VOI!

Oscar Wilde(1854-1900)

Ajelehtia myötä jokaisen intohimon kunnes sieluni

on kielinen luuttu jolla kaikki tuulet voivat soittaa,

onko se vuoksi tämän että olen antanut pois

vanhan viisauteni, ja ankaran itsehillinnän?

Ajattelen elämäni olevan kahdesti kirjoitettu kirjakäärö

yliraapustettu jonakin poikamaisena lomapäivänä

joutilain lauluin huilulle ja runolaululle,

joka vain pilaa kokonaisuuden salaisuuden.

Varmasti oli aika jolloin olisin saattanut askeltaa

auringonvalaisemia korkeuksia, ja elämän epäsoinnusta

iskeä yhden selkeän soinnun tavoittamaan Jumalan korvat:

Onko tuo aika kuollut? katso! pienellä sauvalla

vain kosketin romantiikan hunajaa -

ja onko minun menetettävä sieluni perintö?

Helas! julkaistiin runokoelmassa Poems(1881) ja on tähän suomennettu kokoelmasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 196.

Runon ongelmana on alkuperäisrunon sana "virelay" joka viittaa keskiajan lopun ranskalaisen runouden runomuotoon joka oli yleensä tarkoitettu laulettavaksi ja jolle ei ole suomenkielistä nimeä eikä ollut englanninkielistäkään Oscar Wilden aikana eikä ole nyt. Wilde käyttää täten alkuperäistä ranskankielistä nimeä, jonka käyttämiselle suomennoksessa en voi katsoa mitään järkevää syytä, koska se ei kerro useimmille lukijoille itsessäään mitään ja kuulostaisi suomenkielisen tekstin keskellä töksähtävältä, joten olen kääntänyt sen "runolauluksi". "Runolaulululle" itsessään kuulostaa kieltämättä oudolta seuraamassa "lauluin" mutta niin kuulostaa alkuperäistekstin "virelay" seuraamassa "songs"; käytännössä "and virelay" on tarpeetonta toistoa runossa muuten paitsi että se on riimi edellisen rivin päättävälle sanalle "holiday".

Kuvituksena on seurapiirimuotokuviin erikoistuneen yhdysvaltalaisen taiteilijan Robert Goodloe Harper-Penningtonin(1854-1920) vuonna 1884 maalaama Oscar Wilden muotokuva, jonka tämä antoi häälahjana vaimolleen Constance Lloydille(1858-98).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LEDA

Henri de Régnier(1864-1936)

Lammen keskustassa, missä pyöristetty marmori

ympäröi verkkaista aaltoa joka värisee

sen läpi leikkaavan joutsenen nokan aikaansaamassa kareessa,

joutsenen katsomassa kuvajaistansa vihreänsävyisessä vedessä,

nainen kaartaa vartalonsa, odotuksen jäykistämänä;

hänen paljas jalkansa koskettaa vettä varpaansa hipaistessa,

ja kaipauksensa nojaa vasten karkeaa kivityötä,

ja eleensä ojentuu tunnotonta metallia kohti.

Levolliset joutsenet uimassa ympärillänsä

lähestyvät luonnotarta ja hipaisevat häntä siivillänsä

ja hyväilevät kupeitansa aaltoilevilla kauloillansa;

ja halukas pronssi, kuvastuneena vedessä,

yhä vaikuttaa sykkivän tuosta suurenmoisesta rakkaudesta,

joka, jopa unessansa, herättää äänettömän lihansa.

(Léda; La Cité des Eaux, 1902.)

Runon on mitä ilmeisemmin tarkoitus kuvata patsasta yhdellä Versailles'n palatsin keinotekoisista lammista tai suihkulähteistä, mutta en ole kyennyt löytämään mitään todistetta siitä, että tällainen patsas on tai olisi koskaan ollut olemassa. Ehkä runoilija sijoitti jossakin muualla näkemänsä patsaan mielikuvituksessaan Versailles'n maisemaan (joskin hänen kuvaamansa kaltaista patsasta en ole kyennyt löytämään mistään muualtakaan). Joten kuvituksena on runon kohteena olevan patsaan sijaan vuodelta 1906 oleva postikortti joka kuvaa ranskalaisen kuvanveistäjän Emmanuel Fontainen(1856-1935) patsasta Lèda ja ranskalaisen taiteilijan Gaston La Touchen(1854-1913) vuodelta 1898 oleva maalaus joka tunnetaan sekä nimillä Joutsenet(Les Cygnes) että Joutsenjärvi (Le Lac des Cygnes).

Henri de Régnier oli Normandiasta kotoisin ollut ranskalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja runoilija. Kuubalaissyntyinen ranskalainen runoilija José-María de Heredia, jolle runon sisältämä kokoelma on omistettu, oli hänen appensa.

#HenrideRégnier #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

LEDA

Sarah Giragosian(1984-)

Jälkeenpäin, raskaana,

hän muutti kolmannen kerroksen asuntoon

ja kulutti rahansa uusintapainoksiin.

Ja niissä, miehet,

myyttien tekijät, jotka kuulivat hänen tarinansa

kerrotun linnun sanoilla,

muuttivat hänet - kuva kuvan jälkeen -

traagiseksi kalusteeksi tai

nukenvartaloksi kiedottuna

ympärille jumalten jumalan

täyteläisyyden, jonka ojennettu kaula

sivalsi pitkin hänen vatsaansa

ja painoi hänet höyhenten

vuorten alle.

Kun olennot kasvoivat ja puuhastelivat

sisällänsä, hän piirsi muotokuvia itsestänsä

ei naisena tai petona,

vaan koneena -

tuulimylly linjoin yhtä kovin

kuin leukansa ja siivet korostamat

tuulia kuvaavin viivoin.

Olla tehokas, arkipäiväinen, koossa -

eikä alankomaalainen eikä haihatteleva:

tämä oli hänen toiveensa.

Kukattomina, hänen maisemansa olivat täyttämät

halkeamien maassa, ääriviivojen

kallioiden leveiden kuin jättiläisen jalat,

ja kapea sola niiden välissä.

Neljäkymmentä päivää myöhemmin, 

nytkähdykset ja kuhina munien sisällä

mursivat hänen unensa taian,

ja hän katseli olentojen nokkivan

ja tökkivän päällään koteloita,

edistyksensä hidas,

enemmän piinallinen kuin hienostunut.

Hän kuvitteli ne kaikki olemassaoloon:

untuvikot ahtaassa kaivoksessa,

naputtamassa suonia

siellä missä mikä tahansa valo on hämmästys

vastasyntyneille silmille ja vähäisin välkähdys

saattaisi olla ensimmäinen havainto

kullasta tai aukeama.

(Leda, 2014.)

Sarah Giragosian on yhdysvaltalainen korkeakoulunopettaja ja runoilija.

Kuvituksena on Alankomaissa asuvan Christine Fokkelmanin maalaus Leda(2020).

#SarahGiragosian #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runosuomennos #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus

VILLIEN OLENTOJEN RAUHA

Wendell Berry(1934-2026)

Kun epätoivo maailman vuoksi kasvaa minussa

ja herään vähäisimpään ääneen yöllä

peläten mitä elämäni ja lasteni elämä saattaa olla,

menen ja käyn makuulle siellä missä morsiosorsauros

lepää kauneudessansa vedessä, ja syö amerikanharmaahaikara.

Tulen rauhaan villien olentojen

jotka eivät rasita olemassaoloansa murheen

kauaskatseisuudella. Tulen seuraan tyynen veden.

Ja tunnen ylläni päivänsokeat tähdet

odottamassa valonsa kera. Hetken

lepään maailman armeliaisuudessa ja olen vapaa.

(The Peace of Wild Things; Openings, 1968).

Morsiosorsauros on alkuperäistekstissä "wood drake", missä "wood" on lyhennelmä morsiosorsan, Aix sponsa, englanninkielisestä nimestä "wood duck" ja "drake" osoittaa sukupuolen.

Käännän olettaen viidennen rivin "great heron" "amerikanharmaahaikaraksi" olettaen että "great heron" tarkoittaa Pohjois-Amerikassa yleistä Ardea herodiasta, jonka nimi englanniksi on "great blue heron".

Viimeisen rivin "grace" on ongelmallinen, koska se käsittää sanan useita eri merkityksiä samalla kertaa: armo, sulo, suopeus. Jouduin valitsemaan niistä yhden joka ei ole vaihtoehtoja muuten parempi kuin että se tavoittaa Berryn runojen uskonnollisvaikutteisen pohjavireen.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen taiteilijan Paul Sawyeirin(1865-1917) maalaus Kentucky-joki(Kentucky river, ehkä vuosilta 1908-13).

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

KESÄ PÄÄTTYY, JA ON AIKA

Wendell Berry(1934-2026)

Kesä päättyy ja on aika

kohdata toinen tie. Aiheemme

kumottuna, me korjaamme viimeisen rivin

säilöttäväksi kylmää varten, luovutamme

puutarhan joka on turmeltuva.

Suremme heikentyneen auringon alla

nähdessämme kaikki maan vihreät lähteet kuivuneina,

ja kukistuneina kaikki työt valon. 

Et puhu, ja kadun

tätä tuhoa hyvän jota etsimme

kuin syy olisi omani. Tuon

auran kääntämään pirstoutuvat

lehdet ja taipuneet varret pimeään,

josta ne saattavat palata. Työskennellen,

näen sinun jättävän kirkkaan maamme,

viimeiset leikkokukat kädessäsi.

(The Summer Ends, and It Is Time; Sabbaths, 1987).

Runo on ehkä kirjoitettu tai alunperin julkaistu vuonna 1984, mutta en voinut varmistaa sitä.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen, Kentuckyssa syntyneen taiteilijan Frank W. Longin(1906-1999) maalaus Maisema Kentuckyn Bereassa(Berea, KY Landscape, 1934).

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

SYKSY

Wendell Berry(1934-2026)

Metsämarjat kypsyvät, mustat ja pulskat,

paratiisilliset hedelmät jotka eivät maistu yhdenkään ihmisen hieltä.

Kurottaudu, vedä alas täyteinen oksa, ja syö;

kun olet oppinut niiden kirpeyden, ne maistuvat suloisilta.

(Fall.)

Kuvan lähde:
Screening of “Look and See: A Portrait of Wendell Berry” – Food Tank

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

ARMO

Wendell Berry(1934-2026)

Gurney Normanille, lainaten häntä

Metsät hohtavat tänä aamuna.

Punaisina, kultaisina ja vihreinä, lehdet

makaavat maassa, tai putoavat,

tai riippuvat täynnä valoa ilmassa liikkumatta.

Täydellinen nousussaan ja laskussaan, se ottaa

paikan johon se on ollut tulossa ikuisuuden.

Se ei ole kiirehtänyt tänne, tai viivytellyt.

Näe kuinka varmasti se on etsinyt itseänsä,

sen juuret kulkemassa ylväästi maan halki.

Näe kuinka ilman hämmennystä se on

kaikki mikä se on, ja kuinka virheetön

sen armo on. Juosten tai kävellen, tie

on sama. Ole liikkumatta. Ole liikkumatta.

"Hän liikkuu luissasi, ja tie on avoin."

(Grace; Openings, 1968.)

Wendell Berry oli Yhdysvaltain Kentuckyn osavaltiosta kotoisin ollut palkittu kirjailija, korkeakoulunopettaja, luontoaktivisti, maanviljelijä ja runoilija.

Valokuvan lähde:

Best Fall Getaways in Louisville

Gurney Norman(1937-2025) oli Yhdysvaltain Kentuckyn osavaltiosta kotoisin ollut dokumenttielokuvaohjaaja, kirjailija, korkeakoulunopettaja ja toimittaja joka toimi Kentuckyn osavaltion valtionrunoilijana vuosina 2009-10.

Runon ongelma on sana "grace", joka omaa siinä sekä merkityksen "armo" että "sulous", "viehkeys". Tätä on mahdoton tuoda ilmi käännöksessä.

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

SYYSKUUN 2.

Wendell Berry(1934-2026)

Illalla oli parvia isohaukkakehrääjiä

kulkemassa etelänsuuntaan laakson yli. Korkeat

auringonkukat seisoivat, palaen varsillansa

kylmiksi siemeniksi, tyynen joen luona. Ja korkealla

ylhäällä linnut nousivat näkyviin vasten tummenevia

pilviä. Ne heittivät itsensä vasten taivaan

hiipuvia maisemia kuin rääsyt, kuin

hylkäyksessä verensä tuntemien kutsujen.

Ja minun mielessäni, missä oli seisonut puutarha

ponnistelemassa valoon, siellä kasvoi

vähenemisen hyväksyntä. Työskenneltyäni,

nukkuisin, kaikki lehteni hajaantuneet lennossa.

(September 2, 1970.)

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

Valokuva: Beau Cotter.
Kuvan lähde:
The Common Nighthawk Is Your Gateway Bird to the Weird, Wonderful World of Nightjars | Audubon

SHELLEYN HAUTA

Oscar Wilde(1854-1900)

Kuin loppuunpalaneet soihdut sairaan miehen sängyn luona

synkät sypressipuut seisovat ympärillä auringon haalistaman

   kiven;

   tänne pieni yöpöllö tekee valtaistuimensa,

ja vähäinen lisko näyttää koristellun päänsä.

Ja, missä maljaiset unikot leimahtavat punaisiksi,

   tuon pyramidin hiljaisessa kammiossa 

   varmasti jokin Vanhan maailman Sfinksi väijyy kätkettynä tummasti,

synkkä vartija kuolleiden onnen.

Oi! suloista tosiaan levätä kohdussa

   Maan, ikuisen unen suuren äidin,

mutta suloisempi paljon sinulle rauhaton hauta

   kaikuvan syvyyden sinisessä luolassa,

tai missä purjelaivat uppoavat hämärässä

   vasten kiviä jonkin aallon murskaaman jyrkänteen. 

Rooma.

The Grave of Shelley, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 133.

Kuvan lähde:
The graves of Keats and Shelley in Rome - Wordsworth Grasmere

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

SONETTI VAPAUDELLE

Oscar Wilde(1854-1900)

Ei että rakastaisin lapsiasi, joiden sameat silmät

eivät näe muuta kuin oman kolkon murheensa,

joiden mielet eivät mitään tiedä, mitään eivät tietää välitä.

Paitsi että karjunta Kansanvaltojesi,

hirmuvallan valtakautesi, suuret Anarkiasi,

heijastavat hurjimpia intohimojani meren lailla

ja antavat veljen raivolleni - ! Vapaus!

Vain tämän vuoksi riitasointuiset huutosi

riemastuttavat hillittyä sieluani, muuten saattaisivat kaikki

kuninkaat verisellä piiskalla tai petollisilla kanuunanlaukauksilla

riistää kansakunnilta rikkomattomat oikeutensa

ja minä pysyisin välinpitämättömänä - ja silti, ja silti,

nämä Kristukset jotka kuolevat katusuluilla,

Jumala tietää että olen kanssansa, joissakin asioissa.

Sonnet to Liberty, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 15.

Kuvituksena on ranskalaisen taiteilijan Georges Clairinin(1843-1819) maalaus Tuileries'n tulipalo(L'Incendie des Tuileries, 1871).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

VAURAUDEN TURHUUS: OODI

Samuel Johnson(1709-1784)

Ei enää täten pohtimista tuon kasan yllä,

Ahneuden tuskallisia vartioita pitäessä,

vielä nauttimaton kätkö nykyinen,

vielä loputtomat huokaukset hengähdytetty enemmän saamiseksi.

Oi! poistu varjosta, pyydystä palkinto,

mitä eivät kaikki Intian aarteet osta!

Voiko kulta poistaa kuoleman hetken?

Elämässä, voidaanko rakkaus ostaa kullalla?

Ovatko ystävyyden nautinnot myytävissä?

ei; kaiken toivomisen arvoisen - ajatuksen,

Kaunis Hyve antaa lahjomatta, ostamatta.

Lopeta, sitten, roskaan toiveidesi sitominen,

anna jalompien näkymien saada huomiosi.

Tieteen kanssa kulje suurenmoista tietä,

tai Runotarten moraalinen laulu opi,

seurallisissa hetkissä hemmottele sielusi ,

missä Ilo ja Kohtuus maljan sekoittavat;

hyveelliselle Rakkaudelle luovuta rintasi,

ja ole autuas kautta siunaavan Kauneuden.

Täten maista Luonnon levittämää ateriaa,

ennen kuin Nuoruus, ja kaikki sen ilot ovat poissa,

tule, maista elämän salvaa kanssani,

turvassa koreilulta, ja vauraudelta, ja kiistalta.

Ylistän, mitä tarkoitettiinkaan ihmiselle,

terveydessä, ja Stellassa, ja tyytyväisyydessä;

ja ylenkatse! oi! olkoon teidän tuo ylenkatse!

Pelkät saviset olennot, jotka kaivoksen kaivatte.

(The Vanity of Wealth: An Ode.)

Runo julkaistiin George Pearchin(k. 1775) kokoaman ja julkaiseman antologian A collection of poems in four volumes. By several hands vuoden 1770 painoksen kolmannessa osassa. Teoksen ensipainos oli julkaistu vuonna 1768 kaksiosaisena. En ole kyennyt saamaan selville, sisältyikö Johnsonin runo jo tuohon teoksen ensimmäiseen painokseen.

Kuvituksena on tuntemattoman ranskalaisen 1700-luvun taiteilijan maalaus jolle lähde antaa kaksi eri nimeä: Naiset juhlimassa Valistuksen aikakautta ja Neidot harjoittamassa tähtitiedettä.

#SamuelJohnson #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

KUNINKAAN TYTTÄREN SURU

Oscar Wilde(1854-1900)

(Bretagnelainen)

Seitsemän tähteä tyynessä vedessä,

   ja seitsemän taivaalla;

seitsemän syntiä kuninkaan tyttären,

   syvällä sielussaan levätä.

Punaiset ruusut ovat jaloissansa,

   (ruusut ovat punaiset punakultaisessa tukassansa)

ja oi missä povensa ja vyönsä kohtaavat

   punaisia ruusuja on kätkettyinä siellä.

Kaunis on ritari joka lepää surmattuna

   keskellä kaislojen ja ruokojen,

näe sutjakat kalat jotka ovat halukkaita

   kuolleita miehiä syömään.

Suloinen on hovipoika joka lepää siellä,

   (kultainen vaate on komea saalis,)

näe mustat varikset ilmassa,

   mustia, oi mustia kuin yö ovat ne.

Mitä he tekevät siellä niin paljaina ja kuolleina?

   (On verta hänen kädellänsä),

miksi ovat liljat täplitetyt punaisella?

   (On verta jokihiekalla.)

On kaksi jotka ratsastavat etelästä ja idästä,

   ja kaksi pohjoisesta ja lännestä,

mustalle varikselle hyvät kestit,

   kuninkaan tyttärelle rauha.

On yksi mies joka rakastaa häntä aidosti,

   (punainen, oi punainen, on hurmeen tahra!)

Hän on kaivanut haudan luo tumman marjakuusen,

   (yksi hauta kelpaa neljälle.)

Ei kuuta tyynellä taivaalla,

   mustassa vedessä ei yhtäkään,

synnit naisen sielulla ovat seitsemän.

   Synti miehen sielulla on yksi.

The Dole of the King's Daughter on suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 127-128.

Olen joutunut kääntämään vapaasti kaksi viimeistä riviä The sins on her soul are seven. / The sin upon his is one.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LÄNSITUULI

Bai Juyi(772-846)

Länsituuli alkoi muutama päivä sitten,

ja jo ensimmäiset lehdet ovat lentäneet.

Taivas seljeten uudelleen, laitan kevyet puukengät

ja paksut vaatteet tätä ensimmäistä koleutta vastaan,

kanavat huuhtomassa matalaa vettä pois hitaasti,

hajanaiset bambut viimeinen noro kaltevaa valoa.

Pian, vihreän sammaleisella kujalla, niukassa iltahämärässä,

palveluspoikamme tulee johdattaen kurkia kotiin.

Käännetty David Hintonin(1954-) englanniksi tekemästä käännöksestä The West Wind hänen kääntämässään kokoelmassa Mountain Home. The Wilderness Poetry of Ancient China(2005), teoksen sivulla 161.

#BaiJuyi #KiinanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LAULELMA

Oscar Wilde(1854-1900)

   Minulla ei ole mitään varastoa

aarnikotkan vartioiman kullan;

   nyt, kuten ennen,

paljas on paimenen aitaus.

   Rubiineja, eikä helmiä,

ole minulla koristamaan kurkkuasi;

   silti metsämaan tytöt

ovat rakastaneet paimenen säveltä.

   Sitten, poimi ruoko

ja pyydä minua laulamaan sinulle,

   sillä ravitsisin

korviasi sävelmällä,

   joka olet kauniimpi

kuin kaunein lilja,

   suloisempi ja harvinaisempi

kuin suloisin ambra.

   Mitä pelkäät?

Nuori Hyakinthos on surmattu,

   Pan ei ole täällä,

ja ei ole uudestaan tuleva,

   ei mikään sarvekas fauni

askella pitkin keltaisia niittyjä,

   ei mikään jumala aamunkoitossa

hiivi oliivipuiden halki.

   Hylas on kuollut,

eikä hän ole koskaan löytävä

   noita pieniä punaisia

ruusunterälehtisiä huuliasi.

   Korkealla kukkulalla

eivät mitkään norsunluiset dryadit leiki,

   hopeisena ja äänettömänä

laskee surullinen syksyinen päivä.

   

Canzonet on suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 209-210.

Hyakinthos oli kreikkalaisen jumalan Apollon suosiossa oleva nuorukainen, joka sai surmansa jumalan heittämän kiekon osuessa hänen päähänsä heidän kisatessaan. Apollo loi uuden kukan hänen verestään, joka ei ollut meidän tuntemamme hyasintti, vaan todennäköisimmin joko kukonkannus tai kurjenmiekka.

Hylas oli kreikkalaisessa tarustossa Herakleen seuralainen ja liittyi tämän kanssa argonauttien matkaan hakemaan Kultaista taljaa. Mutta menomatkalla heidän rantautuessaan Marmarameren Aasian puoleiselle rannalla Hylas harhaantui yksinään lähteen luo, jossa asuvat vedenneidot vetivät hänen pinnan alle. Herakles jäi Hylasta etsiessään Argo-laivan matkasta, mutta ei koskaan löytänyt häntä. Tarun eri versioissa Hylas oli muunmuassa joko Herakleen surmaaman miehen poika ja Herakleen rakastaja tai Herakleen oma poika.

Kuvituksena on Oscar Wilden vaimon Constance Lloydin(1858-1898) alastonpatsas Dublinissa, joka on osa laajempaa englantilaisen kuvanveistäjän Danny Osbornen(1949-) suunnittelemaa Oscar Wilden muistomerkkiä joka paljastettiin vuonna 1997.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

XIANGYANGIN MATKAT: AJATELLEN MENG HAORANIA

Bai Juyi(772-846)

Smaragdinvihreät Chu'n vuorenhuiput ja kalliot,

smaragdinvihreä Han-joki virtaamassa huipussaan ja nopeasti:

Mengin kirjoitus säilyy täällä, sen hienostunut

qi nyt vaihtuvan maiseman ilmentymiä.

Mutta nyt, lausuen hänen meille jättämiänsä runoja

ja ajatellen häntä, löydän hänen kylänsä

esteetöntä tuulta, kaikki muisto hänestä kadonneena.

Iltaruskon valon hiipuessa, Xiangyang tyhjänä,

katson etelään Peuranportin vuorelle, utu

ylenpalttisena, kuin jokin tuoksu jäljellä oleva,

mutta hänen vanha vuorikotinsa on kadonneena siellä:

usva tiheänä ja metsät kaikki hopeitua sineä.

Käännetty David Hintonin(1954-) englanniksi tekemästä käännöksestä Hsiang-yang Travels: Thinking of Meng Hao-jan hänen kääntämässään kokoelmassa Mountain Home. The Wilderness Poetry of Ancient China(2005), teoksen sivulla 161.

Xiangyang Hubein maakunnassa Han-joen varrella oli runoilija Meng Haoranin(689-740) kotiseutu. Nykyään nimi viittaa Xiangyangin kaupunkiin, mutta Bai Juyin aikana se tarkoitti laajempaa aluetta Han-joen etelärannan varrella, eli kaupunki ei ole tyhjänä vaan runoilijaa ympäröivä seutu.

Kuvan lähde:
Two-color waters meet in Han River in Hubei

Kuvituksena on ilmavalokuva Han-joesta Xiangyangissa helmikuun 27. päivänä vuonna 2023.

#BaiJuyi #MengHaoran #KiinanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

PROFEETTA

Thomas Merton(1915-1968)

Tapasin matkalaisen pyhästä autiomaasta,

hunakennon, kerjäläisleivän syöjän,

laihan juomisesta sateen

mikä leipää kivien tuulenjäljissä.

Hän oli ollut siellä missä

kevään tuulet olivat kissoja

juoksemassa puidemme köysistössä.

Hän oli jo nähnyt uuden vuoden myrskymme

täyttämässä metsät kuin painijat,

miekkailemassa siellä missä aamu muuttuu vedeksi

kaikilla välähtävillä laidunmaillamme.

Ja hän oli myös nähnyt aurinkomme säteet,

vietynä oksaiseen häkkiin,

liikkumassa ja laulamassa: nuo hohtavat, kuoroiksi muodostuvat säteet,

kertomassa ajan kun metsiemme Pyhän Pelastajan lupaus,

välähtäen kuin ristilippu taivaalla,

tulisi riisumaan aseista paastonajan.

Tapasin matkalaisen pyhästä autiomaasta.

Prophet julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VAIMOLLENI

Oscar Wilde(1854-1900)

Runojeni käsikirjoituksen myötä

En voi kirjoittaa mitään ylvästä esinäytöstä

   alkusoittona laululleni;

runoilijalta runolle

   en puhua uskaltaisi.

Sillä jos näistä pudonneista terälehdistä

   yksi sinulle näyttää kauniilta,

rakkaus on sitä lehahduttava kunnes se on asettuva

   sinun hiuksiisi.

Ja kun jähmettävät tuuli ja talvi

   koko rakkaudettoman maan,

se on kuiskiva puutarhasta,

   olet ymmärtävä.

To My Wife on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 213.

Kuvituksena on Oscar Wilden vaimon Constance Lloydin(1858-98) patsas Dublinissa, joka on osa laajempaa englantilaisen kuvanveistäjän Danny Osbornen(1949-) suunnittelemaa Oscar Wilden muistomerkkiä joka paljastettiin vuonna 1997.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

ESPANJALAISEN RUNOILIJAN FEDERICO GARCIA LORCAN MUISTOLLE

Thomas Merton(1915-1968)

Missä valkoinen silta kohottaa ylös polkevat kaarensa

ylpeät kuin varsa yli matalan joen kalkkeen,

terävät kitarat

eivät ole koskaan unohtaneet nimeäsi.

Vain julmien soitinkielten miekkapuhe

voi lävistää mielet niiden jotka ovat jäljellä,

istumassa talojen silmättömissä raunioissa,

murtuneen seinän suojassa.

Nainen on alkanut laulaa:

Oi oliivien musiikkia!

Hänen silmänsä ovat tummemmat kuin avarat katedraalit;

hänen sanansa tulevat surijoiksi pukeutuneina,

varjoisan äänensä portilla,

jokainen merkityksellä kuin lyhde seitsemän terän!

Tornit ja korkea kellotorni tuuliviireineen, liikkumattomat kuin naulat

naulatut neljälle risteävälle tielle,

katsokaa missä laulu tulee neilikoiden väriseksi,

ja kukkii kuin haavat Espanjan valkoisessa tomussa.

(Alla minkä ristittömän Golgatan lepäävät kadonneet luusi, Garcia Lorca?

Mikä valkoinen Sierra kätki murhasi kivisessä laaksossa?)

Maailman neljällä ilmansuunnalla, tuuli on vaiti,

ja ihmettelee hurjan kitaran miekkailua;

ääni on muuttunut raudaksi alastomassa ilmassa,

äänekkäämmäksi ja epätoivoisemmaksi kuin rauniotunut torni.

(Alla minkä ristittömän Golgatan lepäävät kadonneet luusi, Garcia Lorca?

Mikä valkoinen Sierra kätki murhasi kivisessä laaksossa?)

In Memory of the Spanish Poet Federico Garcia Lorca julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

Kuvan lähde:
Todo lo que siempre quisiste saber del Giraldillo

Alkuperäisrunon ongelmiin kuuluu "high Giraldas" joka viitannee tiettyyn kellotorniin ja sen päällä olevaan tuuliviiriin. Miten kääntää ne? Vaiko jättää "Giraldas" kääntämättä ja kääntää vain "korkeat Giraldat", mikä ei sanone useimmille lukijoille mitään. Jos kääntää vain "korkeat tuuliviirit" sen perusteella että "giralda" tarkoittaa myös yleisesti "tuuliviiriä", runon kohdan ankkuroiminen tiettyyn kohteeseen ja maisemaan jää pois ja koska "Giraldas" on isolla alkukirjaimella - eli kyseessä eivät ole vain mitkä tahansa tuuliviirit - tämä olisi myös sen vuoksi huono ratkaisu. Mutta jos lähtee kääntämään selittäen, "korkea Giraldan kellotorni ja tuuliviiri", harhautuu alkuperäistekstistä. Joten käännän kompromissina "korkea kellotorni tuuliviireineen". Kellotorni on Sevillan La Giralda, joka oli alunperin vuosina 1184-98 Ahmed Ben Basson suunnitelman mukaan rakennettu moskeijan minareetti, alunperin noin 90 metriä korkea, joka vaurioitui maanjäristyksessä vuonna 1356. Kirkoksi Kastilian valloitettua Sevillan vuonna 1248 muutettu moskeija purettiin nykyisen katedraalin rakennustöiden tieltä vuoden 1401 jälkeen minareettia lukuunottamatta. Rakennustyöt jatkuivat vuosisatoja, keskeneräisen katedraalin eri osien romahtaessa useita kertoja niiden jatkuessa, vaatien lisätöitä, ja niiden yhteydessä 1500-luvulla minareetti kohotettiin nykyiseen 104 metrin korkeuteensa rakentamalla sen päälle Hernan Ruiz nuoremman(n. 1514-1569) suunnittelema kellotorni, jonka päällä seisoo tuuliviirinä toimiva Bartolomeo Morelin(k. n. 1579) tekemä patsas, "Girardillo", "pieni Giralda", jonka naishahmon on tarkoitus symboloida kristinuskon voittoa. Kun se tehtiin, samana vuonna Andalusiassa puhkesi moriskojen - kristinuskoon kääntyneiden muslimien jälkeläisten - kapina kuningas Filip II:sen(1556-98) halllinnon sortotoimia vastaan joka jatkui vuoteen 1571. Viimeiset moriskot karkotetttiin Espanjasta vuonna 1609. Muslimien, moriskojen ja juutalaisten sekä kristinuskoon kääntyneiden juutalaisten jälkeläisten karkottamisella oli erittäin kielteinen vaikutus Espanjan talouteen.

Federico Garcia Lorca(1898-1936) Madridissa kesäkuun 6. päivänä vuonna 1932.

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous