TOMU

Æ (George William Russell, 1867-1935)

Kuulin heidän surussaan sanovan,

"Maa soimaa ajatusta Jumalan;

me olemme vain kekäleitä kiedottuja saveen

vähän ylväämpään kuin turve."

Mutta olen koskettänyt huulia saven,

äiti, sinun karkein turvepaakkusi minulle

on sykähdyttämä tulen kätketyn päivän,

ja riivama kaikkien salaisuuksien.

(Dust)

#Æ #GeorgeWilliamRussell #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Rumous #Suomennos

VALITUS

John Gray(1866-1934)

Felix Fénéonille

Miehet, naiset, kutsuvat sinua niin ja niin;

   minä en tiedä.

   Sinulla ei ole nimeä

minulle, mutta sydämeni liekehtivä

palaa väsymättä, alla hopeisen köynnöksen.

   Ja kietoutuneena ympärille

   sen purppuraisen ympäryksen

kaikki asiat tuoksuvat ja arvokkaat.

Sinä huudat! sinä valoon purskahdat! sinä sykit

   kivusta! sinä nyyhkytät!

   Sinä kuin tahti

jonkin sonaatin, kuultuna kaukaa

halki sinisävyisten harsojen! Kun näissä viisaana,

   sieluni silmille,

   hahmosi ilmestyy,

kivestävät käteni ovat täynnä kyyneliä.

(Complaint; Silverpoints, 1893.)

Felix Fénéon(1861-1944) oli ranskalainen anarkistiaktiivi, kirjallisuustoimittaja, taidekriitikko, Sotaministeriön virkamies ja poliittinen vanki, joka kehitti termin "uusimpressionismi".

#JohnGray #Dekadenssi #FinDeSiècle #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KIROTUT NAISET

John Gray(1866-1934)

Kuin oikukkaat pedot he makaavat varrella hiekan;

katso sinne missä taivas vasten meren reunaa tarrautuu:

Jalka ojentuu jalkaan, ja kourivat kädet

pehmeitä raukeuksia ja katkeria värähdyksiä nauttivat.

Jotkin, rakastuneet sydämet kera pitkien salaisuuksien,

samettisella sammaleella, syvällä lehtimajojen levossa,

lepertäen arkojen lapsuuksien rakkautta,

ovat repimässä vihreää kaarnaa nuorista puista.

Toiset, kuin sisaret, kävelevät hitaasti ja vakavina;

luona kivien joilla haamulegioonat parveilevat,

missä Antonios näki paisuvan aalloilla

purppuraisten rintojen houkutuksiensa.

Jotkin, valossa lahoavien, pihkaisten ambrapuiden,

tyynissä notkelmissa vanhojen pakana-asuntojen,

kutsuvat sinua apuun harhoilleen

oi Bakkhos! hurmuri muinaisten kipujen.

Ja ne joiden rinnat ovat luostariviitoille halukkaat

hellivät alla pitkien kaapujensa julmaa hihnaa.

Nämä, hämärissä metsissä, missä kyyhöttävät varjot parveilevat,

sekoittavat vaahtoon nautinnon kyyneliä kivun.

Femmes Damnées on tähän suomeksi käännetty kokoelmasta Silverpoints(1893).

#JohnGray #FindeSiècle #Dekadenssi #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunot #Käännösrunous ##Lyriikka #LyyrinenRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennoksia #Suomennos

PIENI RUUSU ON TOMUA, RAKKAANI

Grace Hazard Conkling(1878-1958)

Pieni ruusu on tomua, rakkaani;

   kujeileva tuuli on mennyt

joka lauloi hopeasanaisen laulun

   ja viilensi sydämemme aamunkoitolla.

Ja mitä on jäljellä toivottavaksi, rakkaani;

   tai jäljellä sanottavaksi?

Ruusu, vähäinen tuuli ja sinä

   olette menneet niin kauas.

Grace Hazard Conkling oli yhdysvaltalainen kirjailija, korkeakouluopettaja ja muusikko.

#GraceHazardConkling #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

ELOKUVAT

Florence Kiper Frank(1885-1976)

Hän tuntee halvan vapautuksen

  huolesta ja kivusta -

karjapaimenet hevosiaan kannustavat

  yli loputtoman tasangon.

Vuokrakasarmin huoneet ovat pienet;

  niiden seinät aivoja painavat.

Oi, syöksy laukkaavien hevosten

  äärettömällä, tuulen piiskaamalla tasangolla!

Florence Kiper Frank oli yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija ja runoilija.

#FlorenceKiperFrank #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Ruokäännös #Runot #Runous

LÄHTÖ

Hermann Hagedorn(1882-1964)

Tosirakkaani tyynyltään nousi

   ja vaelsi pitkin kesäistä kujaa.

Hän jätti talonsa tuulen leikiteltäväksi,

   ja sateelle avoimeksi kammionsa.

Hän ei pysähtynyt pukemaan takkia,

   hän ei pysähtynyt sänkyään silottamaan,

mutta ulos hän meni tyytyväisyydessä iloisessa

   sinne minne kirkas polku johti.

Hän ei tuntenut iskevää myrskyä,

   vaan pakeni kuin auringonsäde, hauras ja valkoinen,

merelle, ilmaan, jonnekin, jonnekin -

   en ole hänen jälkeään löytänyt.

(Departure)

Hermann Hagedorn oli yhdysvaltalainen, saksaa äidinkielenään puhunut, yksityiskouluissa ja Harvardin yliopistossa koulutettu kirjailija ja presidentti Theodore Rooseveltin(1858-1919) ystävä, neuvonantaja ja elämäkerturi, joka toimi Theodore Roosevelt Association -järjestön palveluksessa eri tehtävissä 1918-1957.

#HermannHagedorn #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

EPITAFI HARPUNSOITTAJATTARELLE

Victor Plarr(1863-1929)

Seiso älä lausuen hillitysti

   kulunutta tietämätöntä ylistystä hänen yllään!

Mieluummin sano hänet äskettäin nähneesi

   kevyesti suutelemassa viimeistä rakastajaansa.

Kuiskaa älä, 'On peruste

   miksi emme tuo hänelle yhtään valkoista kukkaa:'

koska on vuodenaika lumisen kukinnon

   sirota se hänen povelleen nukkuvalle:

Oi, sillä se olisi sääli

   liikaa ylistää häntä tai ivata:

Hän oli villi, ja suloinen, ja nokkela -

    älkäämme sanoko tylsiä asioita hänestä.

Epitaphium Citharistriae on suomennettu kokoelman In the Dorian Mood(1896) sivulta 12.

#VictorPlarr #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos #ViktoriaaninenKirjallisuus #ViktoriaaninenRunous 

HUHTIKUU

Ezra Pound(1885-1972)

Nympharum membra disjecta.

Kolme henkeä tuli luokseni

ja veti minut erilleni

sinne missä oliivinoksat

makasivat riisuttuina maassa:

Kalpea teurastus alla kirkkaan usvan.

April on suomennettu kokoelmasta Lustra(1916), sivulta 22.

#EzraPound #Imagismi #Imagistit #Kirjallisuus #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous

WILLIAM BUTLER YEATSIN RUNOUDESTA

J. B. Priestley(1894-1984)

Tällä hämärällä seudulla, minne vanhat haamut pakenevat

   ennen kosketusta, missä eivät katse eivätkä uutiset

maailmamme meitä tavoita; täällä parhaimmillaankin näemme

   vain runoilijan tervehtimässä ankaraa muusaansa. 

KULTAISET TYYNET MARRASKUUN PÄIVÄT

Gordon Bottomley(1874-1948)

Kultaiset tyynet marraskuun päivät

kuolemattoman tauon hohdolta näyttivät,

ja halki kevyen vääristävän usvan

valkoiset lokit etsivät Robertia aurassa.

Vaikka vastakäännetylle mullalle

joulukuun vettävät allot iskisivät,

hän kiirehti tuossa uurastuksessa Kevätajan

jotta hän voisi kylvää syysvehnän.

Yhtenä aamuna tunsin uneksuntani päättyvän -

ulkona pimeässä jäähyväiset sanottiin;

ja Robert on takana merien,

niin kaukana että kuollut hän voisi olla.

Silti, nyt kun tammikuu on lähellä,

syysvehnän vihreät tähkät ilmestyvät:

Kuinka ne voivat pitää sellaisen kiireen

ja kasvaa kun Robert ei ole täällä?

The Golden Still November Days on suomennettu kokoelmasta Chambers of Imagery (Second Series), 1912, sivu 14.

Gordon Bottomley oli pankkivirkailijan työstä ja työelämästä 18-vuotiaana tuberkuloosin vuoksi sivuun vetäytynyt englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija, joka debytoi vuonna 1896. Pääosan hänen tuotannostaan muodostavat runodraamat. 

 

#GordonBottomley #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

AAMUNKOITTO

Gordon Bottomley(1874-1948)

Rastas naputtaa kiveä

kotilonkuori nokassaan;

pikkulintu riippuu kirsikkapuusta

kunnes varsi on katkeava.

Mikään heräämislaulu ei ole alkanut,

ja silti linnut tirskuttavat ja kiirehtivät

ja tungeksivat jalavan hämärässä

koska pöllö menee kotiin.

(Dawn)

#GordonBottomley #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

C. H. V. :LLE

Robert Ernest Vernède(1875-1917)

Mitä olen tuova sinulle, vaimoni minun?

       Kun takaisin tulen sodasta?

Nauhan rakkaan ruskean tukkasi sitomaan?

       Hartiahuivin kaupasta Berliinin?

Sano, valitsisinko sinulle jonkin konin preussilaisen

       kun ulaanit me muserramme?

Tuonko sinulle takaisin Potsdamin pikarin

      ja harjan kypärästä prinssin?

Vähän välittäisit mitä laittaisin juureen jalkojesi.

      Nauhan tai harjan tai hartiahuivin -

mitä jos en tuo sinulle mitään, rakas,

      tai ehkä en tule kotiin ollenkaan?

Voi, mutta tiedät, Urhea Sydän, tiedät

      kaksi asiaa jotka olen säilyttänyt lähetettäväksi:

Kunniani jonka vuoksi kehotit minua lähtemään

      ja rakkauteni - rakkauteni loppuun asti.

(To C. H. V.)

Robert Ernest Vernède oli englantilainen kirjailija, joka liittyi armeijaan vapaaehtoisena Ensimmäisen maailmansodan syttyessä ja kaatui aliluutnanttina Länsirintamalla, Luoteis-Ranskan Havrincourtissa, konekivääritulen haavoittamana.

C. H. V. on hänen yhdysvaltalainen vaimonsa Caroline Howard Vernède(1875-1930), tyttönimeltään Fry, jonka kanssa hän oli solminut avioliiton vuonna 1902.

#REVernède #RobertErnestVernède #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Sotarunous #Suomennos

PÄIVÄ JA YÖ

Edith Nesbit(1858-1924)

Yö, väijytetty pimeässä metsässä

odotti vallatakseen nukkuvan niityn,

hänen vahtimiehinään mäntypuut seisoivat

kunnes aurinko kilpensä alle vajosi.

Sitten kun päivä lopulta kuollut oli,

Yö, mahdissaan, marssi valloittaen

halki maan lippunsa levittäen

ja hallitsi voittajana ja kuninkaana.

Ja sinä ja minä - koko päivät erillämme

iloitsimme nähdä Yön voiton,

koska hänellä on lempeämpi mieli

kuin Päivä pitää kera valtiutensa:

Päivä pitää meitä vangittuina lähellä, mutta Yö

nostaa Päivän kahleet, ja läpi koko yön

sinä uneksit minusta, elämäni nautinto;

ja läpi koko yön uneksin sinusta.

(Day and Night)

#EdithNesbit #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

TUNNIT

Hazel Hall(1886-1924)

Olen tuntenut tunteja rakennettuja kuin kaupungit,

talo jälkeen harmaan talon, välissä kadut

jotka johtavat harhaaville teille ja hiipuvat pois,

unohdettuina vihreällä niityllä;

tunteja tehtyjä kuin vuoret nostamassa

valkoisia huippuja sumusta ja sateesta,

ja kudottuja kielletystä musiikista -

tunteja ikuisia kivussaan.

Elämä on kuvakudos tuntien

ikuisesti seestyvien soinnissaan,

missä kaikki asiat sekoittuvat, jopa kaipaukset

tunteihin joita en koskaan tuntenut.

Hazel Hall oli yhdysvaltalainen, rautatieyhtiön hallintoon kuuluneen isän tytär, joka jätti koulun kesken jouduttuaan pyörätuoliin 12-vuotiaana. Vuonna 1916 lehdissä julkaisemaan alkanut ja 1921 runokoelmalla debytoinut Hall vietti lähes koko elämänsä Oregonin osavaltiossa.

#HazelHall #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

TARPEEKSI

Digby Mackworth Dolben(1848-1867)

Kun kaikki sanani olivat sanotut,

   kun kaikki lauluni olivat lauletut,

   ajattelin väistyä joukkoon

unohtumattomien kuolleiden,

kuningatar säälin hallitsemaan

   kanssaan hänen, joka kyyneliä keräsi

   kaikista maista ja vuosilta,

lesbolainen neito kivun:

Jotta rakastavaiset, kun he punovat

   kaksoispikkutalvioseppeleen,

   huokaisisivat yhdistyvällä hengityksellä

alla siipien Rakkauden.

'Kuinka liikuttavia olivat hänen vääryytensä,

   hänen sanansa olivat putoavaa kastetta,

   kaikki miellyttävät värssyt hän tunsi,

mutta ei Laulujen laulua.'

Silti nyt, Oi Rakkaus, kun olet

   otsaani suudellyt, minä

    laulanut olen tosiaan, kuolla voin,

ja tulla unohdetuksi, myös.

#DigbyDolben #DigbyMackworthDolben #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

ARMO

Richard Watson Dixon(1833-1900)

Maa, surullinen maa, vaellat

   halki päivän ja yön;

väsyneenä pimeyteen,

   väsyneenä valoon.

Pilvet yllä riippuvan tuomion,

   ja pilvi joka vuokseni itkee,

paisuvat yllä vuoren,

   kisaavat yllä meren.

Mutta, surullinen maa, tiedät

   koko rakkauteni sinuun;

siten toivotat

   pilven joka vuokseni itkee.

Mercy on käännetty tähän Robert Bridgesin(1844-1930) toimittaman kokoelman Poems(1909) sivulta 59.

#RichardWatsonDixon #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

LAULU

Richard Watson Dixon(1833-1900)

Miksi hiivut kuolemassa,

oi keltainen haipuva puu?

Lempeä on syksyn henkäys,

ja vihreä tammi luonasi.

Mutta kera jokaisen huokaavan tuulen

lehdet sinusta lentoon lähtevät;

ja paljaina oksasi nousevat

ylle niiden ajelehtivan renkaan.

Richard Watson Dixon oli englantilainen anglikaanisen kirkon pappi, yksityiskoulun opettaja, ja runoilija.

#RichardWatsonDixon #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runokäännös #Runot #Runous

LAULU

Digby Mackworth Dolben(1848-1867)

Maailma on nuori tänään:
   Unohda että vanhoja ovat jumalat,
   unohda vuodet kullan
kun kaikki kuut toukokuu olivat.

Pieni kukka rakkauden
   on meidän, vailla juurta,
   vailla loppua hedelmän,
silti - ota tuoksu siksi.

Voi olla toivoa yllä,
   voi olla lepo alla;
   me näe emme heitä, mutta Kuolema
on ilmeinen - ja Rakkaus.

Digby Mackworth Dolben oli englantilainen yläluokkaisen perheen vesa - hänen molemmat isoisänsä olivat baronetteja - ja runoilija, avoimesti homoseksuaali, ja julkinen eksentrikko, jolla ennen hänen tapaturmaista kuolemaansa oli suuri (ja yksipuolinen) vaikutus häneen ihastuneeseen tulevaan runoilijaan Gerard Manley Hopkinsiin(1844-1889). Dolben oli uimassa tuntemansa uimataidottoman papinpojan Walter Pritchardin(1856-1913) kanssa kun hän vajosi veden alle ja hukkui. Dolbenin kaukainen sukulainen ja ystävä Robert Bridges julkaisi valkoiman tämän runoja vuonna 1911. Kuten myös vuonna 1918 julkaisemansa Hopkinsin kokoelman osalta, tuolloinen kuninkaallinen hovirunoilija Bridges karsi ilmeisimmin homoseksuaalisia runoja kokoelmasta. Dolbenin tuotannosta julkaistiin kattavampi kokoelma vuonna 1981.

#DigbyDolben #DigbyMackworthDolben #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos #Suomennosta

ILTARUSKO

Hazel Hall(1886-1924)

Iltarusko sipsuttava,

ennen kuin väistyt,

kylvetä henkeni valossa

kuten ruohon kaste.

Vaienna kaipaus

käsieni jotka janoavat,

kuten suljet kukat

ja hiljennät saniaisen.

Vartioi minua varjoilla

linnoittaaksesi

pettävän tarkoitukseni,

väsyneen silmäni,

jotta tyyneydessäsi

voisin uudelleen sytyttää

uskoni hauraan kynttilän

edessä yön.

#HazelHall #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

MERIMUSTALAINEN

Richard Hovey(1864-1900)

Olen kiihdyttämä laskun auringon,

olen lahdella levoton,

sillä vaellusjano on minussa

ja sieluni on Kiinassa.

On kuunari ulapalla

märssypurjeensa liekehtien.

Ja sydämeni on sen kyytiin mennyt

Saarille Halun.

Eespäin täytyy minun taas huomenna mennä!

Kera auringonlaskun täytyy olla

runko takana taivaanrannan, reitillä hurmion

ihmeellä meren.

#RichardHovey #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

LINNUNPYYTÄJÄ

Ralph Hodgson(1871-1962)

Kun lentoonlähdön aika on menen

kera haavin ja houkuttimen

linnustamaan perään tiklien

ja muiden lintujen ilon;

väijyn keskellä tiheikköjen

Sydämen missä ne kasvatetaan,

ja sieppaan sirkuttavat kaunokaiseni kun

ne Päähäni lennähtävät.

Ralph Hodgson oli englantilainen pilapiirtäjä, runoilija ja toimittaja.

#RalphHodgson #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Rumous

SALAISUUS

Ralph Hodgson(1871-1962)

Hän saapui ja vei minut kädestä pitäen

   ylös punaista ruusupuuta,

Hän piti tarkoituksensa Itsellään

   mutta antoi ruusun minulle.

En rukoillut Häntä paljastamaan

   salaisuutta minulle,

tarpeeksi oli ruusu Taivaan haistamaan,

   ja Hänen omat kasvonsa näkemään.

#RalphHodgson #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Rumous

JANUS

Æ (George William Russell, 1867-1935)

Unikasvot kukkaanpuhkeavat ympärillä kasvojesi

kuin kukkaset samalla varrella:

sydän monen rodun kadonneen

huokaa kun niihin katson.

Auringonrikas kasvo hohtaa Egyptin,

silmät Eiren miettivät,

jonka kanssa kultainen kyproslainen näyttäytyy

suloisessa sisaruudessa.

Sinun elämänpuusi esiin laittoi nämä kukkaset

aikoina menneinä:

Niillä oli rakkaus toisina tunteina

jonka annan sinulle tänään.

Yhden tulen heidän silmänsä omaavat, kuten voi hohtaa

yksi tähti monelle merelle,

ne katsovat tuota hellää rakkautta omiini

joka valaisee silmäyksesi minuun.

He hiipuvat sinussa; heidän huulensa ovat valmiit

kohtaamaan vanhan hyväilyn:

Ja koko heidän rakkautensa on taas minun

kun huulen huuleen painamme.

#Æ #GeorgeWilliamRussell #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Rumous

ERAKKO

John Cowper Powys(1872-1963)

Miksi elät varjoissa ja huokauksissa,

   keskellä aaltoilevien ruohojen ja heikkojen, heikkojen tuoksujen

keskellä leijuvien kuiskausten ja ihmeiden,

   ja haamujen ruusujen? Nouse! Mene siksi!

"Mene siksi ja paini alla auringon!

   Mene siksi ja elä ennen kuin kuolet!

Vuoksi seppelten, ei ruusujen, juostaan kilpa.

   Suurella kilpakentällä alla auringon.

"Mene eteenpäin! Tai Jumalani, Valtias Sotajoukkojen,

   on laittava sydämeeni halun iskeä

sinut ja sinun ruususi valehtelevat kuin haamut

   ikuiseen yöhön!"

"Iske vain, rakas sydän. Loputon yö

   on peittävä minut varjoilla ja huokauksilla;

ja, kuin yksi suuri ruusu, Äärettömyys

   on kätkevä minut ikuisesti silmiltäsi!"

#JCPowys #JohnCowpeRPowys #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous

SOVINTO

Siegfried Sassoon(1886-1967)

Kun seisot sankarisi haudalla,
tai lähellä jotakin koditonta kylää jossa hän kuoli,
muista, läpi sydämesi elpyvän ylpeyden,
saksalaiset sotilaat jotka olivat uskollisia ja urheita.

Miehet kamppailivat kuin raakalaiset; ja kammottavia asioita tehtiin;
ja olet ruokkinut vihaa, tylyä ja sokeaa.
Mutta tuolla Golgothalla kenties löydät
äidit miesten jotka tappoivat poikasi.

Marraskuu 1918.


#SiegfriedSassoon #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #Sotarunous

VARJO

Arthur Symons(1865-1945)

Kun kävelen surullisesti tai riemukkaasti,

   silmin jotka mietiskelevät hehkuvaa ajatusta sinusta,

ja pitkä halu ja lyhyt nautinto loikkaavat ylös uudestaan,

   miksi on että silmät kaikkien ihmisten minuun kääntyvät?

On sääliä silmissä naisten kun he kääntyvät,

   ja silmissä miesten itsesääliä, pelkoa, halua:

Kuten he jotka näkien kaukaisen tulen varjon

   katsovat vakavina, ja miettivät josko heidän kattopalkkinsa palavat.

#ArthurSymons #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Rumous

JUMALA PUHUU

Lesbia Harford(1891-1927)

Tein taivaan sinulle täyttämänä tähtien,

jokainen tähti laulu

tarkoitettu antamaan iloista musiikkia korvaasi,

kautta päivän ja yön.

Mutta työpajassasi olet pois suljettu

kauniilta taivaalta,

hiljentämänä melun kunnes et voi kuulla

tähtiäni jotka huokaavat.

Ja kun yö saapuu uniset silmäsi ovat sokeat

sinisille taivaille:

se oli hölmö lelu, kallein rakkaani,

jonka sinulle tein.

#LesbiaHarford #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

VALKOINEN AURINGONKIILTO

Lesbia Harford(1891-1927)

Aurinko on tuleni.

Kultainen, suurenmoisuudesta sinen,

pitäisi olla sen sävy.

Mutta villaiset pilvet,

kuin täysihoitolan rouvat, tulevat ja istuvat

sen eteen.

Valkoinen auringonkiilto, sitten,

jolla on kuurainen kimmellys tukan,

jäädyttää ilman.

Niiden täytyy unohtaa,

niin itseensä keskittyneitä ne ovat, niin hyvin vanhoja,

että olen oleva kylmä.

(White Sunshine)

#LesbiaHarford #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MINULLA ON KAKSI SIIPEÄ

Lesbia Harford(1891-1927)

Minulla on kaksi siipeä

nostamaan minut taivaalle.

Ilman niitä

sieluni ei voisi koskaan nousta.

Hohtavaiset ystäväni,

kokonaan valkoista ja kultaa olette

jotka teette sielustani

siivekkään voiton.

#LesbiaHarford #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

VAPPU

Edmund Gosse(1849-1928)

Menneisyys on kuin hautajainen mennyt,

Tulevaisuus tulee kuin vieras epätoivottu,

ja jotkin ihmiset katsovat taakseen levon löytääkseen

ja jotkin kehottavat eteenpäin kera tukahdetetun huokauksen;

mutta monivuotiset kukat murtautuvat esiin ja kuolevat,

ja suloiset linnut pariutuvat ja punovat metsämaan pesän;

ne, seuloen kaikkia asioita, löytävät Nykyisyyden parhaimmaksi,

ja koristavat elämän tuolla filosofialla.

Kuten linnut, kuten kukat, oi! anna meidän elää Tänään,

ja jättää huominen Kohtalottarien vanhoille sormille,

ja olla tuhlaamatta kyynelehtimistä vuoksi Eilisen!

Näe! ympärillä kultainen hohde viivähtää,

tuoreet vihreät oksat ovat täynnä kuorolaulajia,

ja kaikki metsänneidot juhlapäivää pitävät.

#EdmundGosse #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

ORAAKKELI

A. E. Coppard(1878-1957)

Yö on tullut totisesti nyt,

ja herkästi tähditetty.

Muinaiset laulut illan päättyvät

verhotuissa tiheiköissä.

Mökästä laidunmaan on luovuttu,

makaavia ovat laumat

ja uuhet.

Kultarintainen kyyhky, keltainen kuu, istuu jalavassa

kohdaten minut.

Oi keltainen kuu jalavassa

miksi on rakkauden reitti

lyhyempi kuin kunnian?

Alfred Edgar Coppard oli englntilainen räätälin ja tallirengin tyttären poika, joka jätti koulun kesken yhdeksänvuotiaana. Toimittuaan toimistotyöntekijänä hän debytoi kirjailijana 43-vuotiaana.

#AECoppard #AlfredEdgarCoppard #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

VIHOLLINEN

Maxwell Bodenheim(1893-1954)

Halveksin ystäviäni enemmän kuin sinua.

Olisin tuntenut itseni, mutta he seisoivat peilien edessä

ja maalasivat niihin kuvat hyveiden joita janosin.

Tulit kera terävimmän taltan, raapien pois valheellisen maalin.

Silloin tunsin ja halveksin itseäni, mutta en sinua:

Sillä vilahdukset sinusta laseissa jotka paljastit

näyttivät minulle hyveet joiden kuvat tuhosit.

#MaxwellBodenheim #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

WEST RIDING

Ian Emberson(1936-2013)

Kirkas sari tummenneella kadulla -

taipuva harmaus Yorkshiren taivaan;

ruostuneet sielunmessut puretuille myllyille -

toistaen uurteet kuovin huudon.

Ja istuiko Jane kerran tälle jalkaportaalle

ja katseli kuuta katsomassa alas Hay-joelle,

ja näki koiran ja kuuli hevosen

lähettävän jäisiä kopinoita halki harmauden?

Sitten myöhemmin - sinun on vain odotettava

(koirat kiirehtivät tervehtimään ystäviä jotka eivät ole siellä)

veritahrat auringonlaskun laskevat -

epätoivon punaiset joulukuut.

Ja maailmat yhä tekevät piruetteja tähtiensä ympärillä,

kun taas tuolla lavalla uudenraikkaat näyttelijät tapaavat,

himmeä kuva kultaisissa kehyksissä -

kirkas sari tummenneella kadulla.

(West Riding)

Ian Emberson oli brittiläinen kirjailija, kirjastonhoitaja ja kuvataiteilija.

West Riding oli entisen Yorkshiren kreivikunnan yksi alueellisista hallintoyksinnöistä, kolmanneksista ("riding"). Se lakkasi olemasta hallinnollisena yksikkönä.vuonna 1974. Leedsin ja Sheffieldin kaupungit kuuluivat siihen.

Jane on Charlotte Brontën(1816-1855) romaanin Jane Eyre(1847; Kotipettajattaren romaani, 1915) nimihenkilö.

Oletan että alkuperäistekstin "Hay" rivillä kuusi tarkoittaa pientä jokea Yorkshiren West Ridingissä, nimeltään Old Hay Brook. Rivin kolme "mills" tarkoittaisi tällöin myllyjä, ei tehtaita, joita tämän joen varrella oli 1600-luvulta 1900-luvun alkuun.

#IanEmberson #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

BRITTILÄISROOMALAINEN LAULU (AD 406) - KOLMANNENKYMMENENNEN KENTURIO

Rudyard Kipling(1865-1936)

Isäni isäni nähnyt sitä ei,

   ja minä, mahdollisesti, koskaan en ole tuleva,

katsomaan tuota niin pyhää paikkaa -

           itse Roomaa -

kruunaamaa koko Ajan, kaiken Taiteen, kaiken Mahdin

   yhtäläistä työtä Jumalten ja Ihmisten,

kaupunkia alla jonka korkeimman huipun -

           Rotu alkoi!

Pian lähettävä taas eteenpäin jälkikasvun,

   järkkymättömän, me rukoilemme, joka tarrautuu

Rooman kolmesti taottuun rohkeuteen -

           vaikeissa asioissa.

Vahva sydän kolmoishaarniskaan kiedottu,

   lyö vahvasti, sillä elämänveresi juoksee,

aika jälkeen ajan, ympäri valtakunnan -

           meissä pojissasi

jotka, kaukaisina Seitsemältä Kukkulalta,

   rakastaen ja paljon palvellen, tarvitsevat

Sinua - sinua vartioimaan vastaan kotisyntyisiä harmeja,

           Keisarillinen Tuli!

#RudyardKipling #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

KUUN PITUUS

Arna Bontemps(1902-1973)

Sitten kultainen tunti

on tikittävä viimeisensä

ja tuli on hiipuva kukassa.

Lyhyempi pituus kuun

on merkitsevä taivaanrannan ja keltaisen hiekkadyynin.

Silloin voimme ajatella tätä, kuitenkin

on oleva jotakin unohdettua

ja jotakin mikä meidän pitäisi unohtaa.

Se on oleva kuin kaikki asiat me tiedämme:

Kivi on putoava; ruusu on varmasti häviävä.

On oleva hiljaista silloin ja me voimme pysyä

pitkään säleportilla,

mutta on oleva vähemmän sanottavaa.

(Length of the Moon, 1926.)

#ArnaBontemps #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous

VALAISTU IKKUNA

Russell Edson(1935-2014)

Valaistu ikkuna leijuu halki yön

kuin paperi tuulessa.

Tahdon nähdä siihen. Tahdon kiivetä

siitä sen valaistuun huoneeseen.

Kun tavoitan sitä se livahtaa halki

puiden. Kun jahtaan sitä se kierii ja heittäytyy

ilmaan liihottaen eteenpäin halki

yön...

#RussellEdson #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

EUGENIALLE

Thomas McGrath(1916-1990)

Tullen takaisin yöllä myöhäiseen ja autioon taloon,

löydän huoneet kylmempinä koska olit poissa.

Soppa kaipaa sinua, tyttöni,

kurpitsa on lohduton puutarhassa,

ja uutinen aamun lehdessä

on jo monta vuotta vanha.

(For Eugenia, 1964.)

Thomas McGrath oli yhdysvaltalainen, irlantilaistaustaisen maanviljelijäperheen poika Pohjois-Dakotasta, joka oli urallaan muunmuassa ammattiyhdistysaktiivi, hitsari, kirjailija, korkeakoulunopettaja ja toimittaja.

#ThomasMcGrath #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja  #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos