SYNTYMÄYÖ
Walter de la Mare(1873-1956)
Rakkain, oli yö
mikä pimeydessään keinutti Orionin tähtiä;
huokaava tuuli riensi himmeän valkoisena
pitkin pajuja, ja seetrien oksat
laskivat leveät kätensä salavihkaisena rauhana halki
muinaisen sammaleensa tähtisen hiljaisuuden:
Ei ääntä paitsi kohiseva ilma
kylmä, silti kokonaan hyväntuoksuinen Keväästä,
ja äitisi käsissä, maaten itkien siellä,
sinä, suloinen olento.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti