UUSI KATUMUS

Oscar Wilde(1854-1900)

Synti oli minun: En ymmärtänyt.

   Joten nyt on musiikki vangittuna luolassansa,

   paitsi missä jokin hiipuva häilyväinen aalto

kalvaa pyörteineen tätä vähäistä rantaa.

Ja kuihtuneeseen notkelmaan tämän maan

   on Kesä kaivanut itselleen niin syvän haudan,

   että tuskin voi synkeä paju kaivata

yhtä hopeista kukkaa viiltävän Talven kädestä.

Mutta kuka on joka saapuu rannalle?

(Ei, rakas, katso ylös ja ihmettele!) Kuka on tämä

   joka saapuu värjätyissä asusteissa Etelästä?

Se on vastalöydetty Herrasi, ja hän on suuteleva

   turmelemattomia ruusuja suusi,

ja olen kyynelehtivä ja palvova, kuten ennen.

The New Remorse julkaistiin nimellä Un Amant de Nos Jours The Court and Society -lehdessä joulukuun 13. päivänä vuonna 1887 ja sitten vakiintuneella nimellään The Spirit Lamp -lehdessä joulukuun 6. päivänä vuonna 1892. Myöhemmin Wilde vuodelta 1899 olevassa käsikirjoituksessa antoi runolle nimen Ideal Love: A Sonnet. Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 205.

Runo oli ehkä alunperin kirjoitettu merkitsemään Oscar Wilden suhteen Robert Rossin(1869-1918) alkamista ja sen uudelleenjulkaisu Alfred Douglasin(1870-1945) toimittamassa lehdessä Wilden uutta suhdetta tämän kanssa. Runo sen eri julkaisuissa voisi myöskin merkitä paitsi uuden suhteen alkamista niin myös Wilden katumusta ensin vaimonsa Constancen(1858-98) ja sitten myös Rossin hylkäämisestä uuden rakkauden vuoksi. Douglas luuli, että runo oli kirjoitettu häntä varten.

Olen kääntänyt sanan "desultory" yhden sen vanhentuneen merkityksen mukaan. Vuosien 1887 ja 1899 versioissa sanan "leaden", jonka olen kääntänyt sanalla "synkän", tilalla oli sana "little".

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LOKAKUUN 10.

Wendell Berry(1934-2026)

Nyt jatkuvasti on ääni,

sadetta hiljaisempi,

lehtien putoamassa.

Alla niiden irtaantuvan kirkkaan

kullan, amerikanplataanin raajat

vaalenevat valkoisemmiksi.

Nyt ainoat kukat

ovat hämähäkkikukka ja amerikanasteri, versot

niiden valkoisen ja laventelin

yllä ruskeiden lehtien.

Kutsu variksen kuulostaa

äänekkäältä - maamerkki - nyt

kun kesän elämä tulee

hiljaiseksi, ja yöt kasvavat.

(October 10; Openings, 1968.)

Kuvan lähde:
What Liberal Elites Don't Know About Rural Americans Can Hurt Us - Barn Raiser

Runon ongelmana on se että alkuperäistekstin yhden kasvilajin nimi, "beeweed", kuuluu ainakin kahdelle eri kasvilajille joista todennäköisimmällä eli Cleometa serrulatalla, ei ole suomenkielistä nimeä eikä ole sen suvullakaan. Se kuuluu suomeksi hämähäkkikukkakasvien nimellä tunnettuun heimoon. Todennäköisemmällä koska toinen vaihtoehto olisi Aster cordifolius, jolla ei ole myöskään suomenkielistä nimeä ja joka ei ole todennäköinen koska runossa "beeweed" saa heti peräänsä toisen kukan joka on "aster". Joten käännän vain "hämähäkkikukka". Mikä tämä "aster" sitten on? Ehkä runoilijan kotiosavaltion mukaan nimetty Aster kentuckiensis eli Symphyotrichum kentuckiense? Jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Sen suvulla on, joten käännän sen mukaan amerikanasteriksi. Molempien kasvien värit sopivat seuraavaan riviin "of their white and lavender". Mitä "spray" samassa säkeistössä tarkoittaa? Todennäköisesti "versoa", mutta koska se vaikuttaa oudolta yksikkömuodossa kun kyse on kahdesta eri kasvista, muutin sen kääånnöksessä monikkomuotoon.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen James Baker Hallin(1935-2009) ottama valokuva runoilijasta.

#WendellBerry Käännös #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

LAULUSIRKKU LAULAMASSA SYKSYLLÄ

Wendell Berry(1934-2026)

Jotenkin se on kaikki

yhdistynyt lauluksi -

maa, ilma, sade ja valo,

uurastus ja lämpö,

kuolevaisuus nuorten.

Olen käyvä vapaana muusta

laulamisesta, olen käyvä

laulujeni

hiljaisuuteen, kuulemaan

tämän laulun selkeästi.

(A Song Sparrow Singing in the Fall; The Country of Marriage, 1971.)

Kuvituksena on Julius Bienin(1829-1909) värikivipiirros John James Audubonin(1785-1851) pahville tehdyn laulusirkkuja esittävän öljyvärimaalauksen perusteella.

#WendellBerry Käännös #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

JOKI

Patrick McDonogh(1902-1961)

Liiku älä, kuiskaa älä,

vaivaa älä antajaa

hiljaisuuden joka antaa

tämän rauhallisesti virtaavan joen,

jonka kuiskaavat pajut,

jonka humisevat kaislat

tekevät hiljaisuuden tyynemmän

kuin ajatuksen jonka se kasvattaa,

kunnes ajatus putoaa alas

liikkumattomasta mielestä

kuin hiljainen ruskea lehti

ilman mitään tuulta;

se putoaa jokeen

ja kelluu pois sen virtauksen myötä,

yhä kiirehtimättä

ohi välittämisen, ohi tietämisen.

Kysy älä, vastaa älä,

vaivaa älä antajaa

hiljaisuuden joka antaa

tämän rauhallisesti virtaavan joen.

(The River)

Kuvituksena on Rowland Hillin(1919-1979) maalaus Lagan-joki, Pohjois-Irlanti(Lagan River, Northern Ireland).

#PatrickMcDonogh #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

SYYSKUUN ILTAHÄMÄRÄ

Arthur Symons(1865-1945)

Pitkä syyskuun ilta kuolee

   usvaan pelloilla ja kujilla;

vain muutama himmeä tähti yllättää

   viipyvän iltahämärän sen hiipuessa.

Yö hiipii pitkin pimentyvää laaksoa;

   taivaanrannassa puu jälkeen puun

hiipuu varjoisalle taivaalle kalpealle

   kuin kuunvalo varjoisalla merellä.

Ja, alhaalla usvan kietomilla kujilla,

   tulleina kaihoisiksi illan myötä,

näe, viipymässä iltämärän hiipuessa,

   rakastaja kanssa rakastajattaren vaeltamassa.

Autumn Twilight, kirjoitettu syyskuun 12. päivänä vuonna 1891, julkaistiin runokoelmassa London Nights(Lontoo: Leonard C. Smithers, 1895), sen sivulla 31.

Kuvituksena on englantilaisen taidemaalarin John Atkinson Grimshaw'n(1836-1893) maalaus Syksyinen iltahämärä(Autumn Twilight, 1868).

#ArthurSymons #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

HENKINEN RAKKAUS

Oscar Wilde(1854-1900)

Usein olemme askeltaneet Kastalian laaksoja

ja kuulleet suloiset sävelet metsämaan musiikin

    puhalletut muinaisista ruo'oista tavalliselle väelle tuntemattomista:

Ja usein laskeneet venhomme tuolle merelle

jota yhdeksän runotarta pitävät valtakuntanansa,

   ja kyntäneet vapaita vakoja halki aallon ja kuohun,

   emmekä levittäneet vastahakoista purjetta turvallisempaa kotia kohti

ennen kuin olimme lastanneet hyvin aluksemme.

Mistä rosvotuista aarteista nämä ovat jäljellä,

   Sordellon intohimo, ja hunajainen rivi

nuoren Endymionin, ylväs Tamburlaine

   ajamassa hemmoteltuja hevosiansa, ja, enemmän kuin näitä,

seitsemänkertainen näky firenzeläisen,

   ja vakavaotsaisen Miltonin arvokkaat soinnut.

Amor Intellectualis, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 129.

Runon ongelma on rivi Till we have freighted well our argosy jossa "argosy" voi tarkoittaa sekä alusta että lastia, sen voisi kääntää myös siten vaikkapa "kunnes olemme hyvin täyttäneet rahtitilamme". Seuraavan rivin despoilèd olen kääntänyt "rosvotuista" mutta sen voisi kääntää myöskin eri tavalla, kuten "tuhotuista", "tärvellyistä".

Kastalia on lähde Kreikan Delfoissa, nimetty luonnottaren mukaan joka muuttui lähteeksi Apollo-jumalaa paetessaan, ja vertauskuvallisesti runollisen innostuksen lähde.

Sordello on Sordello da Goito(n. 1200 - 1269 tai jälkeen), italialainen runonlaulaja. Wilde viitannee joko Sordellon esiintymiseen Dante Alighierin(1265-1321) Jumalaisessa näytelmässä tai Robert Browningin(1812-1889) hänestä kirjoittamaan runoeepokseen Sordello(1840).

Endymion viittaa runoilija John Keatsiin(1795-1821) ja tämän runoelmaan Endymion(1818).

Tamburlaine viittaa Christopher Marlowen(1564-1593) Timur Lenkistä(1336-1405) kertovaan näytelmään Tamburlaine the Great(kirjoitettu 1587-88, julkaistu 1590).

Firenzeläinen on Dante Alighieri(1265-1321).

Milton on runoilija John Milton(1608-1674), Kadotetun Paratiisin(1933; Paradise Lost, 1667) kirjoittaja.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LEVÄTKÖÖN RAUHASSA

Oscar Wilde(1854-1900)

Askella kevyesti, hän on lähellä

   lumen alla,

puhu lempeästi, hän voi kuulla

   päivänkakkaroiden kasvavan.

Koko kirkas kultainen tukkansa

   ruosteen tahrittama,

hän joka oli nuori ja kaunis

   tomuun vajonnut.

Kaltainen liljan, lumen valkoinen,

   hän tuski tiesi

nainen olevansa, niin

   kasvoi suloisesti.

Arkunlauta, raskas kivi,

   lepäävät rinnallansa,

piinaan yksin sydäntäni,

   hän on levossa.

Rauha, rauha, hän ei voi kuulla

   lyyraa tai sonettia,

koko elämäni täällä haudattuna,

   kasatkaa sen ylle maata.

Avignon.

Requiescat, kirjoitetty vuosien 1874-78 välillä (ehkä 1875), julkaistiin runokokoelmassa Poems(1881) ja on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 41.

Runon kohde on Oscar Wilden nuorempi sisar Isola(1857-67).

Kuvan lähde:
I See Thee With Angels

Kuvituksena on Isola Wilden mahdollinen valokuva (jonka kohteen  henkilöllisyyttä ei ole saatu varmistettua).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LEHDET

Derek Mahon(1941-2020)

Äärettömän valinnan vangit

ovat rakentaneet talonsa

niitylle metsän alapuolella

ja ovat rauhassa.

On syksy, ja kuolleet lehdet

matkallansa joelle

raapivat kuin linnut ikkunoita

tai raksuvat tiellä.

Jossakin on kuolleiden

lehtien tuonpuoleinen,

stadion täyttämä äärettömän

rahinan ja suhinan.

Jossakin kadotettujen

tulevaisuuksien taivaassa

elämät joita olisimme saattaneet viettää

ovat löytäneet oman täyttymyksensä.

(Leaves; Snow Party, 1975.)

Derek Mahon oli Pohjois-Irlannissa työväenluokkaiseen protestanttiseen perheeseen syntynyt ja Irlannissa Dublinin Trinity Collegessa vuosina 1960-65 opiskellut (ja vuonna 1986 sieltä tutkintonsa saanut) kirjallisuuskriitikko, kirjailija, korkeakoulunopettaja, käsikirjoittaja, kääntäjä, runoilija ja toimittaja.

Valokuva: Michael MacSweeney.
Kuvan lähde:
Derek Mahon - Trinity Writers : Trinity College Dublin

#DerekMahon #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

SYKSY

Alan Bold(1943-1998)

Syksy saapuu

kuin kokenut ryöstäjä

napaten vihreät asiat

sitten ovelasti peittäen jälkensä

runsaalla paljoudella

värikkäiden hämäysten.

Ja tuuli,

tuuli on rikostoverinsa,

laittaen kaaoksen tunnun

hienovaraisiin harhautuksiin

niin että oksat värisevät

ja kuolleet lehdet ovat äkisti ruskeita

uteliaiden muukalaisten edessä.

Varkaus kylmentää maailman,

muuttaa perusnesteet maailman

kunnes tavallisesti levollinen taivas

hohtaa punaisena hiljaisesta raivosta.

(Autumn.)

Lähdin kääntämään tätä pientä, Iso-Britannian kouluissa kirjallisuudenopetuksessa käytettyä luontorunoa, ja olen sen kääntänyt loppuun vaikka käännöksen yhteydessä kävi ilmi, että hyvä ja uskollinen käännös oli mahdoton. Bold käyttää eri sanoja "distractions" and "diversions" joille luonnollinen käännös olisi suomeksi sama sana, "harhautukset", "air" runossa tarkoittaa sekä kirjaimellisesti "ilmaa" että "ilmapiiriä", ja "tempers" tarkoittaa antiikin ja keskiajan lääketieteen humoraalioppia elimistön perusnesteistä - lima, veri, keltainen sappi ja musta sappi - joilla oli vastineensa luonnossa elementteinä - vesi, ilma, tuli ja maa - ja sille sanalle ei ole mitään suomenkielistä vastinetta joka sopisi tähän hyvin. Joten käännän "perusnesteet" mikä on huono käännös mutta parempi kuin vaikkapa "humorit".

Kuvituksena on skotlantilaisen taiteilijan Alexander "Sandy" Moffatin(1943-) tekemä muotokuva runoilijastas vuosilta 1965-66.

#AlanBold #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Skotlanti #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous

VOI!

Oscar Wilde(1854-1900)

Ajelehtia myötä jokaisen intohimon kunnes sieluni

on kielinen luuttu jolla kaikki tuulet voivat soittaa,

onko se vuoksi tämän että olen antanut pois

vanhan viisauteni, ja ankaran itsehillinnän?

Ajattelen elämäni olevan kahdesti kirjoitettu kirjakäärö

raapustettu yli jonakin poikamaisena lomapäivänä

joutilain lauluin huilulle ja runolaululle,

joka vain pilaa kokonaisuuden salaisuuden.

Varmasti oli aika jolloin olisin saattanut askeltaa

auringonvalaisemia korkeuksia, ja elämän epäsoinnusta

iskeä yhden selkeän soinnun tavoittamaan Jumalan korvat:

Onko tuo aika kuollut? katso! pienellä sauvalla

vain kosketin romantiikan hunajaa -

ja onko minun menetettävä sieluni perintö?

Helas! julkaistiin runokoelmassa Poems(1881) ja on tähän suomennettu kokoelmasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 196.

Runon ongelmana on alkuperäisrunon sana "virelay" joka viittaa keskiajan lopun ranskalaisen runouden runomuotoon joka oli yleensä tarkoitettu laulettavaksi ja jolle ei ole suomenkielistä nimeä eikä ollut englanninkielistäkään Oscar Wilden aikana eikä ole nyt. Wilde käyttää täten alkuperäistä ranskankielistä nimeä, jonka käyttämiselle suomennoksessa en voi katsoa mitään järkevää syytä, koska se ei kerro useimmille lukijoille itsessäään mitään ja kuulostaisi suomenkielisen tekstin keskellä töksähtävältä, joten olen kääntänyt sen "runolauluksi". "Runolaululle" itsessään kuulostaa kieltämättä oudolta seuraamassa "lauluin" mutta niin kuulostaa alkuperäistekstin "virelay" seuraamassa "songs"; käytännössä "and virelay" on tarpeetonta toistoa runossa muuten paitsi että se on riimi edellisen rivin päättävälle sanalle "holiday".

Kuvituksena on seurapiirimuotokuviin erikoistuneen yhdysvaltalaisen taiteilijan Robert Goodloe Harper-Penningtonin(1854-1920) vuonna 1884 maalaama Oscar Wilden muotokuva, jonka tämä antoi häälahjana vaimolleen Constance Lloydille(1858-1898).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LEDA

Henri de Régnier(1864-1936)

Lammen keskustassa, missä pyöristetty marmori

ympäröi verkkaista aaltoa joka värisee

sen läpi leikkaavan joutsenen nokan aikaansaamassa kareessa,

joutsenen katsomassa kuvajaistansa vihreänsävyisessä vedessä,

nainen kaartaa vartalonsa, odotuksen jäykistämänä;

hänen paljas jalkansa koskettaa vettä varpaansa hipaistessa,

ja kaipauksensa nojaa vasten karkeaa kivityötä,

ja eleensä ojentuu tunnotonta metallia kohti.

Levolliset joutsenet uimassa ympärillänsä

lähestyvät luonnotarta ja hipaisevat häntä siivillänsä

ja hyväilevät kupeitansa aaltoilevilla kauloillansa;

ja halukas pronssi, kuvastuneena vedessä,

yhä vaikuttaa sykkivän tuosta suurenmoisesta rakkaudesta,

joka, jopa unessansa, herättää äänettömän lihansa.

(Léda; La Cité des Eaux, 1902.)

Runon on mitä ilmeisemmin tarkoitus kuvata patsasta yhdellä Versailles'n palatsin keinotekoisista lammista tai suihkulähteistä, mutta en ole kyennyt löytämään mitään todistetta siitä, että tällainen patsas on tai olisi koskaan ollut olemassa. Ehkä runoilija sijoitti jossakin muualla näkemänsä patsaan mielikuvituksessaan Versailles'n maisemaan (joskin hänen kuvaamansa kaltaista patsasta en ole kyennyt löytämään mistään muualtakaan). Joten kuvituksena on runon kohteena olevan patsaan sijaan vuodelta 1906 oleva postikortti joka kuvaa ranskalaisen kuvanveistäjän Emmanuel Fontainen(1856-1935) patsasta Lèda ja ranskalaisen taiteilijan Gaston La Touchen(1854-1913) vuodelta 1898 oleva maalaus joka tunnetaan sekä nimillä Joutsenet(Les Cygnes) että Joutsenjärvi (Le Lac des Cygnes).

Henri de Régnier oli Normandiasta kotoisin ollut ranskalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja runoilija. Kuubalaissyntyinen ranskalainen runoilija José-María de Heredia, jolle runon sisältämä kokoelma on omistettu, oli hänen appensa.

#HenrideRégnier #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

LEDA

Sarah Giragosian(1984-)

Jälkeenpäin, raskaana,

hän muutti kolmannen kerroksen asuntoon

ja kulutti rahansa uusintapainoksiin.

Ja niissä, miehet,

myyttien tekijät, jotka kuulivat hänen tarinansa

kerrotun linnun sanoilla,

muuttivat hänet - kuva kuvan jälkeen -

traagiseksi kalusteeksi tai

nukenvartaloksi kiedottuna

ympärille jumalten jumalan

täyteläisyyden, jonka ojennettu kaula

sivalsi pitkin hänen vatsaansa

ja painoi hänet höyhenten

vuorten alle.

Kun olennot kasvoivat ja puuhastelivat

sisällänsä, hän piirsi muotokuvia itsestänsä

ei naisena tai petona,

vaan koneena -

tuulimylly linjoin yhtä kovin

kuin leukansa ja siivet korostamat

tuulia kuvaavin viivoin.

Olla tehokas, arkipäiväinen, koossa -

eikä alankomaalainen eikä haihatteleva:

tämä oli hänen toiveensa.

Kukattomina, hänen maisemansa olivat täyttämät

halkeamien maassa, ääriviivojen

kallioiden leveiden kuin jättiläisen jalat,

ja kapea sola niiden välissä.

Neljäkymmentä päivää myöhemmin, 

nytkähdykset ja kuhina munien sisällä

mursivat hänen unensa taian,

ja hän katseli olentojen nokkivan

ja tökkivän päällään koteloita,

edistyksensä hidas,

enemmän piinallinen kuin hienostunut.

Hän kuvitteli ne kaikki olemassaoloon:

untuvikot ahtaassa kaivoksessa,

naputtamassa suonia

siellä missä mikä tahansa valo on hämmästys

vastasyntyneille silmille ja vähäisin välkähdys

saattaisi olla ensimmäinen havainto

kullasta tai aukeama.

(Leda, 2014.)

Sarah Giragosian on yhdysvaltalainen korkeakoulunopettaja ja runoilija.

Kuvituksena on Alankomaissa asuvan Christine Fokkelmanin maalaus Leda(2020).

#SarahGiragosian #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runosuomennos #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus

VILLIEN OLENTOJEN RAUHA

Wendell Berry(1934-2026)

Kun epätoivo maailman vuoksi kasvaa minussa

ja herään vähäisimpään ääneen yöllä

peläten mitä elämäni ja lasteni elämä saattaa olla,

menen ja käyn makuulle siellä missä morsiosorsauros

lepää kauneudessansa vedessä, ja syö amerikanharmaahaikara.

Tulen rauhaan villien olentojen

jotka eivät rasita olemassaoloansa murheen

kauaskatseisuudella. Tulen seuraan tyynen veden.

Ja tunnen ylläni päivänsokeat tähdet

odottamassa valonsa kera. Hetken

lepään maailman armeliaisuudessa ja olen vapaa.

(The Peace of Wild Things; Openings, 1968).

Morsiosorsauros on alkuperäistekstissä "wood drake", missä "wood" on lyhennelmä morsiosorsan, Aix sponsa, englanninkielisestä nimestä "wood duck" ja "drake" osoittaa sukupuolen.

Käännän olettaen viidennen rivin "great heron" "amerikanharmaahaikaraksi" olettaen että "great heron" tarkoittaa Pohjois-Amerikassa yleistä Ardea herodiasta, jonka nimi englanniksi on "great blue heron".

Viimeisen rivin "grace" on ongelmallinen, koska se käsittää sanan useita eri merkityksiä samalla kertaa: armo, sulo, suopeus. Jouduin valitsemaan niistä yhden joka ei ole vaihtoehtoja muuten parempi kuin että se tavoittaa Berryn runojen uskonnollisvaikutteisen pohjavireen.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen taiteilijan Paul Sawyeirin(1865-1917) maalaus Kentucky-joki(Kentucky river, ehkä vuosilta 1908-13).

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

KESÄ PÄÄTTYY, JA ON AIKA

Wendell Berry(1934-2026)

Kesä päättyy ja on aika

kohdata toinen tie. Aiheemme

kumottuna, me korjaamme viimeisen rivin

säilöttäväksi kylmää varten, luovutamme

puutarhan joka on turmeltuva.

Suremme heikentyneen auringon alla

nähdessämme kaikki maan vihreät lähteet kuivuneina,

ja kukistuneina kaikki työt valon. 

Et puhu, ja kadun

tätä tuhoa hyvän jota etsimme

kuin syy olisi omani. Tuon

auran kääntämään pirstoutuvat

lehdet ja taipuneet varret pimeään,

josta ne saattavat palata. Työskennellen,

näen sinun jättävän kirkkaan maamme,

viimeiset leikkokukat kädessäsi.

(The Summer Ends, and It Is Time; Sabbaths, 1987).

Runo on ehkä kirjoitettu tai alunperin julkaistu vuonna 1984, mutta en voinut varmistaa sitä.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen, Kentuckyssa syntyneen taiteilijan Frank W. Longin(1906-1999) maalaus Maisema Kentuckyn Bereassa(Berea, KY Landscape, 1934).

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

SYKSY

Wendell Berry(1934-2026)

Metsämarjat kypsyvät, mustat ja pulskat,

paratiisilliset hedelmät jotka eivät maistu yhdenkään ihmisen hieltä.

Kurottaudu, vedä alas täyteinen oksa, ja syö;

kun olet oppinut niiden kirpeyden, ne maistuvat suloisilta.

(Fall.)

Kuvan lähde:
Screening of “Look and See: A Portrait of Wendell Berry” – Food Tank

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

ARMO

Wendell Berry(1934-2026)

Gurney Normanille, lainaten häntä

Metsät hohtavat tänä aamuna.

Punaisina, kultaisina ja vihreinä, lehdet

makaavat maassa, tai putoavat,

tai riippuvat täynnä valoa ilmassa liikkumatta.

Täydellinen nousussaan ja laskussaan, se ottaa

paikan johon se on ollut tulossa ikuisuuden.

Se ei ole kiirehtänyt tänne, tai viivytellyt.

Näe kuinka varmasti se on etsinyt itseänsä,

sen juuret kulkemassa ylväästi maan halki.

Näe kuinka ilman hämmennystä se on

kaikki mikä se on, ja kuinka virheetön

sen armo on. Juosten tai kävellen, tie

on sama. Ole liikkumatta. Ole liikkumatta.

"Hän liikkuu luissasi, ja tie on avoin."

(Grace; Openings, 1968.)

Wendell Berry oli Yhdysvaltain Kentuckyn osavaltiosta kotoisin ollut palkittu kirjailija, korkeakoulunopettaja, luontoaktivisti, maanviljelijä ja runoilija.

Valokuvan lähde:

Best Fall Getaways in Louisville

Gurney Norman(1937-2025) oli Yhdysvaltain Kentuckyn osavaltiosta kotoisin ollut dokumenttielokuvaohjaaja, kirjailija, korkeakoulunopettaja ja toimittaja joka toimi Kentuckyn osavaltion valtionrunoilijana vuosina 2009-10.

Runon ongelma on sana "grace", joka omaa siinä sekä merkityksen "armo" että "sulous", "viehkeys". Tätä on mahdoton tuoda ilmi käännöksessä.

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

SYYSKUUN 2.

Wendell Berry(1934-2026)

Illalla oli parvia isohaukkakehrääjiä

kulkemassa etelänsuuntaan laakson yli. Korkeat

auringonkukat seisoivat, palaen varsillansa

kylmiksi siemeniksi, tyynen joen luona. Ja korkealla

ylhäällä linnut nousivat näkyviin vasten tummenevia

pilviä. Ne heittivät itsensä vasten taivaan

hiipuvia maisemia kuin rääsyt, kuin

hylkäyksessä verensä tuntemien kutsujen.

Ja minun mielessäni, missä oli seisonut puutarha

ponnistelemassa valoon, siellä kasvoi

vähenemisen hyväksyntä. Työskenneltyäni,

nukkuisin, kaikki lehteni hajaantuneet lennossa.

(September 2, 1970.)

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

Valokuva: Beau Cotter.
Kuvan lähde:
The Common Nighthawk Is Your Gateway Bird to the Weird, Wonderful World of Nightjars | Audubon

SHELLEYN HAUTA

Oscar Wilde(1854-1900)

Kuin loppuunpalaneet soihdut sairaan miehen sängyn luona

synkät sypressipuut seisovat ympärillä auringon haalistaman

   kiven;

   tänne pieni yöpöllö tekee valtaistuimensa,

ja vähäinen lisko näyttää koristellun päänsä.

Ja, missä maljaiset unikot leimahtavat punaisiksi,

   tuon pyramidin hiljaisessa kammiossa 

   varmasti jokin Vanhan maailman Sfinksi väijyy kätkettynä tummasti,

synkkä vartija kuolleiden onnen.

Oi! suloista tosiaan levätä kohdussa

   Maan, ikuisen unen suuren äidin,

mutta suloisempi paljon sinulle rauhaton hauta

   kaikuvan syvyyden sinisessä luolassa,

tai missä purjelaivat uppoavat hämärässä

   vasten kiviä jonkin aallon murskaaman jyrkänteen. 

Rooma.

The Grave of Shelley, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 133.

Kuvan lähde:
The graves of Keats and Shelley in Rome - Wordsworth Grasmere

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

SONETTI VAPAUDELLE

Oscar Wilde(1854-1900)

Ei että rakastaisin lapsiasi, joiden sameat silmät

eivät näe muuta kuin oman kolkon murheensa,

joiden mielet eivät mitään tiedä, mitään eivät tietää välitä.

Paitsi että karjunta Kansanvaltojesi,

hirmuvallan valtakautesi, suuret Anarkiasi,

heijastavat hurjimpia intohimojani meren lailla

ja antavat veljen raivolleni - ! Vapaus!

Vain tämän vuoksi riitasointuiset huutosi

riemastuttavat hillittyä sieluani, muuten saattaisivat kaikki

kuninkaat verisellä piiskalla tai petollisilla kanuunanlaukauksilla

riistää kansakunnilta rikkomattomat oikeutensa

ja minä pysyisin välinpitämättömänä - ja silti, ja silti,

nämä Kristukset jotka kuolevat katusuluilla,

Jumala tietää että olen kanssansa, joissakin asioissa.

Sonnet to Liberty, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 15.

Kuvituksena on ranskalaisen taiteilijan Georges Clairinin(1843-1819) maalaus Tuileries'n tulipalo(L'Incendie des Tuileries, 1871).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos