VIELÄ KERRAN - GLORIANALLE

Vachel Lindsay(1879-1931)

Tyttö palavin kultaisin silmin,

ja punalinnun lauluin, ja lumisin kurkuin:

Tuon sinulle kultaa ja hopeisia kuita

ja timanttisia tähtiä, ja leijuvia usvia.

Tuon sinulle kuita ja lumisia pilviä,

tuon sinulle preeriataivaita tänä yönä

heiveröisesti ylistämään kultaisia silmiäsi

ja punalinnun laulua, ja kurkkua niin valkoista.

(Once More - To Gloriana; The Congo and Other Poems, 1915.)

Kuvituksena on Vachel Lindsayn oma työ Koneisto(Machinery).

Kuvan lähde:
Vachel getting plenty of attention in 2018

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

REVONHÄNTÄ

Vachel Lindsay(1879-1931)

Oi, yössä, kaikki musiikki ahdistaa minua täällä...

Turhaanko korkea Taivas pamahtaa ja ammottaa

ja laskeutuu mahtava Revonhäntä

suloisena myötä hohdon kymmenentuhannen aamunkoiton?

Eikö se tarkoita että Jumalani tahtoisi minun sanovan: -

"Tahdot tai et, oi nuori kaupunki,

Taivas on kukkiva kuin yksi suuri kukka sinulle,

välähtävä ja kajastava suuresti keskellä kaikkia kauppahallejasi?"

Ystävät, en ole lakkaava toivomasta vaikka te kyynelehditte.

Moisia asioita näen, ja jotkin niistä ovat tuleva

vaikka nyt katumme ovat tylyjä ja tuhkanharmaita,

vaikka voimakkaat nuoremme ovat äänekkäitä nyt, tai mykkiä.

Ystävät, tuo ihastuttava kaupunki, tuo ihmeiden kaupunki, on kohoava.

Mikään ei voi viivästyttää sitä. Vaikka se ei olisi

aivan kuten uneksin, se saapuu viimein tiedän

kaduin kuin kanavin suitsukemeren.

(The Amaranth; The Congo and Other Poems, 1915.)

Revonhäntä lienee tarkemmin jokin runoilijan kotiosavaltiossa tavattavista revonhäntäkasvien lajeista, joista kahdeksan on kotoperäisiä Pohjois-Amerikassa. Kuvituksena on yksi niistä, kansasinrevonhäntä, Amaranthus tuberculatus, joka tunnetaan myös nimellä joka tunnetaan nimillä Amaranthus rudis.

Valokuva: Cailey Isaacson,
© cailey_isaacson.
Kuvan lähde:
Kuva 152962023, (c) cailey_isaacson, osa oikeuksista pidätetään (CC BY-NC) · iNaturalist

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

MITÄ KALKKAROKÄÄRME SANOI

Vachel Lindsay(1879-1931)

Kuu on pieni preeriakoira.

Hän värisee läpi yön.

Hän istuu kukkulallansa ja itkee

pelosta että saattaisin purra.

Aurinko on villihevonen. Hän on peloissansa

kuten jokainen muu olento.

Ja vapisee aamulla, keskipäivällä ja yöllä

jotten ponnahtaisi ja iskisi.

(What the Rattlesnake Said; The Congo and Other Poems, 1915.)

Kuvan lähde:
Bringing Vachel Lindsay to life

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

ORVOKINLEHTI KEATSIN HAUDALTA

Marjorie Pickthall(1883-1922)

H. C.:n lähettämä, 1914.

Terävästä suolaisesta suudelmasta

     kukka ja murheen oka,

ajalla ei ole tätä enempää, -

     lehti.

Taistelun vuosista,

     kunniasta ja vääryydestä,

aika antaa kaikille kyynelillemme

     laulun.

Onko se tehty tuoksusta,

     kudottu ja riimiteltu valosta,

äänestä joka jostakin varjosta

     yön hopeoi?

Kun viimeiset varjot kallistuvat

     ja päivän oma ruusu on kalpea, -

oi rakkaus, kuolematon toivo, -

     hänen satakielensä.

(A Violet Leaf from Keats' Grave; The Selected Poems of Marjorie Pickthall, 1957.)

Runon ongelma on viimeisen säkeistön ensimmäisen rivin "slope" joka voi merkitä tässä kontekstissa muunmuassa "hiipivät", "häipyvät", "laskeutuvat", "jyrkkenevät", "kallistuvat", "syvenevät", "väistyvät" jne.

#MarjoriePickthall #KanadanKirjallisuus #KanadalainenRunous #KanadanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MARRASKUUN VIERAANI

Robert Frost(1874-1963)

Suruni, kun hän on täällä kanssani,

   ajattelee nämä syksyisen sateen pimeät päivät

ovat niin kauniita kuin päivät voivat olla;

   hän rakastaa paljasta, kuihtunutta puuta;

   hän kävelee vetistä laidunreittiä.

Hänen nautintonsa ei salli minun jäädä.

   Hän puhuu ja olen valmis kuuntelemaan:

Hän on iloinen että linnut ovat pois menneet,

   hän on iloinen hänen yksinkertainen harmaa kampalankansa

   on hopeaa nyt kera tarrautuvan usvan.

Lohduttomat, hylätyt puut,

   hiipunut maa, raskas taivas,

kauneudet jotka hän näkee niin aidosti,

   hän ajattelee ettei minulla ole silmiä niille,

   ja vaivaa minua syyllä sille.

Ei ollut eilen kun opin tietämään

   rakkauden paljaiden marraskuun päivien

ennen lumen tuloa,

   mutta oli turhaa kertoa niin hänelle,

   ja ne ovat paremmat vuoksi ylistyksensä.

My November's Guest on suomennettu (alunperin vuonna 1913 julkaistusta) runokokoelmasta A Boy's Will(New York: Henry Holt and Company 1915), sivulta 14. 

Käänsin runon muistamatta että olin kääntänyt sen jo aiemmin.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen taiteilijan Willard Metcalfin(1858-1925) maalaus Marraskuun mosaiikki(November Mosaic, 1922).

#RobertFrost #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SYKSY

Rainer Maria Rilke(1875-1926)

Lehdet putoavat, putoavat kuin kaukaa,

kuin kaukaiset puutarhat kuihtuisivat taivailla;

ne putoavat kiellon eleellä.

Ja öisin, raskas Maa

putoaa yksinäisyyteen tähdistä.

Me kaikki putoamme. Tämä käsi tässä on putoamassa.

Ja katso muita: se on kaikissa niistä.

Ja silti täällä on Yksi joka pidättelee tätä putoamista

loputtoman lempeästi Hänen käsissänsä.

11.09.1902, Pariisi.

Herbst runon suomennos on tehty vertaillen Jessie Lemont Trausilin(1862-1947), William H. Gassin(1924-2017), Peter Vertacnikin ja Donald Mace Williamsin englanninkielisiin käännöksiin.

Kuvan lähde:
Rainer Maria Rilke: Heimatsuche eines Dichters

#RainerMariaRilke #Rilke #ItävallanKirjallisuus #ItävallanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KUUSI HAIKUA

Hugh Hodge(1946-2021)

Mielipide kolisee

yli mukulakivisten sivukatujen

kärräten tyhjiä päitä.

Raitis runoilija

jätti liian paljon haluttavaksi

pidettynä sisällänsä.

Kissojen varovaiset takajalat

kokeilevat kamaraa ennen kun lisäävät painon

mielipiteillensä.

Kuinka kouluttamattomia ovat puut

jotka etsivät valoa ja vettä

ja ovat tyytyväisiä?

Kuvan lähde:
https://openbookfestival.co.za/authors/hugh-hodge/

Filosofi

kimmeltää iltapäivän valossa.

Pian hän on nukkuva, luulen.

Haikut ovat voimistelijoita

jotka jokainen voi napata kiinni

ajoissa, jos varomaton.

Runojen lähde.

Hugh Hodge oli englantilaissyntyinen englantilais-eteläafrikkalainen kirjallisuustoimittaja, runoilija ja tietokoneohjelmoija. Nuoruudessaan asuessaan Englannissa hän oli toiminut panimon hevosrattaiden kuskina.

#HughHodge #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #EteläAfrikanKirjallisuus #EteläAfrikanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

VILLIRUUSU

Wendell Berry(1934-2026)

Joskus kätketty minulta

päivittäisessä tavassa ja rituaalissa,

elän kauttasi tiedostamatta,

kuin kautta sydämeni sykkeen.

Äkisti leimahdat taas katseessani,

villiruusu tiheikön reunalla,

missä eilen oli vain varjo,

ja olen siunattu ja valitsen jälleen

minkä valitsin aiemmin.

(The Wild Rose; Entries, 1994.)

Kuvan lähde:
The woman beside Wendell: At home with Tanya Berry - ABC Religion & Ethics

Berryn kotiseuduilla Kentuckyn osavaltiossa Yhdysvaltain itäosissa tavataan neljää eri luonnonvaraista ruusulajia.

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

OLE TERVEHDITTY, MARIA, SINÄ ARMON SAANUT

Oscar Wilde(1854-1900)

Oliko tämä hänen tulonsa! Olin toivonut näkeväni

   näkymän suurenmoisen loiston, olin kerrottu

   jostakin suuresta Jumalasta joka kultasateessa

mursi kalterit ja laskeutui Danaen ylle:

tai kammottavasta näystä kun Semele

   sairaana rakkaudesta ja tyydyttämättömästä intohimosta

   rukoili näkevänsä Jumalan paljaan vartalon, ja tuli

otti ruskeisiin raajoihinsa ja surmasi hänet täydellisesri:

Myötä sellaisten pahojen unelmien etsin tätä pyhää paikkaa,

   ja nyt ihmettelevin silmin ja sydämin seison

   edessä tämän Rakkauden ylimmäisen salaisuuden:

Jokin polvistuva tyttö intohimottomin kalpein kasvoin,

   enkeli lilja kädessänsä,

   ja molempien yllä valkoiset siivet Kyyhkyn.

Firenze

Ave Maria Gratia Plena julkaistiin kokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 44.

Runon nimi tulee Luukaksen evankeliumista, jossa enkeli ilmoittaa Marialle tämän tulevan synnyttämään Jeesuksen: »Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!»

Vaikka runon on joissakin lähteissä väitetty viittaavan tiettyyn maalaukseen kuten Leonardo da Vincin(1452-1519) Marian ilmestykseen(1472), se ei vastaa tarkasti mitään maalausta. Leonardon Maria ei ole polvillansa eikä maalauksessa ole kyyhkystä. Muista kuuluisista maalauksista Botticellin(n. 1444/45-1510) Marian ilmestyksessä(n. 1490) Maria polvistuu ja enkelillä on lilja mutta maalauksessa ei ole kyyhkystä ja maalaus oli Wilden vieraillessa Italiassa Roomassa. Firenzessä oli "Strausin madonnan mestarin" nimellä tunnetun ja noin vuosina 1380-1425 toimineen taidemaalarin (ehkä sama henkilö kuin taiteilija Ambrogio di Baldese, joka eli 1352-1429 tai Cenni di Francesco joka oli aktiivinen noin vuosina 1369-1415) Marian ilmestys jossa on enkeli liljan kera, kyyhky ja kalpea, ilmeetön neitsyt Maria - joka ei ole polvillansa. Olen käyttänyt sitä kuvittamaan runoa.

Kuvan lähde:
Annunciation - Galleria dell'Accademia di Firenze -

#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

VÄIJYTYS

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

I

Olin unohtanut miltä sammakoiden täytyy kuulostaa

vuoden hiljaisuuden jälkeen, muuten uskon

en olisi siten käynyt yksin

iltaruskossa tälle käymättömälle tielle.

II

Olen Kauneuden väijyttämä. Kuka on kävelevä

välissä minun ja sammakoiden huudon?

Oi, julma Kauneus, salli minun käydä,

sillä olen arka nainen tiellänsä

yhdestä talosta toiseen.

(Assault; Second Spring, 1921.)

Kuvituksena on italialaisen taidemaalarin Giuseppe Reccon(1634.1695) maalaus Kukkia lammella sammakon kanssa(noin 1670-79).

#EdnaStVincentMillay #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #Suomennos

VARPUNEN KUOLLUT ON

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

Kuolema ahmii kaikki suloiset asiat;

Lesbian varpusensa kanssa

jakaa pimeyden, - kohta

jokainen sänky on kapea.

Muistamattomana kuin vanha sade

kuivuu puhdas juomauhri,

ja pieni oikukas käsi

on kommentaari.

Lopulta, entinen rakkaani,

ei enää vaalittu,

täytyykö meidän sanoa että se ei ollut rakkautta,

nyt kun rakkaus on poissa?

(Passer Mortuus Est; Second Spring, 1921.)

Runon nimi on lainaus roomalaiselta runoilijalta Catullukselta(84-54 eaa), tämän runosta joka tunnetaan samalla nimellä kohdan passer mortuus est meae puellae ("kuollut on varpunen neitoni") mukaan, jossa hän valittaa rakastettunsa Lesbian lemmikkivarpusen kuolemaa.

Lesbia on todennäköisesti patriisisikuun kuulunut, skandaaleihin liitetty seurapiirikaunotar Clodia Pulcher, (toisen) aviomiehensa mukaan Clodia Metelli. Hänen syntymävuotensa arvioidaan eri lähteissä sijoittuvan vuosien 97-90 eaa välille ja hän oli elossa vielä joko 45 tai 44 eaa.

Kuvan lähde:
Vesoul: le musée Georges-Garret invite les jeunes

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Pierre-Alexandre Jeanniot'n(1848-1934) maalaus Lesbian varpunen(Le Moineau de Lesbie, 1875).

#EdnaStVincentMillay #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #Suomennos

EPÄILE ÄLÄ ENÄÄ ETTÄ OBERON

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

Epäile älä enää että Oberon -

epäile koskaan älä että Pan

eli, ja soitti kaislapilliä, ja juoksi

perään luonnotarten tummassa metsässä,

hilpeinä, herkkäuskoisina päivänä, -

eli, ja johti keijukausjoukkoa

yli suopean maan!

Oi, sillä tänä synkimpänä, kipeimpänä

aikana ihmisen silmän katsomana,

kuolema fauneille ja kuolema keijuille,

yhä kanukka uskaltaa kohota -

terve puu, rungoin ja juurin -

norsunluiset maljat jotka hedelmää eivät kanna,

ja kottaraiset ja sinitöyhtönärhet -

linnut jotka eivät osaa edes laulaa -

uskaltavat tulla takaisin keväällä!

(Doubt No More That Oberon; Second Spring, 1921.)

Kanukka, alkuperäistekstin "dogwood" on todennäköisesti lännenkukkakanukka, Cornus florida, yleinen runoilijan kotimaan itäosissa, joka voi kasvaa pienen puun mittoihin ja jolla on valkoiset kukat. Olen kuitenkin kääntänyt sen pelkästään "kanukaksi".

Panin jahtaama häveliäs luonnotar Syrinx muuttui kaisloiksi Panin saavuttaessa tämän ja Pan taittoi kaislan ja teki siitä itsestään kaislapillin jota hän soitti.

Kottarainen on sama kottarainen kuin Suomessa tavattava, mutta alkuperäistekstin "jay"("närhi") lienee Pohjois-Amerikassa tavattava sinitöyhtönärhi, Cyanocitta cristata, ja sen olen kääntänyt tämän mukaan, koska kyseessä on väritykseltään kotimaisista närhistä hyvin poikkeava laji ja pelkän "närhen" käyttäminen voisi antaa väärän vaikutelman.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Nicolas Poussinin(1594-1665) maalaus Pan ja Syrinx(Pan et Syrinx, 1637-38)

#EdnaStVincentMillay #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #Suomennos

RAKASTAJATTARELLEEN

Ernest Dowson(1867-1900)

Saapuu loppu kesälle,

   kevätsateille ja kuurahärmälle;

Hänen esitykselleen jokaiselle miimikolle

   on loppu jossakin ajassa,

ja koska elämä päättyy ja nauru,

   ja lehdet putoavat ja kyyneleet kuivuvat,

kuka on kutsuva rakkautta kuolemattomaksi,

   kun kaiken mikä on täytyy kuolla?

Ei, armas, jättäkäämme lausumatta

   valat kohtalottarien vastustamat,

sillä kaikki valat on tehty rikottaviksi,

   me rakastamme vain hetken kun voimme.

Suudelkaamme kuin miellyttää suutelu,

   ja erotkaamme kun suudelmat laimenevat.

ehkä, tähän aikaan huomenna,

   emme ole ollenkaan rakastava.

Pyydät rakkauttani täydellisintä,

   yhtä voimakasta ensi vuonna kuten nyt,

paholainen vieköön sinut, armain,

   ennen kuin teen minkään sellaisen valan.

Elämä on muuttuva naamionäytelmä,

   viikuna uskollisuudeksi!

Rakkautta vailla kokonaan olisi parempi,

   kuin rakkaus joka ei vapaa ole.

To his Mistress julkaistiin kokoelmassa The Poems of Ernest Dowson(1900) ja on käännetty teoksesta The Poems and Prose of Ernest Dowson, With a Memoir by Arthur Symons[New York: The Modern Library, i.p.(1919)], kyseisen kirjan sivuilta 140-141.

Runon ongelmana ovat sanat "mumming" ja "mummer" ensimmäisen säkeistön kolmannella rivillä. Ne voivat tarkoittaa pantomiimin näyttelemistä ja miimikkoa (eivät aivan tuntematon aihe runon kirjoittamisajankohdan taiteessa), mutta sanalla "mummer" on englannissa myös toinen merkitys jouluajan kiertävän pienoisnäytelmän esittäjänä, kolmas merkitys kansannäytelmän pukuun pukeutuneena näyttelijänä, sekä neljäs merkitys naamionäytelmän näyttelijänä ja kolmannen säkeistön viidennen rivin "masque" viittaa siihen, että tämä jälkimmäinen merkitys olisi ehkä oikeampi. Kaikkien eri yllä mainittujen näyttelijöiden toimintaa voidaan kuvata sanalla "mumming".

Kuvituksena on brittiläisen kuvataiteilijan William Rothsteinin(1872-1945) piirrosmuotokuva Ernest Dowsonista.

#ErnestDowson #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TUNTEMUKSIA

Oscar Wilde(1854-1900)

I

Varjokuvat

   Meri on läikittämä harmaiden raitojen,

   ankea kuollut tuuli on epäsointuinen,

   ja kuu kuin kuihtunut lehti

puhaltuu halki myrskyisen lahden.

   Piirtyneenä selkeästi vasten kalvakkaa hiekkaa

   makaa musta vene: purjehtijapoika

   kipuaa siihen huolettomassa onnessa

nauravin kasvoin ja hohtavin käsin.

    Ja yllä kuovit huutavat,

    missä tumman ylämaan ruohon halki

    nuoret ruskeakurkkuiset niittäjät kulkevat,

kuin varjokuvat vasten taivasta.

II

Kuun pako

   Ulommille aisteille on rauha,

   uneksuva rauha molemmin puolin,

   syvä hiljaisuus varjoisassa maassa,

syvä hiljaisuus missä varjot lakkaavat.

   Paitsi huutoa joka kaikuu kimeänä

   joltakin yksinäiseltä linnulta lohduttomalta;

   ruisrääkkä kutsumassa kumppaniansa;

vastaus usvaiselta kukkulalta.

   Ja äkisti kuu poistaa

   sirppinsä kirkastuvalta taivaalta,

   ja lentää pimeään luolaansa,

keltaiseen harsohuntuun kiedottuna.

Impressions julkaistiin ensin englantilaisen Pan-lehden ensimmäisen vuosikerran numerossa 31 huhtikuun 23. päivänä vuonna 1881 ja samana vuonna runokokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 119-120.

Olen kääntänyt runon (tai runojen yhteisen) otsikon eri tavalla kuin Wilden toisen samannimisen, vastaavan kahden runon kokonaisuuden tai kahdesta osasta koostuvan runon, jonka käänsin nimellä Vaikutelmia.

Kuvituksena on skotlantilaisen William McTaggartin(1835-1910) maalaus Elonkorjuun kuu(The Harvest Moon, 1899).

#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

VAIKUTELMIA

Oscar Wilde(1854-1900)

I

Puutarha

Liljan kuihtunut malja lankeaa

   ympärille sen tomuisen kullan varren,

   ja metsän pyökkipuista

viimeiset sepelkyyhkyjen kujerrukset ja kutsut.

Korea leijonamainen auringonkukka

   riippuu mustana ja karuna varrellansa,

ja pitkin tuulista puutarhan kävelypolkua

   kuolleet lehdet levittäytyvät, - tunti jälkeen tunnin.

Kalpeat likusterinlehdet valkoiset kuin maito

   puhaltuvat lumiseksi kasaksi:

   Ruusut lepäävät ruoholla

kuin revityt repaleet verenpunaista silkkiä. 

II

Meri

Valkoinen usva ajelehtii vanttien edessä,

   villi kuu tällä talvisellä taivaalla

   kimmeltää kuin vihaisen leijonan silmä

kullanruskeiden pilvien harjasta.

Hiljentynyt ruorimies ruorissa

   on vain varjo hämärässä; -

   ja sykkivässä konehuoneessa

loikkaavat pitkät tangot kiillotettua terästä.

Murtunut myrsky on jättänyt jälkensä

   tämän valtavan ja lainehtivan holvin ylle,

   sillä ohuet rihmat keltaista vaahtoa

kelluvat aalloilla kuin purkautunut pitsi.

Impressions, julkaistu yhdysvaltalaisen Our Continent -lehden ensimmäisessä numerossa helmikuun 15. päivänä vuonna 1882, sivulla 9, on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 197-198.

Toisen runon ongelma on ensimmäisen rivin "shrouds", jonka runon ensimmäisessä käännöksessäni käsitin pilvenharsoiksi, että usva on niiden ja katsojan välissä, mutta tässä käännän sen mukaan että "shrouds" tarkoittaisi purjelaivan takilaan kuuluvia vantteja. Vaikka kyseessä on moottorialus, runon kirjoittamisajankohtaan useimmilla oli vielä myös mastot ja purjeet, ja oletan nyt että kyse on tällaisesta laivasta. Jälkimmäinen runoista (tai runon osista), La Mer, kuvaa mahdollisesti Wilden matkaa Yhdysvaltoihin. En ole katsonut järkeväksi säilyttää alkuperäistekstin ranskankielisiä nimiä La Jardin ja La Mer.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Gustave Caillebotte'n(1848-1894) Seinen pieni haara syksyllä(Le petit bras de la Seine en automne, 1890).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

KUINKA PALJON MUUTTUNUT

Oscar Wilde(1854-1900)

Oli aika Euroopassa kauan sitten

   jolloin kukaan mies ei kuollut missään vuoksi vapauden,

   mutta Englannin leijona loikaten luolastansa

   asetti kätensä ylle sortajan! oli siten

kun Englanti suuren Tasavallan saattoi näyttää.

   Katso Piemonten miehiä, tärkeintä huolta

   Cromwellin, kun kyvyttömässä epätoivossansa

paavi maalatussa pylväshallissansa

vapisi edessä ankarien suurlähettiläidemme.

   Kuinka on sitten että sellaisesta korkeasta asemasta

   olemme täten langenneet, paitsi että Ylellisyys

maholla kauppatavaralla täyttää portin

josta ylväiden ajatusten ja tekojen pitäisi sisään tulla:

   Muuten saattaisimme yhä olla Miltonin perijöitä. 

Quantum Mutata, julkaistu runokokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 24.

Oliver Cromwellin(1599-1658) johtama Englannin tasavalta oli yksi ulkovalloista jotka yrittivät puuttua vuonna 1655 Savoijin herttuakunnan sortotoimiin valdolaisia vastaan. Mahdollisesti useita tuhansia valdolaisia surmattiin. Kauppiaan uran hylänneen ja maallikkosaarnaajaksi uskonnollisen herätyksen jälkeen ryhtyneen Valdon vuonna 1176 perustama valdolaisuus, alunperin "Lyonin köyhinä miehinä" tunnettu, on ainoa yhä olemassa oleva keskiaikainen kristillinen herätysliike joka tuomittiin kerettiläiseksi katolisen kirkon toimesta.

#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

SONETTI: KIRJOITETTU PIINAVIIKOLLA GENOVASSA

Oscar Wilde(1854-1900)

Vaelsin halki Scoglietton kaukaisen suojapaikan,

   appelsiinit jokaisessa yllä riippuvassa oksassa

   paloivat kirkkaina kultaisina lamppuina päivän häpeään saattaen;

jokin säikähtänyt lintu lepattavin silmin ja liihottava

teki lunta kaikista kukkasista, jaloissani

   kuin hopeiset kuut kalpeat narsissit lepäsivät:

   Ja kaarevat aallot jotka juovittivat suurta vihreää lahtea

nauroivat auringolle, ja elämä vaikutti hyvin suloiselta.

Ulkopuolella nuori papinpoikanen kulki ohi lauaen kirkkaasti,

   "Jeesus Maarian poika on surmattu,

   oi tule ja täytä hautakammionsa kukkasilla."

Oi, Jumala! Oi, Jumala! kaikki nuo rakkaat kreikkalaiset tunnit

   olivat hukuttaneet kaiken muiston katkerasta kivustasi,

   Ristin, Kruunun, Sotilaat ja Keihään.

Sonnet: Written in Holy Week at Genoa, julkaistu runokokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 46.

Kuva: C'ERA UNA VOLTA GENOVA : Villa Rosazza di Ornella Dodero

Scoglietto tarkoittaa vuonna 1565 rakennetun Villa Rosazzan palatsin puutarhaa Genovassa. Palatsi on kuvituksena olevassa kuvassa (eri lähteiden mukaan joko vuodelta 1852 tai 1854) etuoikealla.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

NÄKYMÄ

John Clare(1793-1864)

Maiseman levittäytyvä näkymä, joka avartuu laajalle,

    heruvin puroin, ja joen laajemmin virtauksin,

    ja kukkuloin, ja laaksoin, ja tummin uhkaavin

         metsin,

viljoin vaihtelevin sävyin ja heinin kirjavin;

    matala ruskea mökki suojaisessa sopukassa;

kirkontorni, kurkistamassa juuri puiden ylle

joiden riippuvat oksat tapaavat tuulenvireessä kahista;

    ja mietteliäs paimen kumartumassa yli koukkusauvansa;

ja neidot nuorekkaat, heinänkorjuussa myös, ilmestyvät;

    ja Hodge viheltelemässä kesannon aurallansa;

    ja karjanaja kailottamassa tungeksivalle lehmälle;

kaikki nämä, satojen muiden kera, kaukana ja lähellä,

    lähestyvät katsettani; ja sellaiseen äärimmäisyyteen miellyttävät 

    että kieli ei mielihyvää kuvaamaan kykene.

(A Scene; Poems Descriptive of Rural Life and Scenery, 1820, sivu 198.)

Kuvan lähde:
Haymaking; a very small view of a worldwide artistic subject

Sonetin ongelmiin kuuluu kymmenes rivi "And maidens stripp'd, haymaking too, appear". En oikein usko että jos neidot ja heinänteko liittyvät yhteen niin että neidot olisivat vähäpukeisina tai Eevan asussa heinänteossa, mikä ei todellakaan 1800-luvun alun Englannin peltotöihin sovi. Mutta on mahdollista että kohtaa ei pitäisi käsittää niin että neidot ovat heinänteossa vaan että rivillä on kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa seuraamassa toisiansa; eli esimerkiksi "ja neidot riisuttuina, heinänkorjuu myös, ilmaantuvat". Epäilen kuitenkin, että olen jotenkin ymmärtänyt kohdan väärin lähestymällä sitä liian modernilta näkökulmalta ja että "stripp'd" tarkoittaa tässä jotakin sanan muista merkityksistä; mutta mikään muu ei oikein tunnu sopivan luontevasti paitsi Encyclopedia Britannican vuoden 1911 laitoksen “Stripling,” a youth, is apparently a diminutive of “strip,” in the sense of a young growing lad. Joten käännän sen mukaan koska se nyt jotenkin sopisi kohtaan. Anne Elizabeth Bakerin(1786-1861) John Claren kotiseudun Northamptonshiren paikallismurteen sanakirjan perusteella kohdan voisi ehkä kääntää jopa "ja neidot loppuunlypsäneet" jolloin kyse olisi karjakoista ("strap", "strapping" ja "strip", "stripping" tarkoittavat viimeisen maidon puristamista lehmän utareista") tai kyse on pitkistä neidoista ("strapped" ollessa "pitkä henkilö", joka ehkä voisi myös olla muodossa stripped"). Mutta tämä vaikuttaa hyvin kaukaahaetulta. Muihin ongelmiin kuuluu "darksome lowering woods" joka voisi tarkoittaa "tummia (rinteitä) laskeutuvia metsiä" mutta ottaen huomioon sanan "darksome" kielteisen merkityksen, sanan "lowering" vanhahko merkitys "uhkaava" tuntuu luontevalta käännökseltä.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilija Robert Hillsin(1769-1844) työ Tutkielmia heinäntekijöistä(Studies of Haymakers, noin 1807).

#JohnClare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

HODGE

John Clare(1793-1864)

Hän leikkii toisten poikien kanssa kun työ on lopussa,

mutta tuntee liian kömpelöksi ja jäykäksi juosta,

silti missä on kujeilua hän voi keinon löytää

ensimmäisenä liittyä ja pois viimeisenä.

Mitä on sanottu tai tehty hän ei koskaan kuule tai välitä

mutta saa penninsä kaikista löytämistänsä munista.

Hän pitää herransa hevosia aivan kaikkein parhaimpina,

ja aina uurastaa kauemmin muita.

Kuurassa ja kylmässä vaikka rampa hänen on pakko mennä -

kutsu on kiireisempi kun hidas on matka.

Äkäisellä kiireellä hän auttaa piikoja pakosta

ja ruokkii lehmiä ja kailottaa kunnes on käheänä;

ja kun hän ontuu he vain pilailevat ja laskevat leikkiä

ja kehottavat heittämään pois kyhmyiset kantapäänsä.

(Hodge; Poems Chiefly From Manuscript, 1920, sivu 197.)

Kuvan lähde:
John Clare cottage — Through the Bookshelf

#JohnClare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos