KAUNIILLE CLARINDALLE, JOKA LIEHITTELI MINUA, OLETETTU NAISTA ENEMMÄKSI

Aphra Behn(n. 1640-1689)

Kaunis suloinen Neito, tai jos tuo Nimeke olisi

liian heiveröinen, liian Naisellinen Ylevämmälle sinulle,

salli Nimi joka enemmän Lähenee Totuutta:

Ja salli minjn kutsus sinua Suloiseksi Hurmaavaksi Nuorukaiseksi.

Tämä viimeinen on oikeuttava vähäisen vastalauseeni,

kun se saattaa palvella itsehillintäni vähentämistä;

ja ilman Punastumista jahtaan Nuorukaista,

kun niin paljon kaunista Naista on näkyvillä

vastaan sulojasi turhaan kammpailemme,

harhaanjohtavalla Muodollasi tuskaa tuotat meille,

hohtavan Nymfin pettäessä meidät Sulholle.

Säälistä Sukupuolellemme sinut lähetettiin varmasti,

jotta saattaisimme Rakastaa, ja silti Viattomia olla:

Sillä varmasti emme mitään Rikosta tee kanssasi;

tai jos tekisimme - oikeuttaa sen Muotosi.

Sillä kuka, joka kerää kauneimmat Kukat uskoo

Käärmeen lepäävän kätkettynä Tuoksuvien Lehtien alla.

     Sinä kaunis Ihme toisenlainen,

pehmeä Cloris rakkaaseen Alexikseen yhdistyneenä;

koska tahansa miehinen osa sinusta vetoaisi

sinä houkutat meitä Neidon Kuvalla,

kun me ylväimmät tunteet ulotamme

Rakastajan Hermekselle, Afroditelle Ystävän.

To the Fair Clarinda, who made Love to me, imagin'd more than a Woman. By Mrs B, tunnettu myös lyhyemmillä nimillä, julkaistiin kirjassa Lycidus; or the Lover in Fashion(1688), sivuilla 175-176. Runo on käännetty Montague Summersin(1880-1948) toimittaman teoksen The Works of Aphra Benn: Volume VI(Lontoo: William Heinemann 1915) sivulta 363.

Olen jättänyt isot etukirjaimet keskellä lauseita muuttamatta, koska ne korostavat runossa sen sanomaa, sen sijaan että olisivat huomiota vievä arkaismi.

Aphra Behn oli englantilainen kirjailija ja vakoilija, jonka alkuperäinen nimi, vanhemmat, syntymäaika, ja hänen aviomiehensä henkilöllisyys ja kansalaisuus ovat epävarmoja. Aphra Behn syntyi ehkä vuonna 1640 ja hänen tyttönimensä oli kenties Amis, Cooper tai Johnson. Useimpien aikalaislähteiden mukaan hänen vanhempiensa yhteiskunnallinen asema olisi ollut vähäinen, hänen isänsä ollessa ehkä parturi ja äitinsä imettäjä. Hän ehkä vieraili Surinamissa vuosina 1663-64 ja oli lyhyen aikaa naimisissa vuosina 1664-65 kenties alankomaalaisen tai saksalaisen kauppiaan (ehkä orjakauppiaan) Johan Behnin kanssa joka joko kuoli tai he erosivat. Hän toimi kuningas Kaarle II:sen(1660-85) vakoilijana Alankomaissa vähintään vuosina 1666-67 ja ehkä hieman pitempään, omaten koodinimen Astraea, mutta kuningas jätti hänen palkkansa maksamatta ja Behn päätyi ehkä velkavankeuteen Lontoossa vuosikymmenen lopulla. Sen jälkeen hän aloitti menestyksekkään uran kirjailijana ja kääntäjänä, julkaisten näytelmiä, pienoisromaaneja ja runoja. Kirjailijantyönsä ohella Behn oli mukana aikakauden vapaamielisissä seurapiireissä. Hänen tunnetuin teoksensa on pienoisromaani Oroonoko: or the Royal Slave(1688). Hänen oletettu pitkäaikainen rakastettunsa oli englantilainen lakimies John Hoyle(k, 1692).

Kuvituksena on alankomaalaissyntyisen ja Emglannissa toimineen taidemaalarin Peter Lelyn(1618-1680) tai hänen ateljeessaan toimineen tuntemattoman oppilaan muotokuva Aphra Behnistä noin vuodelta 1675.

#AphraBehn #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SUOSTUVAINEN RAKASTAJATAR

Aphra Behn(n. 1640-1689)

Amyntas johdatti minut lehtoon,

   jossa kaikki puut meitä varjostivat;

Aurinko itse, vaikka olisi yrittänyt,

   se ei olisi meitä pettää voinut:

Paikka turvassa ihmissilmiltä,

   ei muuta pelkoa salli,

kuin kun tuulet lempeästi kohoavat,

   taipuvat oksat suutelevat.

Siellä me istuimme sammaleella,

   ja aloimme leikkimään

tuhattta lemmekästä kujetta, kuluttamaan

   hehkun koko päivän.

Monta suudelmaa hän antoi minulle:

   Ja minä samoin vastasin

mikä teki minut halukkaaksi vastaanottamaan

   sen mitä en uskalla nimetä.

Hänen hurmaavat silmänsä eivät tarvinneet mitään apua

   kertomaan rauettavan tarinansa;

suhteen hänen joka jo hehkui

   oli helppo vallita.

Hän vain suuteli ja minut syleilyyn sulki,

   kun ne ajatuksensa ilmaisivat:

Ja laski minut lempeästi kamaralle;

   oi kuka voi lopun arvata?

The Willing Mistriss, tunnettu myös nimillä Song: The Willing Mistriss ja A Song for J. H., oli aluksi osa näytelmää The Dutch Lover(1673), julkaistiin sitten itsenäisenä runona kokoelmassa Poems Upon Several Occasions(1684), ja myöhemmin nimistä jälkimmäisen alla The Muses Mercury -lehdessä vuonna 1707. Runo on käännetty Montague Summersin (1880-1948) toimittaman teoksen The Works of Aphra Benn: Volume VI(Lontoo: William Heinemann 1915) sivulta 163.

Runossa on lukuisia vaikeita kohti; ei vaikeita ymmärtää, mutta vaikeita kääntää suoraan suomenkielelle, josta puuttuu selkeä vastine joka olisi runollinen. Esimerkiksi kolmannen säkeistön toisen rivin "softning" joka tarkoittaa kyllä runon minähenkilön "pehmentämistä" lähempää kanssakäymistä varten, mutta sisältää enemmän merkityksiä kuin suomenkielen "pehmentävät";. Samoin saman säkeistön kolmannen rivin "fir'd" joka tarkoittaisi suoraan käännettynä joko "poltettu", kuten keramiikkaa poltetaan uunissa, tai epätodennäköisemmin "sytetetty". Kumpikaan käännös ei toimisi hyvin, kuten ei myöskään koomiselta vaikuttava "kuumennettu". Edellen saman säkeistön "He did but Kiss and Clasp me round, / Whilst those his thoughts Exprest", vaikka merkitys on taas selvä, on hieman vaikea kääntää suomeksi uskollisesti säilyttäen alkuperäisen sanojen herättämän mielikuvan. Joten käännän kaikissa näissä kohdissa vapaasti. Lisäksi toisen säkeistön aloittava "Down there" voisi tarkoittaa "alhaalla siellä" mutta koska englanninkielen "down" voi myös toimia sanana joka korostaa sitä lauseessa seuraavaa, paikkaa ilmaisevaa sanaa - mikä kääntyy huonosti tai ei ollenkaan suomenkielelle - käännän jälkimmäisen merkityksen mukaan vain "siellä" sen sijaan että kääntäisin "sillä paikalla", "tuolla paikalla".

J. H. on John Hoyle(k. 1692), englantilainen lakimies. Hänen isänsä oli Yorkin pormestari Thomas Hoyle(1587-1650), joka oli parlamentin kannattaja Englannin sisällissodassa mutta hirtti itsensä kuningas Kaarle I:sen(1625-49) teloituksen vuosipäivänä. John Hoyle oli todennäköisesti hänen toisen, vuonna 1639 solmitun avioliittonsa, lapsi. John Hoyle aloitti opinnot Cambridgen yliopistossa vuonna 1658 mutta jätti ne kesken ja aloitti lakimiehen opinnot Lontoossa vuonna 1660. Hoyle surmasi aseettoman miehen, kellosepän, 1660-luvun puolivälissä, mutta välttyi tuomiolta ja sai itse surmansa kapakassa poliittisen riidan jälkeen George Pittsin(1663-1735) miekalla kuoliaaksi lävistämänä. Hän oli itse surmatuksi tullessaan aseeton. Pitts oli kuningas Vilhelm III:nnen(1688-1702) kannattaja ja Hoyle tämän syrjäyttämän Jaakko II:sen(1685-88) ja Pitts tuomittiin vain taposta. Biseksuaalinen Hoyle oli malli useille mieshahmoille Aphra Behnin näytelmissä ja runoissa. Hoyle ja Behn olivat ystäviä ja heidän otaksutaan olleen rakastavaisia 1670-luvun puolivälistä lähtien.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Simon Vouet'n(1590-1649) maalaus Venus ja Adonis(Vénus et Adonis, noin 1642).

#AphraBehn #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

FAUNIN LAULU

Edith Wharton(1862-1937)

Kuinka kultaisen kirkkaana auringonvalo hohtaa

kautta pitkän kaistaleen jokikaisloja.

Vesi kieppuu hajaantuvissa uurteissa

kun ympäri kyhmyisen loisto-orapihlajan se kiitää,

sitten tyyneen lampeen raukenee,

missä vesihämähäkit kutovat ja nukkuvat,

ja keltaiset kurjenmiekat viilentävät

juuriansa varjoisassa kosteudessa syvässä.

Kuinka tyyntä se on, kuinka lämmintä ja tyyntä!

Metsä on täynnä lukemattomia ääniä

vähäisistä hyönteisenkurkuista jotka täyttävät

keskipäivän hehkun värisevillä äänillä -

kuinka suloista on maata ja unelmoida

syvällä, syvällä virran ruokkimissa kaisloissa ja heinissä,

ja nähdä pitkin lipuvaa virtaa

lipuvan auringonvalon pysähtyvän ja ohi kulkevan!

(Faun's Song.)

Olen kääntänyt alkuperäistekstin "knotted thorn" "kyhmyiseksi loisto-orapihlajaksi", koska kyseessä on Pohjois-Amerikassa kotoperäinen, vetisilläkin alueilla menestyvä puulaji, ja koska sanan "thorn" monista vaihtoehdoista se on tarpeeksi iso siihen, että se vaikuttaisi joen virtaukseen. Mutta kyseessä voisivat olla vaikkapa "kietoutunut piikkipensas". Muihin ongelmiin kuuluu se, että toisen säkeistön "noises" ja "voices" on jokseenkin pakko kääntää samalla sanalla, "ääniä", koska "myriad noises" ei oikein käänny vaikkapa "rajattomaksi meluksi" kun kyseessä on hyönteisten surina.

Kuvituksena on sveitsiläisen taidemaalarin Arnold Böcklinin(1827-1901) maalaus Fauni viheltää mustarastaalle(Faun einer Amsel zupfeifend, 1864-65).

#EdithWharton #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KEVÄTPÄIVISTÄ TALVEEN

Oscar Wilde(1854-1900)

(Musiikkiin)

Iloisena kevätaikana kun lehdet olivat vihreitä,

   oi riemukkaasti laulurastas laulaa!

Etsin, keskellä vyyhtiä kiiltävää,

rakasta jota silmäni eivät olleet koskaan nähneet,

   oi iloisella kyyhkyllä on siivet kultaiset!

Välissä kukkasten punaisten ja valkoisten,

   oi riemukkaaasti laulurastas laulaa!

Rakkauteni ensi kertaa tuli katseeseeni,

oi täydellinen näky nautinnon,

   oi iloisella kyyhkyllä on siivet kultaiset!

Keltaiset omenat hohtivat kuin tuli,

   oi riemukkaasti laulurastas laulaa!

Oi Rakkaus liian suuri huulille tai lyyralle,

puhjennut ruusu rakkauden ja halun,

   oi iloisella kyyhkyllä on siivet kultaiset!

Mutta nyt on puu lumesta harmaa,

   oi surullisesti nyt laulurastas laulaa,

rakkaani on kuollut: oi! voi,

näe hiljaisiin jalkoihinsa lasken

   kyyhkyn murtunein siivin!

   Oi, Rakkaus! oi! Rakkaus! että sinut surmattiin -

hellä Kyyhky, hellä Kyyhky! jälleen palaa!

From Spring Days to Winter julkaistiin Dublin University Magazine -lehdessä tammikuussa vuonna 1876. Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 191.

Runon ongelmiin kuuluu se, että runossa "Love", kirjoitettuna sekä isolla että pienellä etukirjaimella, tarkoittaa eri kohdissa sekä "rakasta" että "rakkautta". En ole ollenkaan varma kummasta on kyse kautta runon, mutta käännän siten, että isolla etukirjaimella "Love" tarkoittaa "Rakkautta" ja pienellä etukirjaimella "rakasta". Suurimmat epäilykseni tämän paikkansapitävyyden suhteen kohdistuvat toiseksi viimeiselle riville.

Kuvituksena on ranskalais-englantilaisen taiteilijan Charles Joshua Chaplinin(1825-1891) maalaus Nuori tyttö kyyhkyn kanssa(Jeune fille a la colombe).

#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

VIELÄ KERRAN - GLORIANALLE

Vachel Lindsay(1879-1931)

Tyttö palavin kultaisin silmin,

ja punalinnun lauluin, ja lumisin kurkuin:

Tuon sinulle kultaa ja hopeisia kuita

ja timanttisia tähtiä, ja leijuvia usvia.

Tuon sinulle kuita ja lumisia pilviä,

tuon sinulle preeriataivaita tänä yönä

heiveröisesti ylistämään kultaisia silmiäsi

ja punalinnun laulua, ja kurkkua niin valkoista.

(Once More - To Gloriana; The Congo and Other Poems, 1915.)

Punalintu, alkuperäistekstin "redbird", saattaa olla jokin tarkempi lintulaji, mutta runoilijan kotiosavaltiossa on paljon punaisen värityksen omaavia lintulajeja.

Kuvituksena on Vachel Lindsayn oma työ Koneisto(Machinery).

Kuvan lähde:
Vachel getting plenty of attention in 2018

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

REVONHÄNTÄ

Vachel Lindsay(1879-1931)

Oi, yössä, kaikki musiikki ahdistaa minua täällä...

Turhaanko korkea Taivas pamahtaa ja ammottaa

ja laskeutuu mahtava Revonhäntä

suloisena myötä hohdon kymmenentuhannen aamunkoiton?

Eikö se tarkoita että Jumalani tahtoisi minun sanovan: -

"Tahdot tai et, oi nuori kaupunki,

Taivas on kukkiva kuin yksi suuri kukka sinulle,

välähtävä ja kajastava suuresti keskellä kaikkia kauppahallejasi?"

Ystävät, en ole lakkaava toivomasta vaikka te kyynelehditte.

Moisia asioita näen, ja jotkin niistä ovat tuleva

vaikka nyt katumme ovat tylyjä ja tuhkanharmaita,

vaikka voimakkaat nuoremme ovat äänekkäitä nyt, tai mykkiä.

Ystävät, tuo ihastuttava kaupunki, tuo ihmeiden kaupunki, on kohoava.

Mikään ei voi viivästyttää sitä. Vaikka se ei olisi

aivan kuten uneksin, se saapuu viimein tiedän

kaduin kuin kanavin suitsukemeren.

(The Amaranth; The Congo and Other Poems, 1915.)

Revonhäntä lienee tarkemmin jokin runoilijan kotiosavaltiossa tavattavista revonhäntäkasvien lajeista, joista kahdeksan on kotoperäisiä Pohjois-Amerikassa. Kuvituksena on yksi niistä, kansasinrevonhäntä, Amaranthus tuberculatus, joka tunnetaan myös nimellä joka tunnetaan nimillä Amaranthus rudis.

Valokuva: Cailey Isaacson,
© cailey_isaacson.
Kuvan lähde:
Kuva 152962023, (c) cailey_isaacson, osa oikeuksista pidätetään (CC BY-NC) · iNaturalist

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

MITÄ KALKKAROKÄÄRME SANOI

Vachel Lindsay(1879-1931)

Kuu on pieni preeriakoira.

Hän värisee läpi yön.

Hän istuu kukkulallansa ja itkee

pelosta että saattaisin purra.

Aurinko on villihevonen. Hän on peloissansa

kuten jokainen muu olento.

Ja vapisee aamulla, keskipäivällä ja yöllä

jotten ponnahtaisi ja iskisi.

(What the Rattlesnake Said; The Congo and Other Poems, 1915.)

Kuvan lähde:
Bringing Vachel Lindsay to life

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

ORVOKINLEHTI KEATSIN HAUDALTA

Marjorie Pickthall(1883-1922)

H. C.:n lähettämä, 1914.

Terävästä suolaisesta suudelmasta

     kukka ja murheen oka,

ajalla ei ole tätä enempää, -

     lehti.

Taistelun vuosista,

     kunniasta ja vääryydestä,

aika antaa kaikille kyynelillemme

     laulun.

Onko se tehty tuoksusta,

     kudottu ja riimiteltu valosta,

äänestä joka jostakin varjosta

     yön hopeoi?

Kun viimeiset varjot kallistuvat

     ja päivän oma ruusu on kalpea, -

oi rakkaus, kuolematon toivo, -

     hänen satakielensä.

(A Violet Leaf from Keats' Grave; The Selected Poems of Marjorie Pickthall, 1957.)

Runon ongelma on viimeisen säkeistön ensimmäisen rivin "slope" joka voi merkitä tässä kontekstissa muunmuassa "hiipivät", "häipyvät", "laskeutuvat", "jyrkkenevät", "kallistuvat", "syvenevät", "väistyvät" jne.

#MarjoriePickthall #KanadanKirjallisuus #KanadalainenRunous #KanadanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MARRASKUUN VIERAANI

Robert Frost(1874-1963)

Suruni, kun hän on täällä kanssani,

   ajattelee nämä syksyisen sateen pimeät päivät

ovat niin kauniita kuin päivät voivat olla;

   hän rakastaa paljasta, kuihtunutta puuta;

   hän kävelee vetistä laidunreittiä.

Hänen nautintonsa ei salli minun jäädä.

   Hän puhuu ja olen valmis kuuntelemaan:

Hän on iloinen että linnut ovat pois menneet,

   hän on iloinen hänen yksinkertainen harmaa kampalankansa

   on hopeaa nyt kera tarrautuvan usvan.

Lohduttomat, hylätyt puut,

   hiipunut maa, raskas taivas,

kauneudet jotka hän näkee niin aidosti,

   hän ajattelee ettei minulla ole silmiä niille,

   ja vaivaa minua syyllä sille.

Ei ollut eilen kun opin tietämään

   rakkauden paljaiden marraskuun päivien

ennen lumen tuloa,

   mutta oli turhaa kertoa niin hänelle,

   ja ne ovat paremmat vuoksi ylistyksensä.

My November's Guest on suomennettu (alunperin vuonna 1913 julkaistusta) runokokoelmasta A Boy's Will(New York: Henry Holt and Company 1915), sivulta 14. 

Käänsin runon muistamatta että olin kääntänyt sen jo aiemmin.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen taiteilijan Willard Metcalfin(1858-1925) maalaus Marraskuun mosaiikki(November Mosaic, 1922).

#RobertFrost #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SYKSY

Rainer Maria Rilke(1875-1926)

Lehdet putoavat, putoavat kuin kaukaa,

kuin kaukaiset puutarhat kuihtuisivat taivailla;

ne putoavat kiellon eleellä.

Ja öisin, raskas Maa

putoaa yksinäisyyteen tähdistä.

Me kaikki putoamme. Tämä käsi tässä on putoamassa.

Ja katso muita: se on kaikissa niistä.

Ja silti täällä on Yksi joka pidättelee tätä putoamista

loputtoman lempeästi Hänen käsissänsä.

11.09.1902, Pariisi.

Herbst runon suomennos on tehty vertaillen Jessie Lemont Trausilin(1862-1947), William H. Gassin(1924-2017), Peter Vertacnikin ja Donald Mace Williamsin englanninkielisiin käännöksiin.

Kuvan lähde:
Rainer Maria Rilke: Heimatsuche eines Dichters

#RainerMariaRilke #Rilke #ItävallanKirjallisuus #ItävallanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KUUSI HAIKUA

Hugh Hodge(1946-2021)

Mielipide kolisee

yli mukulakivisten sivukatujen

kärräten tyhjiä päitä.

Raitis runoilija

jätti liian paljon haluttavaksi

pidettynä sisällänsä.

Kissojen varovaiset takajalat

kokeilevat kamaraa ennen kun lisäävät painon

mielipiteillensä.

Kuinka kouluttamattomia ovat puut

jotka etsivät valoa ja vettä

ja ovat tyytyväisiä?

Kuvan lähde:
https://openbookfestival.co.za/authors/hugh-hodge/

Filosofi

kimmeltää iltapäivän valossa.

Pian hän on nukkuva, luulen.

Haikut ovat voimistelijoita

jotka jokainen voi napata kiinni

ajoissa, jos varomaton.

Runojen lähde.

Hugh Hodge oli englantilaissyntyinen englantilais-eteläafrikkalainen kirjallisuustoimittaja, runoilija ja tietokoneohjelmoija. Nuoruudessaan asuessaan Englannissa hän oli toiminut panimon hevosrattaiden kuskina.

#HughHodge #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #EteläAfrikanKirjallisuus #EteläAfrikanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

VILLIRUUSU

Wendell Berry(1934-2026)

Joskus kätketty minulta

päivittäisessä tavassa ja rituaalissa,

elän kauttasi tiedostamatta,

kuin kautta sydämeni sykkeen.

Äkisti leimahdat taas katseessani,

villiruusu tiheikön reunalla,

missä eilen oli vain varjo,

ja olen siunattu ja valitsen jälleen

minkä valitsin aiemmin.

(The Wild Rose; Entries, 1994.)

Kuvan lähde:
The woman beside Wendell: At home with Tanya Berry - ABC Religion & Ethics

Berryn kotiseuduilla Kentuckyn osavaltiossa Yhdysvaltain itäosissa tavataan neljää eri luonnonvaraista ruusulajia.

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

OLE TERVEHDITTY, MARIA, SINÄ ARMON SAANUT

Oscar Wilde(1854-1900)

Oliko tämä hänen tulonsa! Olin toivonut näkeväni

   näkymän suurenmoisen loiston, olin kerrottu

   jostakin suuresta Jumalasta joka kultasateessa

mursi kalterit ja laskeutui Danaen ylle:

tai kammottavasta näystä kun Semele

   sairaana rakkaudesta ja tyydyttämättömästä intohimosta

   rukoili näkevänsä Jumalan paljaan vartalon, ja tuli

otti ruskeisiin raajoihinsa ja surmasi hänet täydellisesri:

Myötä sellaisten pahojen unelmien etsin tätä pyhää paikkaa,

   ja nyt ihmettelevin silmin ja sydämin seison

   edessä tämän Rakkauden ylimmäisen salaisuuden:

Jokin polvistuva tyttö intohimottomin kalpein kasvoin,

   enkeli lilja kädessänsä,

   ja molempien yllä valkoiset siivet Kyyhkyn.

Firenze

Ave Maria Gratia Plena julkaistiin kokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 44.

Runon nimi tulee Luukaksen evankeliumista, jossa enkeli ilmoittaa Marialle tämän tulevan synnyttämään Jeesuksen: »Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!»

Vaikka runon on joissakin lähteissä väitetty viittaavan tiettyyn maalaukseen kuten Leonardo da Vincin(1452-1519) Marian ilmestykseen(1472), se ei vastaa tarkasti mitään maalausta. Leonardon Maria ei ole polvillansa eikä maalauksessa ole kyyhkystä. Muista kuuluisista maalauksista Botticellin(n. 1444/45-1510) Marian ilmestyksessä(n. 1490) Maria polvistuu ja enkelillä on lilja mutta maalauksessa ei ole kyyhkystä ja maalaus oli Wilden vieraillessa Italiassa Roomassa. Firenzessä oli "Strausin madonnan mestarin" nimellä tunnetun ja noin vuosina 1380-1425 toimineen taidemaalarin (ehkä sama henkilö kuin taiteilija Ambrogio di Baldese, joka eli 1352-1429 tai Cenni di Francesco joka oli aktiivinen noin vuosina 1369-1415) Marian ilmestys jossa on enkeli liljan kera, kyyhky ja kalpea, ilmeetön neitsyt Maria - joka ei ole polvillansa. Olen käyttänyt sitä kuvittamaan runoa.

Kuvan lähde:
Annunciation - Galleria dell'Accademia di Firenze -

#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

VÄIJYTYS

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

I

Olin unohtanut miltä sammakoiden täytyy kuulostaa

vuoden hiljaisuuden jälkeen, muuten uskon

en olisi siten käynyt yksin

iltaruskossa tälle käymättömälle tielle.

II

Olen Kauneuden väijyttämä. Kuka on kävelevä

välissä minun ja sammakoiden huudon?

Oi, julma Kauneus, salli minun käydä,

sillä olen arka nainen tiellänsä

yhdestä talosta toiseen.

(Assault; Second Spring, 1921.)

Kuvituksena on italialaisen taidemaalarin Giuseppe Reccon(1634.1695) maalaus Kukkia lammella sammakon kanssa(noin 1670-79).

#EdnaStVincentMillay #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #Suomennos

VARPUNEN KUOLLUT ON

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

Kuolema ahmii kaikki suloiset asiat;

Lesbian varpusensa kanssa

jakaa pimeyden, - kohta

jokainen sänky on kapea.

Muistamattomana kuin vanha sade

kuivuu puhdas juomauhri,

ja pieni oikukas käsi

on kommentaari.

Lopulta, entinen rakkaani,

ei enää vaalittu,

täytyykö meidän sanoa että se ei ollut rakkautta,

nyt kun rakkaus on poissa?

(Passer Mortuus Est; Second Spring, 1921.)

Runon nimi on lainaus roomalaiselta runoilijalta Catullukselta(84-54 eaa), tämän runosta joka tunnetaan samalla nimellä kohdan passer mortuus est meae puellae ("kuollut on varpunen neitoni") mukaan, jossa hän valittaa rakastettunsa Lesbian lemmikkivarpusen kuolemaa.

Lesbia on todennäköisesti patriisisikuun kuulunut, skandaaleihin liitetty seurapiirikaunotar Clodia Pulcher, (toisen) aviomiehensa mukaan Clodia Metelli. Hänen syntymävuotensa arvioidaan eri lähteissä sijoittuvan vuosien 97-90 eaa välille ja hän oli elossa vielä joko 45 tai 44 eaa.

Kuvan lähde:
Vesoul: le musée Georges-Garret invite les jeunes

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Pierre-Alexandre Jeanniot'n(1848-1934) maalaus Lesbian varpunen(Le Moineau de Lesbie, 1875).

#EdnaStVincentMillay #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #Suomennos

EPÄILE ÄLÄ ENÄÄ ETTÄ OBERON

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

Epäile älä enää että Oberon -

epäile koskaan älä että Pan

eli, ja soitti kaislapilliä, ja juoksi

perään luonnotarten tummassa metsässä,

hilpeinä, herkkäuskoisina päivänä, -

eli, ja johti keijukausjoukkoa

yli suopean maan!

Oi, sillä tänä synkimpänä, kipeimpänä

aikana ihmisen silmän katsomana,

kuolema fauneille ja kuolema keijuille,

yhä kanukka uskaltaa kohota -

terve puu, rungoin ja juurin -

norsunluiset maljat jotka hedelmää eivät kanna,

ja kottaraiset ja sinitöyhtönärhet -

linnut jotka eivät osaa edes laulaa -

uskaltavat tulla takaisin keväällä!

(Doubt No More That Oberon; Second Spring, 1921.)

Kanukka, alkuperäistekstin "dogwood" on todennäköisesti lännenkukkakanukka, Cornus florida, yleinen runoilijan kotimaan itäosissa, joka voi kasvaa pienen puun mittoihin ja jolla on valkoiset kukat. Olen kuitenkin kääntänyt sen pelkästään "kanukaksi".

Panin jahtaama häveliäs luonnotar Syrinx muuttui kaisloiksi Panin saavuttaessa tämän ja Pan taittoi kaislan ja teki siitä itsestään kaislapillin jota hän soitti.

Kottarainen on sama kottarainen kuin Suomessa tavattava, mutta alkuperäistekstin "jay"("närhi") lienee Pohjois-Amerikassa tavattava sinitöyhtönärhi, Cyanocitta cristata, ja sen olen kääntänyt tämän mukaan, koska kyseessä on väritykseltään kotimaisista närhistä hyvin poikkeava laji ja pelkän "närhen" käyttäminen voisi antaa väärän vaikutelman.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Nicolas Poussinin(1594-1665) maalaus Pan ja Syrinx(Pan et Syrinx, 1637-38)

#EdnaStVincentMillay #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #Suomennos

RAKASTAJATTARELLEEN

Ernest Dowson(1867-1900)

Saapuu loppu kesälle,

   kevätsateille ja kuurahärmälle;

Hänen esitykselleen jokaiselle miimikolle

   on loppu jossakin ajassa,

ja koska elämä päättyy ja nauru,

   ja lehdet putoavat ja kyyneleet kuivuvat,

kuka on kutsuva rakkautta kuolemattomaksi,

   kun kaiken mikä on täytyy kuolla?

Ei, armas, jättäkäämme lausumatta

   valat kohtalottarien vastustamat,

sillä kaikki valat on tehty rikottaviksi,

   me rakastamme vain hetken kun voimme.

Suudelkaamme kuin miellyttää suutelu,

   ja erotkaamme kun suudelmat laimenevat.

ehkä, tähän aikaan huomenna,

   emme ole ollenkaan rakastava.

Pyydät rakkauttani täydellisintä,

   yhtä voimakasta ensi vuonna kuten nyt,

paholainen vieköön sinut, armain,

   ennen kuin teen minkään sellaisen valan.

Elämä on muuttuva naamionäytelmä,

   viikuna uskollisuudeksi!

Rakkautta vailla kokonaan olisi parempi,

   kuin rakkaus joka ei vapaa ole.

To his Mistress julkaistiin kokoelmassa The Poems of Ernest Dowson(1900) ja on käännetty teoksesta The Poems and Prose of Ernest Dowson, With a Memoir by Arthur Symons[New York: The Modern Library, i.p.(1919)], kyseisen kirjan sivuilta 140-141.

Runon ongelmana ovat sanat "mumming" ja "mummer" ensimmäisen säkeistön kolmannella rivillä. Ne voivat tarkoittaa pantomiimin näyttelemistä ja miimikkoa (eivät aivan tuntematon aihe runon kirjoittamisajankohdan taiteessa), mutta sanalla "mummer" on englannissa myös toinen merkitys jouluajan kiertävän pienoisnäytelmän esittäjänä, kolmas merkitys kansannäytelmän pukuun pukeutuneena näyttelijänä, sekä neljäs merkitys naamionäytelmän näyttelijänä ja kolmannen säkeistön viidennen rivin "masque" viittaa siihen, että tämä jälkimmäinen merkitys olisi ehkä oikeampi. Kaikkien eri yllä mainittujen näyttelijöiden toimintaa voidaan kuvata sanalla "mumming".

Kuvituksena on brittiläisen kuvataiteilijan William Rothsteinin(1872-1945) piirrosmuotokuva Ernest Dowsonista.

#ErnestDowson #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TUNTEMUKSIA

Oscar Wilde(1854-1900)

I

Varjokuvat

   Meri on läikittämä harmaiden raitojen,

   ankea kuollut tuuli on epäsointuinen,

   ja kuu kuin kuihtunut lehti

puhaltuu halki myrskyisen lahden.

   Piirtyneenä selkeästi vasten kalvakkaa hiekkaa

   makaa musta vene: purjehtijapoika

   kipuaa siihen huolettomassa onnessa

nauravin kasvoin ja hohtavin käsin.

    Ja yllä kuovit huutavat,

    missä tumman ylämaan ruohon halki

    nuoret ruskeakurkkuiset niittäjät kulkevat,

kuin varjokuvat vasten taivasta.

II

Kuun pako

   Ulommille aisteille on rauha,

   uneksuva rauha molemmin puolin,

   syvä hiljaisuus varjoisassa maassa,

syvä hiljaisuus missä varjot lakkaavat.

   Paitsi huutoa joka kaikuu kimeänä

   joltakin yksinäiseltä linnulta lohduttomalta;

   ruisrääkkä kutsumassa kumppaniansa;

vastaus usvaiselta kukkulalta.

   Ja äkisti kuu poistaa

   sirppinsä kirkastuvalta taivaalta,

   ja lentää pimeään luolaansa,

keltaiseen harsohuntuun kiedottuna.

Impressions julkaistiin ensin englantilaisen Pan-lehden ensimmäisen vuosikerran numerossa 31 huhtikuun 23. päivänä vuonna 1881 ja samana vuonna runokokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 119-120.

Olen kääntänyt runon (tai runojen yhteisen) otsikon eri tavalla kuin Wilden toisen samannimisen, vastaavan kahden runon kokonaisuuden tai kahdesta osasta koostuvan runon, jonka käänsin nimellä Vaikutelmia.

Kuvituksena on skotlantilaisen William McTaggartin(1835-1910) maalaus Elonkorjuun kuu(The Harvest Moon, 1899).

#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos