviljelijä Turley on niittänyt ohransa:

   Kypsä ja varhain, kypsä ja varhain.

Ja missä päivä koittaa, herättämättä,

   maanviljelijä Weary on leikannut kurkkunsa.

(Crops, 1941.)

#WalterDeLaMare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

KUNINKAIDEN RODUN PERINTÖ

Joseph Plunkett(1887-1916)

Tämän perinnön rodulle kuninkaiden

heidän lapsensa ja siemen lastensa

ovat työstäneet ennustukset teoiksi

kauheiksi ja asioiksi suurenmoisiksi.

Kädet jotka taistelivat, sydämet jotka särkyivät

vanhoissa kuolemattomissa murhenäytelmissä,

nämä eivät ole pettäneet alla taivaiden,

heidän lastensa päät kieltäytyvät valjaista.

Ja yhä heidän kätensä ovat vartioiva nurmea

joka pitää heidän isänsä hautajaisuurnan,

yhä heidän sydämensä ovat vulkaanisesti palava

Jumalan poikien raivolla.

Mikään muukalaisen miekka ei oleva palkkaa ansaitseva

joka sisältäisi verensä ja kyyneleensä,

mikään häpeällinen hinta rauhallisista vuosista

ei oleva erottava tätä perintöä.

Joseph Plunkett oli irlantilainen toimittaja, runoilija, poliitikko ja vallankumouksellinen joka teloitettiin Iso-Britannian toimesta vuoden 1916 Pääsiäiskapinan jälkeen, jonka johtajiin hän oli kuulunut.

SAKKA

Ernest Dowson(1867-1900)

Tuli on sammunut ja siten käytetty on lämpö

(tämä on loppu jokaisen laulun ihmisen laulaman!);

kultainen viini on juotu, sakka jäljellä,

katkera kuin koiruoho ja suola ja tuska;

ja terveys ja toivo ovat menneet tietä rakkauden

kolkkoon olemattomuuteen kadotettujen asioiden.

Haamut kulkevat kanssamme loppuun asti;

tämä oli rakastajatar, tämä kenties ystävä.

Kalpein, välinpitämättömin silmin, me istumme ja odotamme

laskettua esirippua ja sulkeutuvaa porttia:

Tämä on loppu jokaisen laulun ihmisen laulaman.

SAINT GERMAINE-EN-LAYE

Ernest Dowson(1867-1900)

Halki vihreiden oksien tuskin kasvojasi näin,

ne punoutuivat niin lähelle: aurinko oli silmissäni;

ja nyt synkeät puut tummassa pitsissä

seisovat paljaina alla pahaenteisten, surullisten taivaiden.

Oi aurinko ja kesä! Kerro missä kaukaisessa yössä,

kulta ja vihreä, kunnia pääsi,

oksan ja haaran on pudonnut? Oi, valkoiset

kolkot haamut lepattavat missä jalkasi ovat kiitäneet,

halki pengermän joka on autio

ja soi tuolloin naurustasi, haamusi sinun,

joka pitää käärinliinaansa ylhäällä mitä siroimmin,

kuollein sormin, ja takana haamuni minun,

ihmeellisen kepeä kera suun joka pilkkaa

nuoruuden ruusunpunaisia kukkia joita sameat virrat

halveksunnalla paiskaavat alas mahoja vuosia

kuolemaan kultaisten unelmiemme koko joukon.

(1887-1895)

Saint Germaine-en-Laye on suomennettu kokoelmasta Decorations(1900).

#ErnestDowson #Dekadenssi #FinDeSiècle #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Lyriikkaa #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

VARJOJEN PUUTARHA

Ernest Dowson(1867-1900)

Rakkaus ei enää seuraa tuulen huokailua

vasten täydellisiä kukkia: puutarhasi pääty

on kasvanut erämaaksi, missä kukaan ei ole löytävä

yhtä harhautunutta, viimeistä terälehteä yhden viime vuoden ruusun.

Oi kirkas, kirkas tukka! Oi suu kuin kypsä hedelmä!

Voiko nälänhätä olla niin lähellä viljankorjuuta?

Rakkaus, joka oli laulullinen, kera rikkonaisen luutun 

kulkee mutisten ruoholla hautausmaiden.

Antaa tuulen puhaltaa vasten täydellisiä kukkia,

ja koko puutarhasi muuttua ja hohtaa kevään myötä:

Rakkaus on sokeaksi tullut eikä enää laskentaa tuntien

tai osaa ajassa siementen tai elonkorjuussa.

The Garden of Shadow on suomennetty kokoelmasta Verses, 1896.

#ErnestDowson #Dekadenssi #FinDeSiècle #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Lyriikkaa #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

RUNOILIJAN LAULU

Alfred Tennyson(1809-1892)

Sade oli pudonnut, Runoilija nousi,

   hän kulki ohi kaupungin ja pois tieltä,

kevyt tuuli puhalsi auringon porteilta,

   ja varjojen aallot kulkivat yli vehnän,

ja hän istahti yksinäiseen paikkaan,

   ja veisasi sävelen äänekkään ja suloisen,

joka sai villijoutsenen pysähtymään pilvellään,

   ja leivosen pudottautumaan alas hänen jalkoihinsa.

Pääskynen pysähtyi metsästäessään mehiläistä,

   käärme luiskahti alle pisaroiden,

villi haukka seisahti untuva nokassaan,

   ja tuijotti, jalka saalillaan.

Ja satakieli ajatteli, "Olen laulanut monia lauluja,

   mutta kertaakaan en yhtä niin iloista,

sillä hän laulaa millainen maailma on oleva

   kun vuodet ovat kuolleet pois."

ÄLÄ TULE KUN OLEN KUOLLUT

Alfred Tennyson(1809-1892)

Älä tule, kun olen kuollut,

   pudottamaan hölmöjä kyyneliäsi haudalleni,

tallomaan ympäri vajonneen pääni,

   ja vaivaamaan onnetonta tomua jota et pelastanut.

Siellä anna tuulen lakaista ja kurmitsan huutaa;

   mutta sinä, kulje ohi.

Lapsi, jos oli teidän virheenne tai rikoksenne

   en välitä enää, ollen kokonaan siunaamaton:

Nai kenet tahdot, mutta olen väsynyt Aikaan,

   ja kaipaan lepoa.

Kulje ohi, heikko sydän, ja jätä minut sinne missä makaan:

   Kulje ohi, kulje ohi.

IKUISUUS

Thomas More(1478-1535)

Hänen ei tarvitsisi kerskua, Olen Ikuisuus,

    nimi itsessään kertoo sen hyvin,

ja minun valtakuntani tulee rajaton olemaan.

    Sinä, kuolevainen aika, jokainen ihminen voi kertoa,

et ole muuta kuin liike

auringon ja kuun, muuttuen joka osaltaan;

kun ne tulevat jättämään reittinsä, sinut tullaan tuomaan,

kaikesta ylpeydestäsi ja kerskumisestasi huolimatta, olemattomuuteen.

HUHTIKUINEN KESKIYÖ

Arthur Symons(1865-1945)

Rinnakkain halki katujen keskiyöllä,
vaeltaen yhdessä,
halki kuohuvan Lontoon yön,
ihmeenomaisessa huhtikuun säässä.

Vaeltaen yhdessä alla kaasuvalon,
päivän työ ohi,
kuinka kevät kutsuukaan meitä, täällä kaupungissa,
kutsuu sydämeen rakastajan sydämestä!

Viileänä tuuli puhaltaa, raikkaana kasvoihimme,
puhdistaen, viehättäen,
jälkeen kuumuuden, höyryjen, parrasvalojen
joissa sinä tanssit ja katson tanssiasi.

Hyvä on olla täällä yhdessä.
hyvä on vaeltaa,
jopa Lontoossa, jopa keskiyöllä,
rakastajan kaltaisena rakastajan iltahämärässä.

Sinä tanssija ja minä uneksija,
lapsia yhdessä,
vaeltaen eksyneinä yössä Lontoon,
ihmeenomaisessa huhtikuun säässä.

TURHUUS

Wilfred Owen(1893-1918)

Siirtäkää hänet aurinkoon -

hellästi sen kosketus herätti hänet kerran,

kotona, kuiskaten pelloista kylvämättömistä.

Aina se herätti hänet, jopa Ranskassa,

ennen tätä aamua ja tätä lunta.

Jos mikään voisi herättää hänet nyt

ystävällinen vanha aurinko tulee tietämään.

Ajattele kuinka se herättää siemenet, -

herätti, kerran, savet kylmän tähden.

Ovatko raajat, niin kalliisti saavutetut, ovatko kyljet,

kokonaan voimakkaat - yhä lämpimät - liian vaikeita saada liikkumaan?

Tämänkö vuoksi savi kasvoi pitkäksi?

- Oi mikä sai typerät auringonsäteet raatamaan

murtaakseen maan unen ollenkaan?

(Futility, 1918.)

#WilfredOwen #Käännös #Kirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

KESÄN HILJAISUUS

E. E. Cummings(1894-1962)

Purkautuvat salamat lepattavat edestakaisin

iättömien kukkuloiden huippujen yllä;

janon-iskemä ilma, mykkäkurkkuinen, hädässään

hervottomasti alas roikkuva, sen veltto vartalo vuotaen

maan ylle. Henkeä haukkova hiljaisuus täyttää

Yön aution holvin synkeän hopean

hohtavin palkein, missä järvi tislaa

saidasti antimiaan. Kuuntele! Mikään kuiskaus ei pilaa

kääntämättömien tähtien täydellistä hiljaisuutta.

SYKSY ALKAA

Ruan Ji(210-263)

Syksy alkaa, sää kääntyy koleaksi.

Sirkat siirtyvät laulamaan sänkyni alla.

Tuhat asiaa syöksähtää mieleeni

ja surettaa sydäntäni. Tuhat tarinaa etsii sanoja;

mutta kenelle ne tullaan kertomaan?

Aamun viima virtaa hihansuitteni alla,

kuunvalo ohenee,

ja kukko kiekuu

kun käännän hevosteni päät kohti kotia.

Käännetty Jerome Ch'enin(1919-) and Michael Bullockin(1918-2008) englanninkielisestä käännöksestä, joka julkaistiin heidän käännöskokoelmassaan Poems of Solitude(1960). Runoilijan nimi on siinä Waden-Gilesin järjestelmän mukaisessa muodossa Juan Chi.

#JuanChi #RuanJi #Kiina #KiinalainenKirjallisuus #KiinanKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanRunous #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous