ON KYLMÄ

Han Wo(n. 842/844 - n. 923)

On kirjailtu verho roikkumassa

     sinisten kaiteiden ulkopuolella

ja karmiininpunainen sermi maalattu

     kukkia-ja-oksia -tyylillä

ja kuvioitu pehmuste mukulakäärmepannan kaisloja

     kaksi metriä kooltansa -

talven sää ei ole vielä kanssamme,

     mutta ilmassa on koleutta.

Suomennettu Peter Harrisin englanninkielisestä käännöksestä It's cold hänen kääntämässään Sun Zhu'n(1711/1722-1778) toimittamassa antologiassa Three Hundred Tang Poems(2009; 唐詩三百首, 1763 tai 1764), teoksen sivulla 95.

Han Wo oli kiinalainen runoilija ja korkea-arvoinen virkamies. Tang-dynastian loppukauden runouden suuriin nimiin kuulunut runoilija Li Shangyin(n. 812/813-858) oli joko hänen enonsa tai vaihtoehtoisesti hänen setänsä avioliiton kautta.

Kuvan lähde:
Experience traveling to China in autumn - Focus Asia and Vietnam Travel & Leisure

Runon ongelma on siinä mainittu kasvi "dragon's beard rushes" joka on olettavasti joko Phanera championii tai Ophiopogon japonicus jotka molemmat tunnetaan englanniksi muunmuassa nimellä "dragon's beard". Edellisellä kasvilla ei ole suomenkielistä nimeä, jälkimmäisellä on ja sen lehtiä voisi kuvata termillä "rush"("kaisla"), joten käytän olemassaolevaa suomenkielistä nimeä. Toinen ongelma on heti perään "eight feet square", jonka tarkka käännös olisi matemaattisesti vähemmän runollinen, joten käännän vapaasti.

Toisen englanninkielisen käännöksen, Cooler Weather, suomennos Witter Bynnerin(1881-1968)ja Jiang Kanghun(1883-1954) käännöskokoelmasta The Jade Mountain(1929):

Jadenvihreä alkovinsa verhottu tiheästi silkillä,

helakanpunainen serminsä kukkakuvioineen,

kaksimetrinen mukalakäärmepartamattonsa ja vilttinsä neliöin kirjottu

ovat nyt valmiita varten öitä jotka eivät ole lämpimiä eivätkä koleita.

&HanWo #Kiina #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

YKSI RUUMIS SILVOTTUNA

Saigyõ(1118-1190)

Yksi ruumis silvottuna

ja ympäriinsä levitettynä voi

itse ruokkia

suuria tulia kun monien

murheet ovat helvetilliset.

Suomennettu William LaFleurin(1936-2010) englanninkielisestä käännöksestä hänen teoksessaan Awesome Nightfall: Life, Times, and Poetry of Saigyõ(2003), sen sivulla 136.

Kyseessä on hyvin vapaa käännös yhden sanan, "fuel", osalta, koska LaFleurin valitseman sanan kääntäminen kirjaimellisesti johtaisi ratkaisuihin jotka vaikuttaisivat anakronismeilta tai kömpelöiltä ("fuel" eli kirjaimellisesti "käyttövoima", "polttoaine").

Kuvituksena on japanilaisen taiteilijan Nishimuhara Shigenagan(n. 1697-1756) Saogyõ katsomassa Fuji-vuorta.

#Saigyõ #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos #Tanka #TankaRunous

ANDROMEDA

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

Nyt Ajan Andromeda on tällä karulla kalliolla,

eikä kanssansa kauneudessa tasavertaista eikä kokemassansa

vääryydessä, katsoo taa rannan molempien niemien,

kukkansa, olemassaolonsa, tuomittuna lohikäärmeen ruuaksi.

   Menneenä aikana on vietelty ja ollut jahtaama

monen iskun ja vaivan; mutta nyt kuulee karjunnan

villimmän pedon Lännestä kuin kaikki olivat,

ylenpalttisemman vääryyksissänsä, laittomamman, ja irstaamman.

   Perseuksensa viivyttelee ja jättää hänet koettelemuksiinsa? -

Pehmeää ilmaa tämä askeltaa hetken ja ripustaa

ajatuksensa häneen, hylätyltä kuin hän vaikuttaa,

   kun kaiken aikaa hänen kärsivällisyytensä, kivunvihlontaan murennettuna,

kohoaa; sitten laskeutuu riisumaan aseista, ei kukaan uneksisi,

gorgon välineellä ja paljaalla miekalla, nahkahihnat ja torahampaat.

Andromeda kirjoitettu elokuun 12. päivänä vuonna 1879, julkaistiin Robert Bridgesin(1844-1930) toimittamassa kokoelmassa The Poems of Gerard Manley Hopkins(1918). Runo on suomennettu W. H. Gardnerin(1902-69) toimittamasta kirjasta Selected Poems and  Prose(Lontoo: Penguin 1971, 1. painos 1953), sen sivulta 45.

Jesuiittapappi Gerard Manley Hopkins käyttää sonetissa antiikin tarustoa verhona: Andromeda on katolinen kirkko, kallio on joko myös katolinen kirkko tai apostoli Pietari ja kaksi niemeä ovat kenties Pietari ja apostoli Paavali. Merihirviö edustaa katolista kirkkoa uhanneita vaaroja maallistuvassa maailmassa. Perseus on Jeesus Kristus, joka on saapuva pelastamaan lopulta, vaikka vaikuttaakin poissaolevalta Hopkinsin oman ajan näkökulmasta. Tämä ja seuraavat selitykset pohjautuvat pääosin yhdysvaltalaisen Mary Doyle Curranin(1917-1981) väitöskirjaaan A commentary on the poetry of Gerard Manley Hopkins(1946), jossa runoa käsitellään sivuilla 173-181.

Vaikka runo on verrattuna Hopkinsin runouden vaikeimpiin tuotoksiin kohtalaisen selkeä, etenkin Curranin selitysten lukemisen jälkeen, siinä on silti omat erikoisuutensa, kuten Hopkinsin keksimä sana "barebill" jonka väitetään tarkoittavan "huotrasta ulkona olevaa miekkaa", sen lähtökohtana ollessa muinaisenglannin sana "bil"("miekka") yhdistettynä sanaan "bare"("paljas"), ja koko sonetti sortuu lopussa sähkösanomamuotoon: Mounts; then to alight disarming, no one dreams, / With Gorgon's gear and barebill, thongs and fangs. Tämän tarkoittaessa että Andromedan kärsivällisyys kasvaa (koska hän uskoo pelastukseen), Perseus nousee lentävän ratsunsa Pegasoksen selkään, laskeutuu sen selästä Andromedan luo, ja käyttäen Medusan päätä ja miekkaansa, katkaisee Andromedan nahkaiset siteet, vapauttaa tämän, ja voittaa tätä uhkaavan merihirviön. Runo on sekä sonettimuotonsa että Hopkinsin tyylin vanki tämän suhteen, eikä minusta ole Perseuksena vapauttamaan sitä tästä, mutta yritin käännöksessä selkeyttää loppua kääntämällä vapaasti. Medusan pään joudun kääntämään "välineellä", koska Hopkins käyttää irtihakatusta päästä termiä "gear", eikä mikään sanan nykyisistä tai vanhentuneista merkityksistä käänny sen paremmin suomenkielelle, enkä halua ottaa enempää vapauksia kuin olen jo joutunut tekemään. Muihin runon ongelmiin kuuluu "he" ja "she" samassa lauseessa, mitä olen yrittänyt selkeyttää kääntämällä "he" sanalla "tämä", mutta Hopkins käyttää sanaa "she" sekä Andromedasta että merihirviöstä.

Kuvituksena on Hopkinsin aikalaisen ja maanmiehen, englantilaisen taitelilijan Charles Napier Kennedyn(1852-1898) maalaus Perseus ja Andromeda(Perseus and Andromeda, 1890).

#GerardManleyHopkins #GMHopkins #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

MIKSI MINÄ

Saigyõ(1118-1190)

Miksi minä, joka erosin

niin täydellisesti tästä maailmasta

huomaan vartalossani

yhä sykkeen sydämen

kerran värjätyn kukkasten sävyillä?

Suomennettu William LaFleurin(1936-2010) englanninkielisestä käännöksestä hänen teoksessaan Awesome Nightfall: Life, Times, and Poetry of Saigyõ(2003), sen sivulla 78.

Kuvituksena on Hiroshigen(1797-1858) and Utagawa Kunisadan(1786-1865) työ Pappi Saigyõ katsomassa Fuji-vuorta Yoshiwarasta(1854).

Kuvan lähde.

#Saigyõ #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos #Tanka #TankaRunous

TÄÄLLÄ VÄRJÖTTELEN, YKSIN

Saigyõ(1118-1190)

Täällä värjöttelen, yksin,

vuoren varjossa, tarviten

jonkin seuralaisen läsnäolon:

kylmä, pureva sade väistyy

ja antaa minulle talven kuun.

Suomennettu William LaFleurin(1936-2010) englanninkielisestä käännöksestä hänen teoksessaan Awesome Nightfall: Life, Times, and Poetry of Saigyõ(2003), sen sivulla 96.

Kuvituksena on japanilaisen taiteilijan Isoda Koryūsain(1735-1790) versio yleisestä aiheesta Saigyõ katsomassa Fuji-vuorta(Fuji-mi Saigyõ).

Kuvan lähde:
Isoda Koryūsai - Fuji-mi Saigyo - Japan - Edo period (1615–1868) - The Metropolitan Museum of Art

#Saigyõ #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos #Tanka #TankaRunous

THE MEMORY OF LASSE SALAVA

Arvo Turtiainen(1904-1980)

Who has strewn flowers on my path?

Who has created that wonderfully blue sky

               which I am just gazing at?

God! No, not him.

It was made by a drink at Gambrini.

(Lasse Salavan muisto; Puhetta Porthaninrinteellä, 1968, page 18.)

Lasse Salava(1894-1955) was an antique books seller, author and publisher.

Gambrini was a restaurant in Helsinki.

#ArvoTurtiainen #FinnishLiterature #FinnishPoetry #Literature #Poem #Poems #Petry #Translation #TranslatedPoetry #Verse

21.8.1968

Arvo Turtiainen(1904-1980)

High-ranking comrade commissar Death

        I accept your terms, I, immortal.

High-ranking comrade Death

        so we sign an agreement.

        You, Death, I, immortal.

You will get into history, also, comrade commissar Death.

(21. 08. 1968; Puhetta Porthaninrinteellä, 1968, page 29.)

Czechoslovakia was invaded by Warsaw Pact countries on August 20th - 21st 1968.

#ArvoTurtiainen #FinnishLiterature #FinnishPoetry #Literature #Poem #Poems #Petry #Translation #TranslatedPoetry #Verse

KOSCIUSZKOLLE

John Keats(1795-1821)

Hyvä Kosciuszko, suuri nimesi yksistänsä

   on täysi sato mistä niittää ylväs tunne;

   se saapuu meille kuin suurenmoinen sointi

avarien sfäärien - sävel iäti kestävä.

Ja nyt se kertoo minulle, että maailmoissa tuntemattomissa,

   nimet sankarien, purskahtaneet pilvistä peittävistä,

   ja muuttuneet soinnuiksi, lipuvat iäti

halki pilvettömän sinen, ja ympäri jokaisen hopeisen valtaistuimen.

Se kertoo myös minulle, että onnellisena päivänä,

    kun jokin hyvä henki askeltaa maan päällä,

    nimesi kanssa Alfredin, ja eilisen mahtavien

lempeästi sekoittuen, antaa synnyn suurenmoisen

äänekkäälle ylistyslaululle, joka soi kauas, kauas

    missä suuri Jumala elää ainaisesti.     

To Kosciusko, kirjoitettu joulukuussa vuonna 1816, julkaistiin helmikuun 17. päivänä vuonna 1817 The Examiner -lehdessä. Se on tähän suomennettu kokoelmasta Selected Poems(Lontoo: Penguin Books 1996), sivuilta 40-41.

Tadeusz Kościuszko(1746-1817) oli puolalainen maanomistaja, sotilas ja vallankumouksellinen joka johti vuoden 1794 kansannousua Venäjän anastamassa osassa Puolaa. Kansannousun epäonnistumista seurasi Puolan kolmas jako vuonna 1795.

Alfred on Wessexin kuningas Alfred Suuri(n. 849-899, hallitsi 871-899).

Kuvituksena on puolalaisen taidemaalarin Wojciech Kossakin(1856-1942) Kosciuszko Raclawizessa(Kosciuszko pod Raclawicami, 1794), osa hänen muiden taiteilijoiden kanssa toteuttamaansa Raclawizen panoraamaa(1893-94).

#JohnKeats #Keats #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

KIRJOITTAEN TAPAHTUMISTA RAJAMAILLA

Zhang Qiao(aktiivinen noin 859-884)

Torvet eivät enää soi kirkkaassa syksyillassa

ja varuskuntien joukot maleksivat tähystystorneissa.

Kevättuuli saapuu Vihreältä haudalta;

valkoinen aurinko laskee Liangzhoun taakse.

Suuressa autiomaassa sotilaat eivät tuki tietä,

matkalaisten päästessä rajamaiden kaukaisimmille

       seuduille.

Vaan tiibetiläiset tuntevat saman kuin joet täällä,

ikuisesti tahtoen virrata etelää kohti.

Suomennettu Peter Harrisin englanninkielisestä käännöksestä Writing about events at the frontier hänen kääntämässään Sun Zhu'n(1711/1722-1778) toimittamassa antologiassa Three Hundred Tang Poems(2009; 唐詩三百首, 1763 tai 1764), teoksen sivulla 262.

Valokuvan lähde:
Minshan Range – SMG

Liangzhou tarkoittanee tässä Min- eli Minshan-vuorijonoa Gansun ja Sichuanin rajamailla eikä tarkemmin nykyistä sennimistä seutua Gansun maakunnassa. Korkein vuorenhuipuista kohoaa 5588 metriin.

Vihreä hauta viittaa tarinaan keisarin koskemattomasta jalkavaimosta Wang Zhaojunista(n.52/51 - n. 19/18 eaa), joka olisi Läntisen Han-dynastian loppukaudella naitettu diplomaattisenä eleenä ensin Eteläisen Xiongnu -paimentolaisvaltakunnan hallitsijalle Hanyelle(58-31 eaa) ja sen jälkeen tämän pojalle ja seuraajalle Fazhulei Ruodi'lle(31-20 eaa). Tämänkaltaiset avioliitot olivat yleisiä; mutta missä määrin Wang Zhaojunista kerrotut tarinat pohjaavat todellisuuteen on epävarmaa. Wang Zhaojunin väitetty hauta on Hohhotin kaupungin ulkopuolella Kiinan hallitsemassa Sisä-Mongoliassa.

#ZhangXu #Kiina #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

PERSIKANKUKKAVIRTA

Zhang Xu(n. 675/689-750/759)

Epäselvänä, riippusilta

      on maaseudun usvan sumentama:

läntisen rannan korkeiden kallioiden luona

      kysyn suuntaa kalastajalta.

Persikankukat ovat ajelehtineet eteenpäin

      virtauksessa, koko päivän ajan -

luona virran kirkkaiden vesien,

      missä on luola löydettävissä?

Suomennettu Peter Harrisin englanninkielisestä käännöksestä Peach blossom stream hänen kääntämässään Sun Zhu'n(1711/1722-1778) toimittamassa antologiassa Three Hundred Tang Poems(2009; 唐詩三百首, 1763 tai 1764), teoksen sivulla 263.

Runon viittaa kiinalaisen runoilija Tao Yuanmingin(n. 365/376-427) kuuluisaan proosarunoon maailmalta kätketystä kylästä, kuohuvan maailman vaaroista turvassa olevasta agraarisesta utopiasta jonne on mahdollista löytää tie, mutta sieltä kerran lähdettyään sitä on mahdoton löytää uudestaan. Sen pohjalta monet kiinalaiset runoilijat kirjoittivat omia runojaan, heidän joukossaan Zhang Xu, yksi "Viinikupin kahdeksan kuolemattoman" -runoilijaryhmän jäsenistä.

Kuvan lähde:
Tao Yuanming — Feckless Sons, Poet-Readers and Garbage Time – China Heritage

Kuvituksena on kiinalaisen taiteilijan Chen Hongshoun(1598-1652) kuvitteellinen muotokuva Tao Yuanmingistä, Poimimassa krysanteemeja.

#ZhangXu #Kiina #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

HENGESSÄ JA TOTUUDESSA

Tagama Kikusha-ni(1753-1826)

Hengessä ja totuudessa

hiljainen rukous... vain

kuu maantiellä.

Valokuva:
Copyright Denver Art Museum.
Kuvan lähde:
Her Brush | Denver Art Museum

Suomennettu William J. Higginsonin(1938-2008) englanninkielisestä käännöksestä Faubion Bowersin(1917-1999) toimittamasta haikurunoantologiasta The Classic Tradition of Haiku(i. p., 1. painos 1996), sen sivulta 60.

Tagami Kikusha-ni tai Tagami Kikusha oli japanilainen buddhalainen nunna, kuvataiteilija ja runoilija.

Kuvituksena on runoilijan omakuva 1800-luvun alusta.

#TagamaKikusha #TagamaKikushani Haiku #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

MITÄÄN SANOMATTA

Õshima Ryõta(1718-1787)

Mitään sanomatta:

Vieras ja isäntä

ja valkoinen krysanteemi.

Suomennettu Harold Gould Hendersonin(1889-1974) englanninkielisestä käännöksestä Faubion Bowersin(1917-1999) toimittamasta haikurunoantologiasta The Classic Tradition of Haiku(i. p., 1. painos 1996), sen sivulta 60.

Valkoinen krysanteemi on kuoleman symboli.

Kuvituksena on japanilaisen taiteilijan Kawarazaki Shodo'n(1889-1973) työ Valkoinen krysanteemi.

#ÕshimaRyõta #RyõtaÕshima Haiku #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

MITÄ PALVELEE KUOLEVAINEN KAUNEUS?

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

Mitä palvelee kuolevainen kauneus - vaarallinen; säätää

tanssivan veren - oi-sinetti-joka-niin toimii, viskattu ylväämmässä muodossa

kuin mihin Purcellin sävel antaa askeltaa? Katso: se tekee tämän: pitää lämpimänä

ihmisten älyn varten asioita jotka ovat; mitä hyvä merkitsee - missä

      silmäys

hallita voi enemmän kuin katse, katse kasvoista.

Nuo suloiset poikaset kerran, kosteantuoreet tuulikaadot sodan myrskyn,

kuinka sitten Gregorius, isä, olisi poiminut muuta

      kuhisevasta

Roomasta? Mutta Junala kansakunnalle jakoi tuon päivän rakkaan mahdollisuuden.

    Ihmiselle, joka tarpeesta palvoisi lohkaretta tai karua kiveä,

lakimme sanoo: Rakasta mitä ovat rakkauden ansiokkaimmat, jos kaikki tunnetut olisivat;

maailman suloisimmat - ihmisten omat itset. Itseys välähtää kehyksistä ja kasvoista.

Mitä tehdä sitten? Kuinka kauneus kohdata? Vain kohtaa se; oma,

koti sydämessä, taivaan suloinen lahja; sitten jätä, jätä tuo ainoastaan.

Kyllä, toivo tuota vaikka, toivo kaikkea, Jumalan parempaa kauneutta, armoa.

To What Serves Mortal Beauty? kirjoitettu elokuun 23. päivänä vuonna 1885, julkaistiin Robert Bridgesin(1844-1930) toimittamassa kokoelmassa The Poems of Gerard Manley Hopkins(1918). Runo on suomennettu W. H. Gardnerin(1902-69) toimittamasta kirjasta Selected Poems and  Prose(Lontoo: Penguin 1971, 1. painos 1953), sen sivulta 58.

Gregorius on paavi Gregorous I(540-604, paavina 590-604) ja kohta viittaa tarinaan, jossa paavi olisi nähnyt anglosaksisia orjia myytyvänä Roomassa ja kysyttyään keitä he olivat ja saatuaan vastauksen, olisi julistanut "Ei angleja vaan enkeleitä!!" ja sen vuoksi lähettänyt vuonna 596 lähetyssaarnaajia amglosaksien valtaamaan osaan Britanniaa.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan John Everett Millais'n(1829-96) maalaus Ei angleja vaan enkeleitä(Non angli sed angeli).

#GerardManleyHopkins #GMHopkins #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

ILTARUSKO SYKSYLLÄ VUORILLA ASUESSA

Wang Wei(699/701-759/761)

Raikkaan sateen jälkeen autioilla vuorilla

syksy saapuu iltailman myötä.

Kirkas kuu loistaa mäntyjen keskellä

ja raikas lähdevesi virtaa kivien yli.

Bambut kahisevat kun naiset menevät kotiin vaatteita

                                                             pesemästä;

lootukset liikkuvat kun kalastusveneet suuntaavat alavirtaan.

On luonnollista kevättuoksujen päättyä -

ja luonnollisesti täällä voi prinssi viipyä!

Suomennettu Peter Harrisin englanninkielisestä käännöksestä Dusk in autumn when living in the mountains hänen kääntämässään Sun Zhu'n(1711/1722-1778) toimittamassa antologiassa Three Hundred Tang Poems(2009; 唐詩三百首, 1763 tai 1764), teoksen sivulla 228.

Kuvan lähde:
Zhao_Meng_Fu_Autumn_Colors_Part1.jpg (668×480)

Runon loppu on viittaus Chu'n laulujen -nimellä tunnettuun nykyisen keski-Kiinan, silloisen kiinalaisen kulttuuriperän eteläosan, shamanismista vaikutteita saaneeseen kokonaisuuteen kuuluvaan tuntemattoman tai tuntemattomien runoilijoiden 2. vuosisadalla eaa kirjoittamaan runoon Zhao Yinshi, jonka englanninkielisen käännöksen Calling the Hermit Back loppu kuuluu seuraavasti:

Return, my prince, / for in the mountains / you cannot stay long.

Runon katsotaan kirjoitetun Huainanin ruhtinaan Liu Anin(179-122 eaa) hovissa ja ehkä kuvaavan vertauskuvallisesti ajan poliittisia vaaroja. Liu An pakotettiin tekemään itsemurha veljenpoikansa, keisari Wun(156-87 eaa, hallitsi 140-87 eaa) hallituskaudella.

Kuvituksena on Zhao Mengfu'n(1254-1322) maalaus Syksyn värejä Qiao- ja Hua-vuorilla(1295).

#ZuYong #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

KATSOEN ZHONGNAN-VUOREN SUUNTAAN LUMISATEEN LAKATESSA

Zu Yong(n. 699 - n. 746)

Zhongnanin pohjoisrinne on viehättävä näky,

kasautunut lumi ajelehtimassa pilvien reunalla.

Lumisateen jälkeen puut näyttävät puhtailta ja kirkkailta;

kaupungissa tulee koleaa iltaruskossa.

Suomennettu Peter Harrisin englanninkielisestä käännöksestä Daybreak in Spring hänen kääntämässään Sun Zhu'n(1711/1722-1778) toimittamassa kokoelmassa Three Hundred Tang Poems(2009; 唐詩三百首, 1763 tai 1764), teoksen sivulla 266.

Zu Yong väitetysti kirjoitti runon osallistuttuaan juuri keisarilliseen virkakoetutkintoon, minkä hän läpäisi vuonna 724, joskin myöhemmän tarinan mukaan hänet hylättiin tämän runon johdosta.

Kuvan lähde:
Viewing the Remaining Snow on Zhongnan Mountain_Baiduwiki

Toisen englanninkielisen käännöksen suomennos:

Näe kuinka Zhongnan-vuori kohoaa

sen valkoinen huippu pilvien yllä -

ja lämmin taivas aukenemassa lumirajalla

kun kaupunki laaksossa tulee kylmemmäksi ja kylmemmäksi.

#ZuYong #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

LAULU

Paul Laurence Dunbar(1872-1906)

Talvi, kesä, lumi tai auringonpaiste,

   se on kaikki sama minulle,

jos vain voin sanoa sinua omakseni,

   ja pitää sinut polvellani.

Vastoinkäymiset, karkelointi, murhe tai huoli,

   tyytyväisyys öisin ja päivin,

jos vain saadan nähdä sinut, kun

   odotat tien varrella.

Elää, kuolla, hymyt ja kyyneleet,

   sieluni on silti vapaa oleva,

jos sinä vain tulevina vuosina

   kävelet avaraa maailmaa kanssani.

Linnunlaulu, tuulen valitus, laulu tai voihke,
  mitä vähäisiä asioita ne kaikki ovat oleva;
kun vaikuttaen aivan yksin olevani,

  tiedän sydämesi olevan kanssani.

(Song; Lyrics of Love and Laughter, 1903, sivut 43-44.)

Tämä on yksi Dunbarin murrerunoista ja edes Dunbarin runojen sanasto ei anna merkitystä sanalle "caih", jonka oletan olevan "care" koskien sen esiintymisen asiayhteyttä muualla Dunbarin runoudessa. Mutta sitten tulee kysymys mitä "caih" / "care" runossa tarkoittaa"? Runossa muuten kielteinen ja myönteinen vertautuvat toisiinsa ja tässä kohtaa "hoiva" olisi luonnollinen myönteinen versio, mutta olen emmittyäni kääntänyt sen sanalla "huoli", vaikka epäilen ratkaisuni oikeassa olemista.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen taidemaalarin William McKnight Farrow'n(1885-1967) maalaama Paul Laurence Dunbarin muotokuva.

#PaulLaurenceDunbar #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

TOUKOKUUSSA

Paul Laurence Dunbar(1872-1906)

Oi saada sinut toukokuussa,

   kävellä kanssasi puiden alla,

uneksuen kautta päivän,

   juoden tuulta viinin kaltaista.

Oi oli suloista ajatella

   että toukokuu olisi taas omamme,

sitä toivomatta, kavahdan,

   pois ihmisten katseista.

Valokuva: Paul Nadarin(1856-1939)

studion valokuva sirkusratsastaja

Selika Laszevskista vuodelta 1891.

Kuvan lähde:

Selika, Mystery of the Belle Epoque

Toukokuu tuo kukintoon kukkaset,

   se tuo puuhun vihreät lehdet,

ja tuoksun kuolettavan suloisen,

   mitä kerran olit minulle.

(In May; Lyrics of Love and Laughter, 1903, sivut 9-10.)

#PaulLaurenceDunbar #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

UNELMAT

Paul Laurence Dunbar(1872-1906)

Mitä unelmia meillä ja kuinka ne lentävät

kuin ruusuiset pilvet taivaan poikki;

   vauraudesta, maineesta, varmasta menestyksestä,

   rakkaudesta joka tulee siunaamaan;

ja kuinka ne kuihtuvat, kuinka ne hiipuvat,

hiipuva vauraus, hylkäävä naikkonen -

   maine joka hetken kimmeltää,

   sitten karkaa ikuisesti, - unelmat, oi - unelmat!

Oi palava epäilys ja pitkä katumus,

oi kyyneleet joista ovat kosteat silmämme,

   sydämentykytys, sydänsuru, kohtuuttomuus tuskan,

   synkkä pilvi, katkera sade,

et ollut noista unelmista - oi! no,

täydestä täyttymyksestäsi kuka voi puhua?

   Vauraus, maine, ja rakkaus, oi! rakkaus joka säteilee

   sieluihimme, kaikki unelmat - oi! unelmat.

(Dreams; Lyrics of Love and Laughter, 1903, sivut 10-11.)

#PaulLaurenceDunbar #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KUKA SANOI TÄMÄN

Mary Oliver(1935-2019)

Jokin kuiskasi jotakin

joka ei ollut edes sana.

Se oli enemmänkin hiljaisuus

joka oli ymmärrettävissä.

Olin seisomassa

lammen rannalla.

Mikään elävä, mikään mitä kutsumme eläväksi,

ei ollut näkyvillä.

Ja silti, ääni kävi sisälleni,

vartaloelämääni,

niin suurella onnella.

Ja siellä ei ollut mitään

paitsi vesi, taivas, ruoho.

(Who Said This?; Red Bird, 2008, sivu 58.)

Kuvan lähde:
Pond Stories: Mary Oliver’s Blackwater Pond, Provincetown | Association to Preserve Cape Cod

#MaryOliver #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuo,ennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

AAMUT MUSTANVEDEN LAMMELLA

Mary Oliver(1935-2019)

 

Vuosien ajan, jokaisena aamuna, join

Mustanveden lammelta.

Se oli maustettu tammenlehdillä ja myös, epäilemättä,

ankkojen jaloilla.

Ja aina se minulle tyynnytti

hyvin kaukaisen menneisyyden kuivan maljan.

Mitä tahdon sanoa on

että menneisyys on menneisyys,

että nykyisyys on mikä elämäsi on,

ja olet kykenevä

valitsemaan mitä se on oleva,

kallis kansalainen.

Joten tule lammelle,

tai mielikuvituksesi joelle,

tai kaipauksesi satamaan,

ja aseta huulesi vasten maailmaa.

Ja elä

elämäsi.

(Mornings at Blackwater; Red Bird, 2008, sivu 57.)

Kuvan lähde:
Pond Stories: Mary Oliver’s Blackwater Pond, Provincetown | Association to Preserve Cape Cod

Olen kääntänyt aidon paikannimen, Blackwater Pond, suomeksi käännöksessä jotta käännös olisi hieman runollisempi. Englanninkielinen paikannimi ei sopisi runon virtaukseen vaan särkisi sen. Kuudennen ja seitsemännen rivin suhteen "Ja aina se minua tyynnytti / suhteen hyvin kaukaisen menneisyyden kuivan maljan" voisi olla parempi käännös. Tai vaihtoehtoisesti "assuage" voi runossa olla jossakin harvinaisemmassa merkityksessä. Käännös ei mielestäni tältä osin toimi tällä hetkellä, se ei tavoita aivan alkuperäistekstin merkitystä.

#MaryOliver #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuo,ennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SAKSILAINEN MUISTOKIRJOITUS

Marjorie Pickthall(1883-1922)

Maa rakentaa maalle

linnoja ja torneja.

Maa sanoi maasta:

Kaikki on oleva meidän.

       Kyllä, vaikka he istuttavat ja niittävät

       rukiin ja viljan,

       katso, he olivat uneen määrätyt

       ennen kuin syntyivät.

       Kyllä, vaikka sokea maa kylvää

       varten hedelmää ja lyhdettä,

       he ovat korjaava ruusun lehden

       ja tomun lehdeltä.

       Ylpeys miekan ja vallan

       ovat heidän tarvitessansa,

       jotka ovat hallitseva vain kukan juurta,

       siemen putoamista.

       He jotka seuraavat lihaa

       loistossa ja kyynelissä,

       he ovat lepäävä ja vaatettava taas itsensä

       vuosien täyteydessä.

       Tomun unesta he tulivat

       aamun vapautuessa.

       He ovat väistyvä kuin liekin kukka

       ja tai vaahto meren.

              Maa rakentaa maalle

              linnoja ja torneja.

              Maa sanoi maasta:

              Kaikki on oleva meidän.

A Saxon Epitaph julkaistiin kanadalaisessa University Magazine -lehdessä lokakuussa vuonna 1912 ja sitten runokokoelmassa The Drift of Pinions(1913), sen sivuilla 101-102. Runo on suomennettu Lorne Albert Piercen(1890-1961) toimittamasta kokoelmasta The Selected Poems of Marjorie Pickthall(1957).

Marjorie Pickthall oli englantilaissyntyinen kanadalainen kirjailija, kirjastonhoitaja ja runoilija.

Marjorie Pickthallin itsensä mukaan runon ensimmäisenä ja viimeisenä säkeistö, toistensa toistoa, ovat saksilainen runo. Kyseessä lienee Pickthallin oma käännös keskienglantilaisesta, viisisäkeistöisestä runosta joka tunnetaan latinankielisen alkunsa mukaan Memento, homo, quod sinis es et in cenerem reverteris -nimellä ja englanniksi edellisen käännöksen mukaan nimellä Remember, man, that you are dust and to dust you shall return sekä myös nimillä Earth to Earth, Erthe to Erthe, Erthe upon Erthe ja Earth upon Earth. Runon vanhimmat säilyneet käsikirjoitusversiot ovat noin vuosilta 1330-1340. Runo voi olla hieman vanhempi, 1200-luvulta. Se tavataan muunmuassa Lincolnin katedraalin omistuksessa olevassa, vuosina 1430-50 laaditussa kirjassa joka tunnetaan nykyään nimellä The Thornton Romances ja joka kokoaa vaihtelevia kaunokirjallisia kirjoituksia yhteen, saaden nimensä yorkshireläiseltä maanomistajalta Robert Thorntonilta(k. 1456/1465) joka kopioi siinä olevat kaunokirjalliset tekstit. Pickthallin käännös verrattuna nykyaikaiseen saman kohdan käännökseen kyseisestä runosta vaikuttaa vapaalta; modernin käännöksen suomennos kuuluu:

Kuvan lähde:
A View of Denbigh Castle | List of Works | Francis Towne | Paul Mellon Centre for Studies in British Art

Maa päällä maan voittaa linnoja ja torneja

sitten maa sanoo maalle, "Tämä on meidän!"

Kun maa päälle maan on rakentanut kamarinsa

sitten on maa vuoksi maan kärsivä pistäviä hyökkäyksiä.

Alkuperäistekstin sanan "shower" ollessa vanhentuneessa merkityksessä "attack", "battle". Käännän "sharp" epäröiden "pistäviksi"; oletettavasti "sharp" on sekä merkityksessä "nopea" että "terävä" ja käännän eräänlaisena kompromissina niiden väliltä.

Thorton kokosi ja kirjoitti myös toisen kokoelman joka tunnetaan nimellä The London Thornton Miscellany.

Käännän kuudennen säkeistön osalta From the dream of the dust they came / As the dawn set free Tomun unesta he tulivat / aamun vapautuessa vaikka sen voisi ymmärtää toisin, niin että "they" ovat "the dawn" eli Tomun unesta he tulivat / vapautuneena aamuna. "Set free" voisi edellisessä merkityksessä kääntää myös "aamun päästessä irti" jne tai hieman runollisemman ja vapaammin, "aamun vapaudessa".

Kuvituksena on englantilaisen taidemaalarin Francis Towne'n(1739-1816) vesivärimaalaus Näkymä Denbigh'n linnasta(A View of Denbigh Castle, 1777).

#MarjoriePickthall #KanadanKirjallisuus #KanadalainenRunous #KanadanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos