JOHN KINSELLAN VALITUS ROUVA MARY MOOREN VUOKSI

William Butler Yeats(1865-1939)

I

Verinen ja äkillinen loppu,

     aseenlaukaus tai hirttonuora,

Kuolemalle joka ottaa minkä ihminen pitäisi,

     jättää mitä ihminen menettäisi.

Hän olisi saattanut saada sisareni,

     serkkujani tusinoittain,

mutta mikään ei tyydyttänyt hölmöä

      paitsi rakas Mary Mooreni,

kukaan muu ei tiedä mikä miellyttää miestä

      pöydässä tai sängyssä.

Mitä olen tekevä nättien tyttöjen eteen

     nyt kun entinen porttoni on kuollut?

II

Vaikka jäykkä tekemään sopimuksen,

     kuin vanha juutalaismies,

hänen sopimuksensa tehtynä me nauroimme ja puhuimme

     ja tyhjensimme monta tölkkiä;

ja oi! vaan oli hänellä tarinoita,

     vaikka ei papin korvalle,

pitämään miehen sielu elossa,

     karkottamaan ajan ja huolen,

ja ollen iäkäs hän väritti

     kaiken sanomansa.

Mitä olen tekevä nättien tyttöjen eteen

     nyt kun entinen porttoni on kuollut?

III

Papeilla on kirja joka sanoo

      että ilman Aadamin syntiä

Eedenin puutarha olisi tässä

      ja minä siellä sisällä.

Ei mikään odotus petä siellä,

     ei mikään miellyttävä tottumus pääty,

ei kukaan mies tule vanhaksi, ei kukaan tyttö tule kylmäksi

     vaan ystävät askeltavat kanssa ystävien.

Kuka riitelee puolten pennien vuoksi

      joka poimii leipiä puista?

Mitä olen tekevä nättien tyttöjen eteen

      nyt kun entinen porttoni on kuollut?

John Kinsella's Lament for Mrs. Mary Moore on kirjoitettu 21. tai 29. päivänä heinäkuuta vuonna 1938. Sen nimi oli alunperin A Strong Farmer's Lament about Death ja se julkaistiin ensin London Mercury -lehdessä joulukuussa vuonna 1938 ja sitten kokoelmissa Last Poems and Two Plays(1939) ja Last Poems & Plays(1940). Runo on suomennettu The Collected Poems of W. B. Yeats(New York: The Macmillan Company, 1951), sen sivuilta 329-330.

John Kinsella on keksitty hahmo.

Mary Mooren sanotaan voivan olla englantilainen näyttelijä ja teatterinjohtaja Mary Moore(1861-1931), ja koska kyseessä olisi tällöin historiallinen, omana aikanaan kuuluisa henkilö joka oli kuollut vain seitsemän vuotta ennen runon kirjoittamista, tämän pitäisi asettaa rajoituksia sille mitä Yeats voi tarkoittaa Mooren (jonka kaksi pojista oli runon kirjoittamis- ja julkaisuaikaan poliitikkoja) kuvauksessaan. Jos hän yleensä ottaen tarkoittaa kyseistä aikalaistansa, minkä suhteen minulla on vakavia epäilyksiä. Kyseessä voi hyvin olla vain seksityöläinen jolla on sama nimi ilman että Yeats haluaa viitata näyttelijättäreen. Tämä kaikki vaikeuttaa runossa toistuvan sanan "bawd" kääntämistä. "Bawd" voi tarkoittaa "bordellimatamia", "parittajaa", "porttoa", "prostituoitua" tai alunperin yleensä "irstasta" ihmistä, mutta noin vuoden 1700 jälkeen lähes aina vain "irstasta naista". Suomenkielen sana voisi olla "hutsu", "letukka" tai "lutka". Oletettavasti Yeats voisi tarkoittaa että John Kinsella on käynyt teatterissa ja tuntenut Mary Mooren vain tämän teatteriesitysten kautta ja pitää näkemiään näytelmiä esimerkkinä omalle käytökselleen naisten kanssa, mutta toisessa säkeistössä Kinsella puhuu kuin olisi tuntenut Mooren henkilökohtaisesti, mikä voi tietenkin voi olla vain hahmon kuvitelmaa. Olen lopulta kääntänyt sanan "portoksi" katsoen että runon "rouva Mary Moore" ei ole yhtäläinen samannimisen näyttelijättären kanssa vaikka voikin perustua hänen teatterirooleihinsa. Toinen ongelma on samassa yhteydessä toistuva "What shall I do for pretty girls" jonka voi kääntää joko "Mitä olen tekevä näteille tytöille", "Mitä olen tekevä saadakseni nättejä tyttöjä" tai "Mitä olen tekevä nättien tyttöjen eteen". Sitten on "And being old she put a skin / on everything she said" jossa "put a skin on" tarkoittanee asian koristamista, esittämistä syvällisemmin tai paremmassa valossa, liioittelua tai värittämistä tai yleensä tarinan iskentää aiheesta. Tämä Allen Ginsbergin(1926-1997) lainaus ei juuri auttanut: 

(W.B.) Yeats said, “And being old, she put a skin/ On everything she said” – “What shall I do for pretty girls/ now my old bawd is dead..” “(Being old she) Put a skin On everything she said”. So,” put a skin On” everything, you say, i.e, give a “for instance”, some “natural object is.. the adequate symbol”

Kuvituksen on ranskalaisen taidemaalarin Henri Matissen(1869-1954) maalaus Alaston nojatuolissa jalat ristissä(Nu au fauteuil, jambes croisées, 1920).

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats Irlanti #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus #Nobel #NobelinPalkinto #NobelinKirjallisuudenPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

SYKSYLLE

William Blake(1757-1827)

Oi Syksy, kuormattu hedelmillä, ja tahraama

rypäleen veren, kulje ohi älä, vaan istahda

alle varjoisan kattoni, siellä saatat levätä,

ja soinnuttaa riemukkaan äänesi raikkaaseen huiluuni;

ja kaikki tyttäret vuoden ovat tanssiva!

Laula nyt hilpeä laulu hedelmien ja kukkasien.

"Kapea nuppu avaa sulonsa

auringolle, ja rakkaus juoksee värähtelevissä suonissansa;

kukkaset riippuvat ympärillä aamun kulmien, ja

kukoistavat pitkin kirkasta poskea häveliään illan,

kunnes rypäleinen Kesä ilmaantuu alkaen laulamaan,

ja höyheniset pilvet sirottelevat kukkia ympärille päänsä."

"Henget ilman elävät tuoksuilla

hedelmien; ja ilo, kevein siivin, vaeltaa ympäri

puutarhoja, tai istuu laulaen puissa."

Näin lauloi hilpeä Syksy istuessansa,

sitten nousi, vyötti itsensä, ja yli ankeiden

kukkuloiden hävisi katseeltamme; mutta jätti kultaisen lastinsa.

(To Autumn; Poetical Sketches, 1783.)

Alkuperäistekstissä Syksy on miespuolinen, "he".

Alkuperäistekstin avoimet lainausmerkit on muutettu suomenkielen käytännön mukaisiksi.

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

VAIKUTELMA

Oscar Wilde(1854-1900)

Aattojuhla

Taivas on punottu muuttuvaisella punaisella,

   kiertävät usvat ja varjot pakenevat,

   aamunkoitto nousee merestä,

kuin valkoinen leidi sängyltänsä.

   Ja rosoiset messinkinuolet putoavat

   yli yön höyhenten,

   ja pitkä aalto valon keltaisen

murtuu äänettä vasten tornia ja kartanoa,

   ja leviten laajalti metsän halki

   herättää lentoon jonkin lepattavan linnun,

   ja kaikki pähkinäpuiden latvat havahtuvat,

ja kaikki oksat ovat juovitetut kullalla.

Impression, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 155.

Runon alaotsikko alkuperäistekstissä, Le Reveillon, voi tarkoittaa sekä jouluaattoa että uudenvuodenaattoa, ja näinä päivinä syötäviä juhla-aterioita.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Aimée Brune-Pagès'n(1803-1866) maalaus Nojautuva nainen korujen kanssa(Femme allongée aux bijoux, noin 1830).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

JOS PYYDYSTÄT HETKEN ENNEN KYPSYYTTÄNSÄ

William Blake(1757-1827)

Jos pyydystät hetken ennen kypsyyttänsä,

katumuksen kyyneleet pyyhit varmasti;

mutta jos kerran annat kypsän hetken mennä

et voi koskaan pyyhkiä pois murheen kyyneliä.

(If you trap the moment before it's ripe.)

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

SALAMANISKU

Buson(1716-1783)

Salamanisku!

Pysähtyen kuivalla pellolla:

iltataivas.

Suomennettu Edward McFaddenin englanninkielisestä käännöksestä.

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

KYLMÄ TALVITUULI

Buson(1716-1783)

Kylmä talvituuli -

se kompastuu äkisti

palaava hevonen.

Suomennettu Edward McFaddenin englanninkielisestä käännöksestä.

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

ROUVA REYNOLDSIN KISSALLE

John Keats(1795-1821)

Kissa! Joka olet ohittanut suuren muutoksesi,

   kuinka monta hiirtä ja rottaa olet päivinäsi

   tuhonnut! Kuinka monta makupalaa varastanut! Katso

noilla kirkkailla raukeilla osasilla vihreillä, ja höristä

noita samettisia korvia - mutta pyydän älä iske

   piileviä kynsiäsi minuun, ja kohota

   lempeä nau'untasi, ja kerro minulle kaikki jahtisi

kalojen ja hiirten, ja rottien ja pehmeiden linnunpoikien.

Ei, katso älä alas, äläkä nuole siroa rannettasi -

    huolimatta kaikesta vinkuvasta astmastasi, ja vaikka

häntäsi pää on typistetty, ja vaikka nyrkit

   monen piian ovat antaneet sinulle rusikointia monta,

yhä on tuo turkki yhtä pehmeä kuin kun turnajaisiin

    nuoruudessa kävit lasipulloisella vallilla.

To Mrs. Reynolds's Cat, kirjoitettu tammikuun 16. päivänä vuonna 1818, ja tunnettu myös myös nimellä To a Cat, julkaistiin vuonna 1830 Comic Annual -lehdessä.

Rouva Reynolds on kirjailija ja kriitikko John Hamilton Reynoldsin(1794-1852) äiti ja runoilija ja toimittaja Thomas Hoodin(1799-1845) anoppi Charlotte Cox Reynolds(1761-1848, tai k. 1846). Hood julkaisi runon lehdessään anoppinsa annettua sen hänelle.

Runon ongelmiin kuuluu kahden viimeisen rivin kohta as when the lists / In youth thou enter’dst on glass bottled wall, jonka käännän vapaasti parhaimman löytämäni selityksen mukaisesti.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Jean Baptiste Siméon Chardinin(1699-1779) maalaus Asetelma kissasta ja rauskusta(1728).

#JohnKeats #Keats #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Romantiikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KEATSIN HAUTA

Oscar Wilde(1854-1900)

Vapaana maailman epäoikeudenmukaisuudesta, ja tuskastansa,

   hän lepää viimein Jumalan sinisen hunnun alla:

   otettuna elämästä kun elämä ja rakkaus uusia olivat

nuorin marttyyreistä tänne on laskettu,

kaunis kuin Sebastianus, ja yhtä varhain surmattu.

   Ei mikään sypressi varjosta hautaansa, ei mikään hautajaismarjakuusi,

   vaan lempeät orvokit kyynelehtimässä kasteesta

kutovat luillensa iäti kukkivan ketjun.

Oi ylpein sydän joka murtui kurjuudesta!

   Oi suloisimmat huulet sitten mytileneläisen!

   Oi runoilijamaalari englantilaisen maamme!

Nimesi oli veteen kirjoitettu - se on pysyvä:

   Ja kyyneleet kuten omani ovat pitävä muistosi vehreänä,

   kuten Isabella piti basilikapuunsa.

Rooma.

The Grave of Keats, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 121.

Sebastianus viittaa samannimiseen kristilliseen pyhimykseen ja marttyyriin, joka (jos hän oli olemassa) eli 200-luvun loppupuolella.

Kuvan lähde:
'The Holiest Place in Rome': The Grave of John Keats, Protestant Cemetery, Rome - Walks in Rome (Est. 2001)

Mytileneläinen on kreikkalainen runoilijatar Sapfo(n. 630 - n. 570 eaa) joka oli kotoisin Lesboksen saarelta, jonka suurin kaupunki kantaa nykyään nimeä Mytilini.

Isabella viittaa Keatsin runoon Isabella, or the Pot of Basil(1818).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

RUTH

Thomas Hood(1799-1845)

Hän seusoi rintoja myöten viljassa,

aamun kultaisen valon syleilemänä,

kuin kullanmuru auringon,

joka monta hohtavaa suudelmaa oli voittanut.

Poskellansa syksyn puna,

syvään kypsynyt; - sellainen punastus

keskellä ruskeuden oli syntynyt,

kuin punaiset neilikat kasvaneet viljan kera.

Ympärille silmiensä laskeutuivat kutrinsa,

mitkä olivat mustimmat kukaan ei kertoa saattanut,

mutta pitkät silmäripset valon verhosivat,

joka muuten olisi liian kirkas ollut.

Ja hattunsa, varjoisalla lierillä,

teki kutrisen otsansa himmeäksi; -

siten hän seisoi keskellä lyhteitä,

ylistäen Jumalaa suloisimmin ilmein: -

Varmasti, sanoin, taivas ei tarkoittanut

missä niitän sinun vain poimia pitäisi,

laske lyhteesi alas ja tule,

jaa satoni ja kotini.

(Ruth.)

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan Henry Herbert La Thanguen(1859-1929) maalaus Niittäjien paluu(The Return of the Reapers, 1886).

#ThomasHood #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

TOMU

Wendell Berry(1934-2026)

Tomuhiukkaset leijailevat

ja kääntyilevät auringonsäteessä,

eläväisinä kuin maailmat,

ja muistan veljeni

sanomassa, kun olimme poikasia,

"Me saatamme elää atomilla

jonkun seinäpaperissa."

(Dust; 2001).

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

HE

Wendell Berry(1934-2026)

Näen sinut siellä, valkohiuksisena

vihreiden lehtien keskellä,

poimien kypsiä vadelmia,

ja ajattelen, "Neljäkymmentäkaksi vuotta!"

Me olemme se sinä ja minä jotka olivat

kerran he jotka me muistamme.

(They; 2001).

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

MIKSI

Wendell Berry(1934-2026)

Miksi kaikki nolostuminen

onnellisena olemisesta?

Joskus olen yhtä onnellinen

kuin nukkuva koira,

ja samoista syistä,

ja toisista.

(Why; 2001).

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #RunokäännöS #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

IKUINEN PYHÄ KAUPUNKI

Oscar Wilde(1854-1900)

Rooma! mikä kirjakäärö Historian sinun on ollut;

   ensimmäisinä päivinä miekkasi tasavaltalainen

   hallitsi koko maailmaa ajan monen aikakauden:

Sitten kansoista olit kuninkaallinen Kuningatar,

kunnes kaduillasi nähtiin parrakas gootti;

   ja nyt yllä kaivojesi tuulet puhalluttavat

   (oi, kaupunki kruunaama Jumalan, kruunusta riisuma ihmisen!)

vihattuja lippuja punaisen ja valkoisen ja vihreän.

Milloin oli kunniasi! kun etsinnässä vallan

   kotkasi lensivät tervehtimään kaksoisaurinkoa,

   ja villit kansakunnat vapisivat edessä sauvasi?

Ei, vaan kunniasi viipyi tätä tuntia varten,

   kun pyhiinvaeltajat polvistuvat Pyhän edessä,

   Jumalan kirkon vangitun paimenen.

Monte Mario. 

Urbs Sacra Aeterna julkaistiin The Illustrated Monitor -lehdessä vuonna 1877 ja sitten runokokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 50.

Oscar Wilde vieraili Italiassa ja Roomassa vuonna 1877, seitsemän vuotta sen jälkeen kun nuori Italian kuningaskunta oli valloittanut Rooman kaupungin ja sitä ympäröivät alueet, Kirkkovaltion(756-1870) viimeisen rippeen. "Vihatut liput" ovat Italian lippuja.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen valokuvaajan Napoleon Saronyn(1821-96) ottama Wilden muotokuva vuodelta 1883.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

KULTAISESSA HUONEESSA

Oscar Wilde(1854-1900)

Sopusointu

Hänen norsunluiset kätensä norsunluisilla koskettimilla

   harhasivat puuskittaisessa kuvitelmassa,

kuin hopeinen kimmellys kun poppelipuut

   havisuttavat kalpeita lehtiänsä veltosti,

   tai ajelehtiva vaahto rauhattoman meren

kun aallot näyttävät hampaansa kiitävässä tuulessa.

Hänen kultainen tukkansa lankesi kultaiselle seinälle

   kuin hauraat harsomaiset vyyhdit punotut

rentukan hohtavalle kiekolle,

   tai aurinkongonkukka kääntymässä kohtaamaan auringon

   kun hämärä tummansinisen yön on ohi,

ja liljan keihäs on auringon kehystämä.

Ja hänen suloiset punaiset huulensa näillä huulillani

   paloivat kuin rubiininen tuli asetettu

syvänpunaisen pyhäkön keinuvaan lamppuun,

   tai vuotavat haavat granaattiomenan,

   tai sydän lootuksen läpimärkänä ja kosteana

vuodatetusta verestä ruusunpunaisen viinin.

In the Gold Room, julkaistu runokokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 123.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Pierre-Auguste Renoirin(1841-1919) maalaus Nainen pianolla(Femme au Piano, 1875-76). Lisää maalauksesta täällä.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

VIINIKÖYNNÖS

Thomas Merton(1915-1968)

Kun tuuli ja talvi muuttavat viinitarhamme

katkeraksi Golgataksi,

mitkä kädet tulevat ja ristiinnaulitsevat meidät

kuin viattoman viiniköynnöksen?

Kuinka kauan on tähtivalo itkevä terävinä kuin orjantappurat

aution elämämme yössä?

Kuinka kauan on kuunvalo pelkäävä vapauttaa alastoman vangin?

Vai eikö ole vapauttajaa?

Tuulien sakit, Kiirastorstaina, tulevat kuin murhaajat

ja takovat lukittujen ja kauhistuneiden sielujemme seiniä.

Ovemme ovat kaatuneet, ja puolustuksemme on lopussa.

Pitkäperjantain sateet, roomalaisessa muodostelmassa,

marssivat, terävimmin peitsin, ylös viinitarhakukkulallemme. 

Kauhistuttavampana kuin Pyhän Pietarin huuto

kun meri oli hänet ahmaisemassa,

huutaa ahdistuksemme: "Oi! Meidät on hylätty!"

Kun elämässämme näemme turmellun viiniköynnöksen

julman kevään halkaisemana,

raivoisan vuodenajan kyntämänä!

Kuin olisimme unohtaneet kuinka talven ruoskat

ja huhtikuun Risti

kaikki kadotettaisiin yhdessä kirkkaassa ihmeessä.

Sillä katso! Viiniköynnös Golgatalla on kirkas oksista!

Näe kuinka lehdet nauravat valossa,

ja kuinka koko kukkula hymyilee kukkasilla:

Ja tiedä kuinka kaikkien rajallisten suontemme täytyy virrata

täynnä elämää, kuin suloisen viinin, kun se on auringon täyttämä.

The Vine julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

Kuva: © 2022 Abbey of Gethsemani | 3642 Monks Rd., Trappist, KY 40051 | 502.549.3117
Kuvan lähde: In Pictures: Winter Storm – Abbey of Gethsemani

Runon ongelmiin kuuluu "our numbered veins", jonka suhteen minulla on epäilys, että en ole tavoittanut oikeaa merkitystä. Yksi sanan "number" vanhoista merkityksestä liittyy runouteen, riimeihin ja säkeisiin, ja kohdan voisi kääntää myös esimerkiksi "sointuvat suonemme".

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SYDÄMEN KAIPAUS

Arthur Symons(1865-1945)

Nyt kun unelmani on hävinnyt, ja yö on paennut,

ja epäilys ei ole enää omani, nyt kaipaukseni on omani,

janoan kaikonnutta nautintoa jonka aamunkoitto on karkoittanut,

aamunkoitto kaipaukseni: Oi hölmö! yö oli jumalaisempi.

Surussa riuduin, ja enkö ole vuodattanut

kyyneliä vuoksi maistamattomien nautintojen jotka vaikuttivat kuolemattomilta?

Nyt toivo, kanssa pelon, lepää kuolleena, ja intohimo, kanssa ahdistuksensa:

Oi anna minulle takaisin epäilykseni jälleen, ja anna minun uneksia!

Heart's Desire julkaistiin kokoelmassa London Nights(1895) ja on tähän suomennettu kirjasta Poems by Arthur Symons: Volume I(Lontoo: William Heinemann, 1912), sen sivulta 155.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan Herbert James Draperin(1863-1920) Aamunkoiton portit(The Gates of Dawn, 1900.)

#ArthurSymons #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SYKSYLLÄ

Arthur Symons(1865-1945)

Hauraat syksyn valot lehdillä

merkitsevät päättymistä vuoden.

Tuuliset sateet ovat täällä,

vetiset yöt ja puhaltavat tuulet ympärillä räystäiden.

Täällä laaksossa, usvat alkavat

henkimään luona joenvarren

henkäystä syksyajan;

tummat pellot odottavat syksykylvöä.

Ja sinä, ja sinä olet kaukana.

Oi, tämä on se, eikä sade

nyt äänekkäänä ruutua vasten,

joka ottaa valon ja värin päivästä!

(In Autumn; Silhouettes, 1892.)

#ArthurSymons #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MATKAN VAIKUTELMA

Oscar Wilde(1854-1900)

Meri oli safiirinvärinen, ja taivas

   hehkui kuin kuumennettu opaali halki ilman;

   nostimme purjeen; tuuli puhalsi myötäisesti

kohti sinisiä maita jotka lepäävät idänsuunnassa.

Jyrkästä kokasta huomioin innostuvin silmin

   Zakynthoksen, jokaisen oliivilehdon ja valkaman,

   Ithakan kallion, Lykaonin huipun lumisen,

ja kaikki kukin sirotellut kukkulat Arkadian.

Lepatus purjeen mastoa vasten,

   solina veden reunalla,

   solina tyttöjen naurun ahterissa,

ainoat äänet: - kun länsi kävi hehkumaan

   ja punainen aurinko merille ratsastamaan,

   seisoin maaperällä Kreikan lopultakin!

Impression de Voyage julkaistiin ensin Waifs and Strays -lehdessä maaliskuussa vuonna 1880 ja sitten kokoelmassa Poems(1881). Se on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 132.

Runon ongelma on sana `gan: -when `gan the West to burn / and a red sun upon the seas to ride. Sanakirjat antavat sanalle "gan" merkityksen: a)gini, jonka voinemme sulkea pois ja b)mennä, jälkimmäisen ollessa johdettu muinaisenglannin sanasta "undergan"("ryhtyä", "saavuttaa") mikä voisi selittää heittomerkin. Olen kuitenkin skeptinen, vaikka käännänkin tuon selityksen mukaisesti.

Kuvan lähde:
Thursday 15 June » Edward Lear’s Grecian Travels

Kuvituksena on englantilaisen kirjailijan ja taiteilijan Edward Learin(1812-1888) työ joka kuvaa Kreikan Marathonia, tehty kesäkuun 15. päivänä vuonna 1848.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

VILLIHANHET

Wendell Berry(1934-2026)

Ratsailla sunnuntaiaamuna,

elonkorjuu ohi,

maistamme persimonia ja villirypälettä,

terävää suloutta kesän päättymisen.

Ajan sokkelossa yllä syksyisten niittyjen,

me nimeämme nimiä jotka menivät länteen täältä,

nimiä jotka lepäävät haudoilla.

Avaamme persimonin siemen löytäen puun

joka seisoo lupauksessa,

kalpeana, siemenen ytimessä.

Hanhet ilmaantuvat korkealle yllä,

ohittavat, ja taivas sulkeutuu. Myöntyminen,

kuten rakkaudessa tai unessa, pitää ne reitillänsä,

seesteisinä, muinaisessa uskossansa: mitä tarvitsemme on täällä.

Ja me rukoilemme, 

emme uutta maata tai taivasta, vaan ollaksemme

hiljaisia sydämessä, ja silmiissä

selkeinä. Mitä tarvitsemme on täällä.

(The Wild Geese; The Country of Marriage, 1971.)

Runon ongelmiin kuuluu sana "abandon", joka tuskin tarkoittaa "riehukkaatta" tai vastaavaa1, vaan sen sijaan tarkoittanee sitä, että villihanhet luopuvat viettämästään kesällä viettämästään elämästä ja lähtevät muuttomatkalle alistuen vuodenaikojen muutokseen omien vaistojensa ajamina. Mutta mikään yksi suomenkielen sana ei oikein tavoita tätä, koska vaihtoehtoihin tuppaa liittyvän kielteinen merkitys ("alistuminen", "luopuminen","taipuminen", jne), joten käänsin sanalla "myöntyminen". Sitten on myö samassa lauseessa "clear"... Abandon, / as in love or sleep, holds them to their way, clear / in the ancient faith.

Persimonin, alkuperäistekstin "persimmon", täytynee olla Diospyros virginiana, amerikanpersimoni. "villirypäleet" (olisin mieluummin kääntänyt "luonnonvaraiset rypäleet", mutta se olisi vähemmän runollinen) voivat olla esimerkiksi joko kesäviini Vitis aestivalis, tai törmäviini, Vitis riparia, joita tavataan runoilijan kotiseudulla Kentuckyssa.

Alkuperäistekstin "wild geese" ovat todennäköisesti joko kanadanhanhia, Branta canadensis, tai pikkukanadanhanhia, Branta hutchinsii joita pesii Wendell Berryn kotiosavaltiossa Kentuckyssa, edellinen läpi vuoden, jälkimmäinen talvella. Koska ne ovat muuttamassa, jälkimmäinen on todennäköisempi.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen James Baker Hallin(1935-2009) ottama valokuva runoilijasta.

#WendellBerry Käännös #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

SYKSYN LÄMPÖ

Jane Hirshfield(1953-)

Syksyn lämpö

on erilainen kuin kesän lämpö.

Toinen kypsyttää omenat, toinen muuttaa ne omenamehuksi.

Toinen on laituri jolla kävelet,

toinen selkäranka laihan uivan hevosen

ja joki joka päivä selkeästi kylmempi.

Syöpää sairastava mies jättää vaimonsa rakastajansa vuoksi.

Ennen kuin hän lähtee nainen suoristaa hänen vyönsä komerossa,

uudelleenjärjestää sukat ja villapaidat vaatekaapissa

värin mukaan. Se on syksyn lämpö:

Kätensä asettamassa hopeiset soljet hopean kanssa,

kultaiset soljet kullan kanssa, asettamassa kaikki

koukkuun johon se kuuluu pian tyhjänä olevassa komerossa,

ja kutsumassa sitä nautinnoksi.

(The Autumn Heat.)

Kuvituksena on neuvostoliittolaisen taiteilijan Arkadi Plastovin(1893-1972) luonnos vuosilta 1937-38 varten maalausta Hevosia kylvettämässä(1938).

#JaneHirshfield #Kirjallisuus Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännöslyriikka Käännöslyriikka #Lyriikka Lyriikka #Runo Runo #Runoja Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännöksiä #Runosuomennos Runosuomennos Runosuomennoksia #Runosuomennoksia #Runot Runot #Runous Runous Runoutta #Runoutta #Suomennos #Yhdysvallat Yhdysvallat #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

NUORI LAULAJA

Langston Hughes(1901-1967)

Eräs joka laulaa "karkeita lauluja"

Harlemin kellarissa

missä jazz-yhtye soittaa

pimeydestä aamunkoittoon

ei ymmärtäisi

jos kertoisit hänelle

että hän on kuin luonnotar

jollekin villille faunille.

(Young Singer; The Weary Blues, 1926.)

Valokuva: Florence Mills(1895-1927).

#LangstonHughes #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

UUSI KATUMUS

Oscar Wilde(1854-1900)

Synti oli minun: En ymmärtänyt.

   Joten nyt on musiikki vangittuna luolassansa,

   paitsi missä jokin hiipuva häilyväinen aalto

kalvaa pyörteineen tätä vähäistä rantaa.

Ja kuihtuneeseen notkelmaan tämän maan

   on Kesä kaivanut itselleen niin syvän haudan,

   että tuskin voi synkeä paju kaivata

yhtä hopeista kukkaa viiltävän Talven kädestä.

Mutta kuka on joka saapuu rannalle?

(Ei, rakas, katso ylös ja ihmettele!) Kuka on tämä

   joka saapuu värjätyissä asusteissa Etelästä?

Se on vastalöydetty Herrasi, ja hän on suuteleva

   turmelemattomia ruusuja suusi,

ja olen kyynelehtivä ja palvova, kuten ennen.

The New Remorse julkaistiin nimellä Un Amant de Nos Jours The Court and Society -lehdessä joulukuun 13. päivänä vuonna 1887 ja sitten vakiintuneella nimellään The Spirit Lamp -lehdessä joulukuun 6. päivänä vuonna 1892. Myöhemmin Wilde vuodelta 1899 olevassa käsikirjoituksessa antoi runolle nimen Ideal Love: A Sonnet. Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 205.

Runo oli ehkä alunperin kirjoitettu merkitsemään Oscar Wilden suhteen Robert Rossin(1869-1918 kanssa alkamista ja sen uudelleenjulkaisu Alfred Douglasin(1870-1945) toimittamassa lehdessä Wilden uutta suhdetta tämän kanssa. Runo sen eri julkaisuissa voisi myöskin merkitä paitsi uuden suhteen alkamista niin myös Wilden katumusta ensin vaimonsa Constancen(1858-98) ja sitten myös Rossin hylkäämisestä uuden rakkauden vuoksi. Douglas luuli, että runo oli kirjoitettu häntä varten.

Olen kääntänyt sanan "desultory" yhden sen vanhentuneen merkityksen mukaan. Vuosien 1887 ja 1899 versioissa sanan "leaden", jonka olen kääntänyt sanalla "synkän", tilalla oli sana "little".

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos