ERATO: Satunnaisia runokäännöksiä

Tämä blogi sisältää yli 7000 kääntämääni runoa, pääosin englannista (joissakin tapauksissa englannin kautta) suomeksi käännettyjä. Se sisältää myös hyvin paljon pienemmän määrän suomesta englanniksi kääntämiäni runoja. This blog features over 7000 translated by me, mostly from English to Finnish. It also contains a small amount of translations made by me from Finnish to English. If you own a copyright on any work translated here & want it removed, please contact & it will be done.

maanantai 5. lokakuuta 2026

LEIDINI

Oscar Wilde(1854-1900)

Liljatyttö, ei tehty tämän maailman tuskaa varten,

ruskein, pehmein hiuksin lähelle letitetty korviansa

ja kaipaavat silmät puoliksi verhoamat unisten kyynelten

kuin sinisen vesi nähtyu halki sateen usvien:

Kalpeat posket joille mikään rakkaus ei ole jättänyt tahraansa,

punainen alahuuli vetäytynyt rakkauden pelossa,

ja valkoinen kurkku, valkoisempi kuin kyyhky hopeinen,

jonka kalpean marmorin kaitta hiipii yksi purppurainen suoni,

silti, vaikka huuleni ovat ylistävä häntä taukoa vailla

jopa suudella hänen jalkojensa en ole rohkene,

ollen varjostama hämmennyksen,

kuin Dante, kun hän seisoi Beatricen kanssa

alla leimuavan leijonan rinnan, ja näki

seitsemännen kristallin, ja kultaiset portaat.

Madonna Mia julkaistiin runokokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 54.

Runon nimeni voisi kääntää myös "Madonnani", "Minun leidini", "Minun madonnani", "Minun rouvani", "Rouvani". Uskonnollinen "madonnani" ei ehkä sopisi kovin hyvin tähän, koska viittaa etenkin neitsyt Mariaan, ja "rouva" ei oikein sovi runossa kuvattuun nuoreen naiseen.

Runon loppu viittaa Dante Alighierin(1265-1321) Jumalaisen näytelmän kohtaan joka Eino Leinon1878-1926) suomennoksena kuuluu seuraavasti:

Olemme nousseet soihtuun seitsemänteen, mi Jalopeuran povell' liekkivällä säteilee kirkkaammin sen voimaa juoden.
Suo mieles seuraella silmiäsi, tee niistä peilit kuvion sen kuultaa, mi tässä peiliss' sulle kangastuvi.»
Jos joku tietäis, kuinka katseheni näöstä nautti autuaasta hänen mun kääntyessä esineihin muihin,
hän ymmärtäis, mik' onni sentään oli totella taivaallista saattajaani, jos vastakkain hän vaa'itsee nuo seikat.
Kristallissa, jok' kiertäin maailmata nimeä kantaa päällikkönsä kuulun, min hallitessa paha kaikki nukkui,
näin kullanväriset ma portaat ylös kohoovan, valon läpivälkyttämät, niin ylös, ettei nähdä voinut silmä.

Kuvituksena on englantilaisen Dante Gabriel Rossettin(1828-1882) maalaus Siunattu Beatrice(Beata Beatrice, 1863).

#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

UUSI ELÄMÄ

Oscar Wilde(1854-1900)

Seisoin juomakelvottoman meren luona

kunnes kosteat aallot kastelivat kasvot ja tukan ryöpyllä,

pitkät punaiset tulet kuolevan päivän

paloivat lännessä; tuuli vihelsi ankeasti;

ja maalle äänekkäät lokit pakenivat:

"Voi!" huusin, "elämäni on tuskaa täynnä,

ja kuka voi kerätä hedelmän tai kultaisen jyvän

näiltä joutopelloilta joka uurastaa lakkaamatta!"

Verkkoni ammottivat avoinna kera monen katkoksen ja halkeaman,

sittenkin heitin ne viimeisenä viskauksenani

mereen, ja odotin loppua.

Kun katso! äkillinen hohto! ja näin

kidutetun menneisyyteni mustista vesistä

hopeisen loiston valkoisten raajojen kohoavan!

Vita Nuova julkaistiin runokokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 54.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen Howard Pylen(1853-1911) keskeneräinen maalaus Merenneito(Mermaid, 1910).

MYKKÄ

Mary Elizabeth Coleridge(1861-1907)

"Ääni! Ääni!" huusin. Ei mikään musiikki hiljennä

kaipaavaa sydäntä joka vastauksen löytää haluaisi;

ei mikään laulu lintujen, ei tuulen kuiske,

ei - ei tuo mielen kammottava sopusointu,

äänettömät tähdet, yllä äänettömien kukkuloiden.

Dumb, suomennettu kokoelmasta Poems(1908), sivulta 67.

Kuvituksena on venäläisen taidemaalarin Nikolai Rerikhin(1874-1947) maalaus Viikingin tytär(1918).

#MaryColeridge #MaryElizabethColeridge #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LAULU

Mary Elizabeth Coleridge(1861-1907)

Vangittuna näiden seinien sisälle

ajattelen sinua.

Kevyesti lumihiutale putoaa,

sade myös.

Nyt se on sade, ja nyt

lumi jälleen.

Sisällä - en tiedä kuinka -

on vain sade.

Song on suomennettu runokokoelmasta Poems(1908), teoksen sivulta 56.

Kuvituksena on itävaltalaissyntyisen taidemaalarin Giovanni Segantinin(1858-1899) maalaus Rouva Maria Paredin muotokuva(Ritratto della signora Maria Paredi, noin 1886).

ELEANOR

Mary Elizabeth Coleridge(1861-1907)

Istuta älä liljaa tänne!

Ei mikään lilja lepää alla.

Verenpunainen ruusu hänelle oli rakas,

ja vuoden kesä,

ei lumi.

Laula älä mitään valitusta!

Hän rakasti laulua hilpeää.

Hänelle olivat linnut lähetetyt.

Hänelle surina kultaisten mehiläisten,

ja kuiske puiden

on kuuluva.

Eleanor, suomennettu kokoelmasta Poems(1908), sivuilta 46-47.

Kuvituksena on itävaltalaissyntyisen taidemaalarin Giovanni Segantinin(1858-1899) maalaus Ruusuja(1881).

OLEN TAKONUT ITSELLENI

Mary Elizabeth Coleridge(1861-1907)

Olen takonut itselleni seitsenkertaisessa hehkussa

kilven vastaan vihollisia ja rakastajia,

ja kukaan ei tunne sydäntä sykkimässä

peittävän kilven alla.

I have forged me in sevenfold heats, suomennettu kokoelmasta Poems(1908), sen sivulta 11.

sunnuntai 4. lokakuuta 2026

JOKA YÖ KIIREHDÄN KOTIIN NÄHDÄKSENI

Lesbia Harford(1891-1927)

Joka yö kiirehdän kotiin nähdäkseni

Kuvan lähde:
Australian women who wrote WWI poetry from home

jos siellä on kirje sinulta minulle.

Joka yö kumarran pääni ja sanon,

"Ei ole sanaa ollenkaan häneltä tänään."

(Once I thought my love was worth the name; The Poems of Lesbia Harford, 1941.)

Runon ensimmäisen rivin "night" on kenties tarkoitettu merkityksessä "tonight", mutta käännän sanan suomeksi sen yleisimmän merkityksen mukaisesti.

#LesbiaHarford #AustralianKirjallisuus #AustralianRunous #AustralialinenKirjallisuus #AustralialainenRynous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

KERRAN USKOIN RAKKAUTENI OLEVAN ARVOINEN NIMEN

Lesbia Harford(1891-1927)

Kerran uskoin rakkauteni olevan arvoinen nimen

jos kyyneleet tulisivat.

Kun haava on kuolettava, nyt tiedän

vähän kyyneleitä on vuotava.

(Once I thought my love was worth the name; The Poems of Lesbia Harford, 1941.)

Kuvan lähde:
'Lovely and secret': The life of a poet's muse, Katie Anna Lush

SERENADI

Oscar Wilde(1854-1900)

(Musiikkiin)

Länsituuli puhaltaa kauniisti

yli tumman Aigeianmeren,

ja salaisilla marmoriportailla

tyyroslainen kaleerini odottaa sinua.

Tule alas! purppurainen purje on levitetty,

vartiomies nukkuu kaupungissa.

Oi jätä liljakukkainen sänkysi,

oi leidini tule alas, tule alas!

Hän ei tule, tunnen hänet hyvin,

rakastajan valoista hän ei välitä,

ja vähän hyvää voi mies sanoa

niin julmasta ja niin kauniista.

Aito rakkaus on vain leikkikalu naisen,

he eivät koskaan tunne rakastajan kipua,

ja minun joka rakastin kuten rakastaa poika

täytyy rakastaa turhaan, täytyy rakastaa turhaan.

Oi jalo luotsi, kerro suoraan minulle,

onko tuo loiste kultaisten hiusten?

Vai onko se kietova kaste

joka sitoo passiokukan siellä?

Hyvä merimies tule ja nyt kerro minulle

onko tuo leidini liljainen käsi?

Vai onko se vain kimmeltävä keula,

vai onko se vain hopeinen hiekka?

Ei! ei! Se ei ole kietova kaste,

se ei ole hopean koristama hiekka,

se on oma kallis leidini uskollinen

kultaisin hiuksin ja liljaisin käsin!

Oi jalo luotsi, ohjaa Troijaa kohti,

hyvä merimies, käytä raskasta airoa,

tämä on kuningatar elämän ja ilon

joka meidän täytyy kantaa kreikkalaiselta rannalta!

Hiipuva taivas tulee himmeäksi ja siniseksi,

tunti puuttuu vielä päivästä,

laivaan, laivaan! uljas miehistöni,

oi leidini minun, pois! pois!

Oi jalo luotsi, ohjaa Troijaa kohti!

Hyvä merimies, käytä raskasta airoa,

oi rakastettu kuten vain rakastaa poika!

Oi rakastettu aina ikuisesti!

Serenade (For Music) julkaistiin lyhyemmässä muodossa Pan-lehdessä nimellä To Helen (Serenade of Paris) tammikuun 8. päivänä vuonna 1881 ja sitten runokokoelmassa Poems(1881) vakiintuneella nimellään. Runo on myöhemmin kuitenkin julkaistu kerran myös nimellä Ballad of the Greek Seas. Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 83-84.

Runon pienehköihin ongelmiin kuuluu muunmuassa "tangled dew" jossa "tangled" on ehkä harvinaisessa merkityksessään synonyymina sanalle "intricate". Joka tapauksessa on vaikea suomenkielen näkökulmasta käsitellä ja hyväksyä Wilden käyttämän "tangled" sanan - olipa sen merkitys mikä tahansa - herättämiä mielikuvia. Käännän sen sanalla "kietova". Kahden viimeisen säkeistön "Good sailor, ply the labouring oar" jonka tulkinta ja kääntäminen on ongelmallista; yksi vaihtoehto, ilmeisin ensisilmäyksellä, on että "labouring oar" tarkoittaa airon tekevän työn, mutta kääntäminen niin ettei airo vaikuta "uurastavan" - mikä kuulostaisi oudolta suomenkielessä, antropomorfisoiden airon, kappaleen puuta. Ilman tuota "the" se olisi helppo kääntää, koska silloin merimies "käyttäisi uurastaen" airoa, mutta koska siinä on "the", airo tekee työn. Toinen vaihtoehto kuitenkin on, että Wilden tarkoitus olisi että airon käyttäminen on raskasta merimiehen kannalta, joskin en ole löytänyt esimerkkiä jossa sanaa "labouring" käytetään muualla kuten tässä runossa silloin olisi kyse. Ja koska se kuitenkin tuntuu järkevämmältä ja suomenkielisen käännöksen kannalta paremmalta, käännän tuon tulkinnan mukaisesti vapaasti "hyvä merimies, käytä raskasta airoa". Sitten on vielä viimeisen säkeistön toiseksi viimeisen rivin "It wants an hour still of day", jossa sanan "wants" ymmärtäminen merkityksessä "haluaa", "tahtoo" ei ole järkevä tulkinta, ja tulkinta harvinaisen merkityksen kautta niin, että päivänkoitto on tunnin päässä lienee oikea.

Kuvituksena on skotlantilaisen taidemaalarin Gavin Hamiltonin(1723-1798) maalaus Paris sieppaamassa Helenan(Paris Abducting Helen, 1782-84).

KUN PÄIVÄ ON OHI

Lesbia Harford(1891-1927)

Kun päivä on ohi,

kipuan ylös portaat,

otan pois tumman pukuni,

päästän vapaaksi hiukseni,

avaan ikkunan

ja katson tähtiä.

Silloin sydämeni murtautuu läpi

näiden vankilan kalterien

avaruuden ja pimeyden

ja löytää mikä on totta,

tähtien takana

missä olen yhtä kanssasi.

Joulukuu, 1911

(When day is over; The Poems of Lesbia Harford, 1985.)

Kuvituksena on brittiläis-australialaisen David Malinin(1941-) valokuva Epätavallinen taivaan valaistuminen ja auringonlaskun värejä tammikuulta vuonna 1992.

TYTÖN RAKKAUS

Lesbia Harford(1891-1927)

Makaan pimeydessä

ruoho allani ja sinä ylläni

kaartuneena taivaan lailla,

vakuuttaen että rakastat minua.

Mutta korkeat tähdet

kehottavat torjumaan sinut,

ja olen tähtien puolella

vaikka tähdissä kadotan sinut.

(Girl's Love; The Poems of Lesbia Harford, 1941.)

Kuvituksena on brittiläis-australialaisen David Malinin(1941-) valokuva Ensimmäiset tähdet ilmestyvät Warrumbunglesin ylle.

Valokuva: Copyright David Malin.
Valokuvan lähde:
AAO2 34

KUOLEVAISET RUNOT

Lesbia Harford(1891-1927)

Ajattelen että jokaisen vuoden pitäisi tuoda

pieniä tuoreita lauluja

kuin kukkia keväällä.

Että ne saattaisivat tunnit koristella

lyhyen hetken

ja kuolla kuin kukat.

Kukkien kaltaisen sisällön olla

jakajia ihmisen

kuolevaisuudessa.

(Mortal Poems; The Poems of Lesbia Harford, 1941.)

Kuvituksena on australialaisen taidemaalarin Margaret Prestonin(1875-1963) maalaus Australialaisia villikukkia(Australian Wild Flowers, 1923.)

VAIKKA OLIN KADOTTANUT RAKKAANI

Lesbia Harford(1891-1927)

Vaikka olin kadottanut rakkaani,

kukkulat saattoivat minua lohduttaa;

syvällä metsämaan lehdossa

mikään menetys ei saattanut minua vahingoittaa.

Mutta kun saavuin kaupunkiin

ja näin ympärilläni

rakastavaiset edestakaisin kulkemassa -

silloin suru minut kruunasi.

(Though I had lost my love; The Poems of Lesbia Harford, 1941.)

Runon ongelma on ensimmäisen rivin "love", joka voi tarkoittaa "rakkaani" tai "rakkauteni". Tässä se voi tietenkin tarkoittaa molempia. Käännän "rakkaani" koska se tuntuu sopivan runon soljentaan suomenkielisenä paremmin.

Runo on kenties kirjoitettu Harfordin ja Guido Baracchin suhteen päätyttyä.

lauantai 3. lokakuuta 2026

TULIN ASUMAAN SOFIAN KADULLA

Lesbia Harford(1891-1927)

Tulin asumaan Sofian kadulla,

pienessä talossa Sofian kadulla

tuuma lattiaa

oven ja oven välissä

ja piha jonka mittaisit lasten jaloissa.

Kun olin ollut kymmenen päivää Sofian kadulla

muistin että sen nimi on Viisauden katu;

sillä olin oppinut paljon enemmän

kuin kaikkina kahtenakymmenenä

vuotena kun vaadin kirjoja syötäväksi.

(I Came to Live in Sophia Street.)

Sofiankatu, Viisaudenkatu olisivat kieliopillisesti oikeampia käännöksiä, mutta runon selkeyden vuoksi olen valinnut toisin.

HÄNELLÄ ON HALTIJAVAIMO

Lesbia Harford(1891-1927)

Hänellä on haltijavaimo.

Mies ei tunne tätä.

Nainen on myrskyn sydän,

pilvien jotka laskeutuvat.

Ja kuten pilvet revitään

sateeseen ja ukkoseen,

nainen kirkkaudessaan repii

miehen sydämen rikki.

(He Has a Fairy Wife.)

Olen kääntänyt lähes kaikki alkuperäisrunon sanat "he", "she" sanoilla "mies", "nainen", "tämä" lukuunottamatta ensimmäistä. Käänsin sanan "fairy" sanalla "haltija" koska "keijukainen" ei suomenkielessä nykyään miellettynä sovi hyvin yhteen luonnonvoimien "myrskyn sydämen" kanssa.

PAIMENEN OTSA

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

Paimenen otsa, koristeltuna haarautuvalla salamalla, omaa

kauhun ja sekasorron ja kunnian

sen. Enkelit putoavat, ne ovat torneja, taivaasta - tarina

oikeudenmukaisten, majesteettisten, ja jättimäisten huokausten.

Mutta ihminen, - me, telineet monelle hauraalle luulle;

jotka hengitämme, maanpitkästä vauvaiästä valkohapsisen

iän puhkumiseen; joiden henkäys on meidän muista kuolema -

mikä soitin on meidän violamme traagisille sävelille?

Hän! Kädestä suuhun hän elää, ja poistuu häpeän kera,

ja, vaakunoitu kuinka tahansa ylväällä nimellä,

jokainen mies mies on, vain; puolisonsa letukka.

Ja minä kuolen nämä kuolemat, jotka ruokkivat tätä tulta,

joka... sileissä lusikoissa näkee elämän naamionäytelmän heijastettuna; kesyjä

myrskyni siellä, tuleni ja kuumeeni pikkumaisia.

The Shepherd's Brow, kirjoitettu huhtikuun 3. päivänä vuonna 1889, julkaistiin Robert Bridgesin(1844-1930) toimittamassa kokoelmassa The Poems of Gerard Manley Hopkins(1918). Runo on suomennettu W. H. Gardnerin(1902-69) toimittamasta kirjasta Selected Poems and Prose(Lontoo: Penguin 1971, 1. painos 1953), sen sivulta 68.

This is dualism, not Christianity. Indeed, it strays farther from orthodoxy than any of the dualistic heresies ever did.

Matthew Boadway: Hopkins Agonistes

Runon ongelmiin kuuluu muunmuassa heti ensimmäisen rivin "fronting" joka voi tarkoittaa muunmuassa salamoinnin "kohtaamista" olemalla suuntautunut sitä kohti tai olemista "koristeltuna" sillä tai se voi "peittää" sen. Olen lopulta päätynyt kääntämään keskimmäisen ajatuksen pohjalta (osittain olettaen että "paimen" on Jeesus), mutta suhtaudun epäillen ratkaisuni oikeassa olemiseen. Mutta tutkimani lähteet eivät sano runon tästä kohdasta mitään, vaan ilmeisesti pitävät sitä itsestäänselvänä. Sitten on rivin kahdeksan What bass is our viol for tragic tones? jossa ongelma on alussa - miten kääntää "What bass?" Se omaa tässä useita merkityksiä, tietenkin mukaanlukien kuvaannollisesti ollen ihminen itse. Käännän sanan "bass" harvinaisen merkityksen "instrumentti", "soitin" kautta mutta se kadottaa osan sanan merkityksestä. Sitten on rivin yksitoista "Man Jack the man is", jossa "Man Jack" lienee lyhennelmä Charles Dickensin(1812-1870) romaanissa Barnaby Rudge(1841) esiintyvästä "every man Jack", joka tuli merkitsemään englanninkielessä "kaikki", "poikkeuksetta". Sitten on toiseksi viimeisen rivin in smooth spoons spy life's masque mirrored. Ja sen suhteen katson ellen onnistuneeni hyvin sen kääntämisessä, niin ainakin tehneeni parhaani.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Charles Le Brunin(1619-1690) maalaus Kapinallisten enkelien putoaminen(La chute des anges rebelles, noin 1675-77).

#GerardManleyHopkins #GMHopkins #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

KOSKA HÄN RAKASTI PALJON

Oscar Wilde(1854-1900)

Rakas Sydän, ajattele että nuori kiihkeä pappi

kun hän ensi kertaa ottaa ulos kätketystä pyhäköstä

Jumalansa vangittuna ehtoollisessa,

ja syö leivän, ja juo kauhistuttavan viinin,

tunne ei sellaista hirvittävää ihmetystä kuten tunsin

kun ensi kertaa hullaantuneet silmäni osuivat täysin sinuun,

ja kautta koko yön edessä jalkojesi polvistuin

kunnes olit väsynyt kuvainpalvontaan.

Oi! jos olisit pitänyt minusta vähemmän ja rakastanut minua enemmän,

kautta kaikkien noiden kesäpäivien riemun ja sateen,

en olisi nyt ollut murheen perillinen,

tai seisonut palvelijana Kivun Talossa.

Silti, vaikka katumus, nuoruuden valkokasvoinen kamariherra,

tallasi kantapäilleni koko seurueensa kanssa,

olen mitä iloisin että rakastin sinua - ajattele kaikkia

aurinkoja jotka tekevät yhden tädykkeen sinisen.

Quia Multum Amavi julkaistiin runokokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 159.

Valokuvan lähde:
Untitled (Portrait of Oscar Wilde as a young man) | The Art Institute of Chicago

Runon ongelma on sana "beat" kuudennella rivillä When first my smitten eyes beat full on thee. Käännän epäröiden "osuivat", mutta alkuperäistekstissä kyseessä voi hyvin olla jokin sanan vanhentuneista merkityksistä.

perjantai 2. lokakuuta 2026

ON KYLMÄ

Han Wo(n. 842/844 - n. 923)

On kirjailtu verho roikkumassa

sinisten kaiteiden ulkopuolella

ja karmiininpunainen sermi maalattu

kukkia-ja-oksia -tyylillä

ja kuvioitu pehmuste mukulakäärmepannan kaisloja

kaksi metriä kooltansa -

talven sää ei ole vielä kanssamme,

mutta ilmassa on koleutta.

Suomennettu Peter Harrisin englanninkielisestä käännöksestä It's cold hänen kääntämässään Sun Zhu'n(1711/1722-1778) toimittamassa antologiassa Three Hundred Tang Poems(2009; 唐詩三百首, 1763 tai 1764), teoksen sivulla 95.

Han Wo oli kiinalainen runoilija ja korkea-arvoinen virkamies. Tang-dynastian loppukauden runouden suuriin nimiin kuulunut runoilija Li Shangyin(n. 812/813-858) oli joko hänen enonsa tai vaihtoehtoisesti hänen setänsä avioliiton kautta.

Kuvan lähde:
Experience traveling to China in autumn - Focus Asia and Vietnam Travel & Leisure

Runon ongelma on siinä mainittu kasvi "dragon's beard rushes" joka on olettavasti joko Phanera championii tai Ophiopogon japonicus jotka molemmat tunnetaan englanniksi muunmuassa nimellä "dragon's beard". Edellisellä kasvilla ei ole suomenkielistä nimeä, jälkimmäisellä on ja sen lehtiä voisi kuvata termillä "rush"("kaisla"), joten käytän olemassaolevaa suomenkielistä nimeä. Toinen ongelma on heti perään "eight feet square", jonka tarkka käännös olisi matemaattisesti vähemmän runollinen, joten käännän vapaasti.

Toisen englanninkielisen käännöksen, Cooler Weather, suomennos Witter Bynnerin(1881-1968)ja Jiang Kanghun(1883-1954) käännöskokoelmasta The Jade Mountain(1929):

Jadenvihreä alkovinsa verhottu tiheästi silkillä,

helakanpunainen serminsä kukkakuvioineen,

kaksimetrinen mukalakäärmepartamattonsa ja vilttinsä neliöin kirjottu

ovat nyt valmiita varten öitä jotka eivät ole lämpimiä eivätkä koleita.

&HanWo #Kiina #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

YKSI RUUMIS SILVOTTUNA

Saigyõ(1118-1190)

Yksi ruumis silvottuna

ja ympäriinsä levitettynä voi

itse ruokkia

suuria tulia kun monien

murheet ovat helvetilliset.

Suomennettu William LaFleurin(1936-2010) englanninkielisestä käännöksestä hänen teoksessaan Awesome Nightfall: Life, Times, and Poetry of Saigyõ(2003), sen sivulla 136.

Kyseessä on hyvin vapaa käännös yhden sanan, "fuel", osalta, koska LaFleurin valitseman sanan kääntäminen kirjaimellisesti johtaisi ratkaisuihin jotka vaikuttaisivat anakronismeilta tai kömpelöiltä ("fuel" eli kirjaimellisesti "käyttövoima", "polttoaine").

Kuvituksena on japanilaisen taiteilijan Nishimuhara Shigenagan(n. 1697-1756) Saogyõ katsomassa Fuji-vuorta.

#Saigyõ #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos #Tanka #TankaRunous

torstai 1. lokakuuta 2026

ANDROMEDA

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

Nyt Ajan Andromeda on tällä karulla kalliolla,

eikä kanssansa kauneudessa tasavertaista eikä kokemassansa

vääryydessä, katsoo taa rannan molempien niemien,

kukkansa, olemassaolonsa, tuomittuna lohikäärmeen ruuaksi.

Menneenä aikana on vietelty ja ollut jahtaama

monen iskun ja vaivan; mutta nyt kuulee karjunnan

villimmän pedon Lännestä kuin kaikki olivat,

ylenpalttisemman vääryyksissänsä, laittomamman, ja irstaamman.

Perseuksensa viivyttelee ja jättää hänet koettelemuksiinsa? -

Pehmeää ilmaa tämä askeltaa hetken ja ripustaa

ajatuksensa häneen, hylätyltä kuin hän vaikuttaa,

kun kaiken aikaa hänen kärsivällisyytensä, kivunvihlontaan murennettuna,

kohoaa; sitten laskeutuu riisumaan aseista, ei kukaan uneksisi,

gorgon välineellä ja paljaalla miekalla, nahkahihnat ja torahampaat.

Andromeda kirjoitettu elokuun 12. päivänä vuonna 1879, julkaistiin Robert Bridgesin(1844-1930) toimittamassa kokoelmassa The Poems of Gerard Manley Hopkins(1918). Runo on suomennettu W. H. Gardnerin(1902-69) toimittamasta kirjasta Selected Poems and Prose(Lontoo: Penguin 1971, 1. painos 1953), sen sivulta 45.

Jesuiittapappi Gerard Manley Hopkins käyttää sonetissa antiikin tarustoa verhona: Andromeda on katolinen kirkko, kallio on joko myös katolinen kirkko tai apostoli Pietari ja kaksi niemeä ovat kenties Pietari ja apostoli Paavali. Merihirviö edustaa katolista kirkkoa uhanneita vaaroja maallistuvassa maailmassa. Perseus on Jeesus Kristus, joka on saapuva pelastamaan lopulta, vaikka vaikuttaakin poissaolevalta Hopkinsin oman ajan näkökulmasta. Tämä ja seuraavat selitykset pohjautuvat pääosin yhdysvaltalaisen Mary Doyle Curranin(1917-1981) väitöskirjaaan A commentary on the poetry of Gerard Manley Hopkins(1946), jossa runoa käsitellään sivuilla 173-181.

Vaikka runo on verrattuna Hopkinsin runouden vaikeimpiin tuotoksiin kohtalaisen selkeä, etenkin Curranin selitysten lukemisen jälkeen, siinä on silti omat erikoisuutensa, kuten Hopkinsin keksimä sana "barebill" jonka väitetään tarkoittavan "huotrasta ulkona olevaa miekkaa", sen lähtökohtana ollessa muinaisenglannin sana "bil"("miekka") yhdistettynä sanaan "bare"("paljas"), ja koko sonetti sortuu lopussa sähkösanomamuotoon: Mounts; then to alight disarming, no one dreams, / With Gorgon's gear and barebill, thongs and fangs. Tämän tarkoittaessa että Andromedan kärsivällisyys kasvaa (koska hän uskoo pelastukseen), Perseus nousee lentävän ratsunsa Pegasoksen selkään, laskeutuu sen selästä Andromedan luo, ja käyttäen Medusan päätä ja miekkaansa, katkaisee Andromedan nahkaiset siteet, vapauttaa tämän, ja voittaa tätä uhkaavan merihirviön. Runo on sekä sonettimuotonsa että Hopkinsin tyylin vanki tämän suhteen, eikä minusta ole Perseuksena vapauttamaan sitä tästä, mutta yritin käännöksessä selkeyttää loppua kääntämällä vapaasti. Medusan pään joudun kääntämään "välineellä", koska Hopkins käyttää irtihakatusta päästä termiä "gear", eikä mikään sanan nykyisistä tai vanhentuneista merkityksistä käänny sen paremmin suomenkielelle, enkä halua ottaa enempää vapauksia kuin olen jo joutunut tekemään. Muihin runon ongelmiin kuuluu "he" ja "she" samassa lauseessa, mitä olen yrittänyt selkeyttää kääntämällä "he" sanalla "tämä", mutta Hopkins käyttää sanaa "she" sekä Andromedasta että merihirviöstä.

Kuvituksena on Hopkinsin aikalaisen ja maanmiehen, englantilaisen taitelilijan Charles Napier Kennedyn(1852-1898) maalaus Perseus ja Andromeda(Perseus and Andromeda, 1890).

MIKSI MINÄ

Saigyõ(1118-1190)

Miksi minä, joka erosin

niin täydellisesti tästä maailmasta

huomaan vartalossani

yhä sykkeen sydämen

kerran värjätyn kukkasten sävyillä?

Suomennettu William LaFleurin(1936-2010) englanninkielisestä käännöksestä hänen teoksessaan Awesome Nightfall: Life, Times, and Poetry of Saigyõ(2003), sen sivulla 78.

Kuvituksena on Hiroshigen(1797-1858) and Utagawa Kunisadan(1786-1865) työ Pappi Saigyõ katsomassa Fuji-vuorta Yoshiwarasta(1854).

Kuvan lähde.

keskiviikko 30. syyskuuta 2026

TÄÄLLÄ VÄRJÖTTELEN, YKSIN

Saigyõ(1118-1190)

Täällä värjöttelen, yksin,

vuoren varjossa, tarviten

jonkin seuralaisen läsnäolon:

kylmä, pureva sade väistyy

ja antaa minulle talven kuun.

Suomennettu William LaFleurin(1936-2010) englanninkielisestä käännöksestä hänen teoksessaan Awesome Nightfall: Life, Times, and Poetry of Saigyõ(2003), sen sivulla 96.

Kuvituksena on japanilaisen taiteilijan Isoda Koryūsain(1735-1790) versio yleisestä aiheesta Saigyõ katsomassa Fuji-vuorta(Fuji-mi Saigyõ).