OTIN KASVOSI UNIINI

Mathilde Blind(1841-1896)

Otin kasvosi uniini,

ne kelluivat ympärilläni valon lailla;

pyhittävät säteet kauneutesi

lepäsivät heijastettuina koko yön sydämessäni.

Kuten yksinäisellä vuorijärvellä,

minkään virran vierailemattomalla,

äärimmäisen kirkkaana ja tyynenä ja selkeänä,

yksinäinen kuunvalo välkehtii,

sinun kasvosi hohtivat unissani.

(I took your face into my dreams; Songs and Sonnets, 1893).

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin William Bouguereau'n(1825-1905) maalaus Idylli(Idylle, 1851).

#MathildeBlind #Kirjallisuus #Käännös #Käännöruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

AJAN VARJO

Mathilde Blind(1841-1896)

Elämäsi, Oi Ihminen, lepää tässä lyhyessä hetkessä:

   Ajan kapea silta jolla synkkinä seisomme,

   äärettömyys kummallakin puolella

etääntyen valoisana silmistämme.

Katso, siellä Menneisyytesi hylätty Paratiisi

   vähenee kuin jokin näynomainen ranta,

   kun kimmeltäen heikosti, Tulevaisuuden luvattu maa,

pettävästi syvyydestä, näyttää nousemaan valmiilta.

Tämä hetki yksin Toivon murretut lupaukset turmelee,

   ja ilo nyt kiiltää edessä, nyt takanamme,

kuin kangastus pilkaten jossakin autiomaassa kaukana,

   häviten ilmaan kun lähelle tulemme.

   Tuolla puolen askeltamme polku on auringonkirkas,

varjo leväten vain siellä missä olemme.

(Time's Shadow; Songs and Sonnets, 1893).

Kuvituksena on itävaltalais-saksalaisen taidemaalarin Gabriel von Maxin(1840-1915) maalaus Oi ihminen, kuuntele(O Mensch, gib Acht, 1895).

#MathildeBlind #Kirjallisuus #Käännös #Käännöruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SYNTYNYT EI MITÄÄN MUUTA VARTEN

John Masefield(1878-1967)

Syntynyt ei mitään muuta varten, ei mitään muuta paitsi tätä,

   katsomaan pehmeän veren sykkivän kurkussansa,

ajattelemaan kuinka viehkeän suloinen on vartalonsa,

   ja oppimaan ulkoa runon kasvojensa.

Syntynyt ei mitään muuta varten paitsi yrittämään riimiä

   joka on kuvaava oikein naiseutensa,

ja hänet tekemään pyhäksi Ajan loppuun asti,

   ja olemaan sieluni vapautus Jumalan edessä.

Syntynyt ei mitään muuta varten paitsi varta vasten merkitsemään

   musiikin viehättävien tapojensa;

syntynyt vain tuhoutumaan alhaisesti pimeässä,

   silti syntynyt olemaan se mies joka laulaa ylistystänsä.

Syntynyt ei mitään muuta varten: on henki kertomassa

osani on Kuninkaan, ollen syntynyt ei mitään muuta varten.

                                                                                       Coram St.

Born For Nought Else on suomennettu runokokoelmasta Ballads and Poems(Lontoo: Elkin Mathews 1920, 1. painos 1910), sen sivulta 79.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan John Everett Millais'n(1829-96) maalaus Portia(1886).

#JohnMasefield #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

TUHLAUS

John Masefield(1878-1967)

Ei ruusua kuihtumatonta: ei kunniaa väistymätöntä:

   ei väriä himmentymätöntä: ei harvinaista silkkiä harsuuntumatonta.

Hänen kauneutensa täytyy mennä ruohon alle,

   alle pitkien juurten orvokkien.

Oi, monta hohtavaa kaunotarta kätkenyt on Aika

   tuossa pimeässä, poistavassa laatikossa jotka lähettää konna.

Hän peittää arkunkannella

   äidit ja pojat, ja viholliset ja suloiset ystävät.

Neidot jotka olivat punahuulisia ja sieväihoisia,

   ystävät jotka ansaitsivat suloisemman sängyn kuin saven,

kaikki ovat kuin kukkasia puhaltuvia tuulessa,

   olentoja jotka pois pyyhkäsee vanha kateellinen konna.

Ja vaikka mutisija nauraa ja kirkonkellot

    lyövät,

kuolema tuo taas huhtikuun sieluun.

                                                                                     Coram St.

Waste on suomennettu runokokoelmasta Ballads and Poems(Lontoo: Elkin Mathews 1920, 1. painos 1910), sen sivulta 91.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan John Everett Millais'n(1829-96) maalaus Taiteilija osallistumassa nuoren tytön suremiseen(The Artist Attending the Mourning of a Young Girl(1847).

#JohnMasefield #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

LEMPEÄ LEIDI

John Masefield(1878-1967)

Niin kaunis, niin siron suloinen,

niin lainen lyyran ilahduttavan kosketuksen -

kauneus virheetön, kypsä, täydellinen

jonka taiteen oma käsi voisi vain tahrata

ja luonnon itseys ei paljoa kohentaa.

Niin kaunis, niin puhtaasti muotoiltu,

kuin kaunis messukirja virsillä kirjoitettu,

niin lempeä, niin verraton ajatuksessa,

kaunis sielu suloisissa raajoissa,

lyhty jonka säätää enkeli.

Niin koruttoman suloinen, syntiä vailla,

kuin lempeä musiikki lempeästi ajoitettu,

kuin riimisanat saapuen sopivasti,

viimeistellen kuunkaltaisen runon riimitetyn

säveliin soittamiin nauravien kellojen.

                                                                 Coram St.

The Gentle Lady on suomennettu runokokoelmasta Ballads and Poems(Lontoo: Elkin Mathews 1920, 1. painos 1910), sen sivuilta 53-54.

Runon ehkä suurin ongelma käännettäessä on toiseksi viimeinen rivi To round a moonéd poem rhymed, jossa voidaan ajatella runon kirjoittamisen olevan verrattuna kuun kasvuun täysikuuhun. Kääntämisessä ongelma on sanan "round" kaksinaismerkitys, eli "pyöristyminen" ja "viimeistely". "Kuunkaltainen" on  myös hieman vaivalloinen käännös, mutta ainoa vaihtoehto jonka kykenin keksimään oli "lunaarinen", joka tuskin olisi parempi.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan Evelyn de Morganin(1855-1919) öljyvärimaalaus Nukkuva Maa ja Heräävä Kuu(The Sleeping Earth and the Wakening Moon) ,jonka eri lähteet sijoittavat vuosien 1897 ja 1910 välille.

#JohnMasefield #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

PARFYYMI

Arthur Symons(1865-1945)

Ravista vapaiksi hiuksesi ympärilleni, niin,

     että voin tuntea liikkeen ja tuoksun

noiden epämääräisten hajujen tulevan ja menevän

     tavalla jolla suudelmamme menivät.

Yö antoi tämän korvaamattoman tunnin rakkauden,

     mutta nyt aamunkoitto hiipii rivakasti,

ja rakastuneesti kumartuu yllä

     ihmeen kasvojesi.

"Hyvästi" väliin suudelmiemme hivuttautuu,

     haivut, aave, ilmaan;

silti, oi! tyhjä paikka pitää yhä

     hajun hiuksiesi.

[Perfume; Silhouettes, 1896[1. painos 1892], sivu 41.]

Kuvituksena on italialaisen taidemaalarin Giovanni Boldinin(1842-1931) maalaus Alaston makuulla(Nudo Sdraiato, noin 1890.)

#ArthurSymons #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TIETÄMÄTTÖMYYS

John Masefield(1878-1967)

Opittuani Rakkauden hohtavan aakkoston,

   ja lausuttuani musteella mikä minuun on kirjoitettu liekillä,

ja kannettuani pyhän kuvansa ylellisesti asetettuna

   täällä sydämessäni pitääkseni itseni erossa häpeästä;

opittuani kuinka viisas ja verrattoman viisas

   on rakas ystävä jonka kauneutta ylistän,

ja tietäen kuinka suloinen sielu katsoo kautta silmiensä

   jotka ovat niin puhdas ikkuna sieluunsa;

siitä lähtien kun olen oppinut kuinka harva nainen näyttää

   niin paljon kaikessa tekemässänsä kuin hän ulkomuodossansa,

ja nähnyt kauneutensa häpeään saattavan ruusun

   ja himmentävän kauneuden josta on kirjoitettu kirjoissa;

kaikki minkä olen oppinut, ja voin oppia, näyttää tämän minulle -

kuinka vajaa, kuinka vähäinen, on tietoni hänestä.

                                                                                                 Coram St.

Runo julkaistiin nimellä Blindness The Venture -aikakauskirjan ensimmäisessä numerossa vuonna 1903, sivulla 74, ja sitten nimellä Ignorance runokokoelmassa Ballads and Poems(1910).Runo on käännetty tähän kokoelmasta The Collected Poems of John Masefield(Lontoo: William Heinemann Ltd. 1924), sen sivuilta 76-77.

Runon ongelmiin kuuluu Since I have learned how wise and passing wise / Is the dear friend. Mitä "passing wise" tarkoittaa? Se voisi tarkoittaa esimerkiksi "ohimenevän viisas", mutta tällainen vähättely ei tunnu sopivan runon muuten ylistävään kuvaukseen. Pohdin, voisiko "wise" olla harvinaisemmassa merkityksessä "neuvoa", "ohjata", "opastaa" ja täten merkitä "viisautta antava", "viisautta jakava" mutta päädyin siihen että "passing" on tässä kohtaa tärkeämpi, sen määrittäessä sanojen merkityksen, ja että se on harvinaisessa, lähinnä kirjallisuudessa esiintyvässä, merkityksessään "erinomaisen", "suurenmoisen", "verrattoman". Joten käännän "verrattoman viisas".

Kuvituksena on englantilaisen kuvataiteilijan Bernard Sleigh'n(1872-1954) puukaiverrus Kylpijä(The Bather) samasta The Venture -aikakauskirjan numerosta jossa runo ensi kertaa ilmestyi. Ne eivät liity toisiinsa mitenkään muuten, puupiirros julkaistiin sivulla 231.

#JohnMasefield #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

HAAVAT

Edward Thomas(1878-1917)

Koko päivän ja yön, paitsi talvella, joka säässä,

yllä majatalon, sepänpajan, ja kaupan

haavat tienristeyksessä puhuvat yhdessä

sateesta, kunnes putoavat viimeiset lehtensä latvasta.

Ulos sepän luolasta tulee sointi

vasaran, kengän, ja alasimen; majatalosta

kilinä, hyminä, mylvintä, satunnainen laulanta -

äänet jotka nämä viisikymmentä vuotta olleet ovat.

Haapojen kuiskinta ei peity,

ja yllä valottoman ruudun ja jalattoman tien,

tyhjänä kuin taivas, kanssa jokaisen muun äänen

lakkaamatta, kutsuvat haamujansa asuinpaikastansa,

hiljaisesta sepänpajasta, hiljaisesta majatalosta, epäonnistumatta

paljaassa kuunvalossa tai tiheäturkkisessa hämärässä,

myrskyssä tai satakielten yönä,

kääntämään tienristeystä aavemaiseksi huoneeksi.

Ja se olisi sama jos ei mitään taloa olisi lähellä.

Yli kaikenlaisen sään, ihmisten ja aikojen,

haapojen täytyy ravistaa lehtensä ja ihmiset saattavat kuulla

mutta ei tarvitse kuunnella, enempää kuin minun riimejäni.

Mikä tuuli puhaltaakaan, kun niillä ja minulla

on lehtiä emme voi muuta kuin haapa olla

joka lakkaamatta, järjenvastaisesti suree,

tai niin ihmiset ajattelevat jotka pitävät toisesta puusta.

Aspens, kirjoitettu kesällä 1915, julkaistiin ensin James Guthrien(1874-1952) Pear Tree Pressin julkaisemassa kirjasessa Six Poems(1916), sitten Lascelles Abercrombien(1881-1938) toimittamassa runoantologiassa An Annual of New Poetry(1917) ja sitten kokoelmassa Last Poems(Lontoo: Selwyn & Blount 1918), jonka sivulta 68 se on käännetty tähän.

Valokuva: Mathilde Chanvin
Facebook

Runo on Thomasin jäähyväiset Steepin kylälle, jossa hän asui perheineen vuodesta 1906. Hän piti sitä itse yhtenä parhaista runoistansa.

Runon ongelmiin kuuluu esimerkiksi with every other sound / Not ceasing jonka suhteen muutkin käännösvaihtoehdot olisivat mahdollisia.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SOKEA POIKA

Walter de la Mare(1873-1956)

"Minulla ei ole valtiasta," sanoi Sokea Poika,
"äitiäni, ’Rouva Venukseksi’, kutsuvat;
kaapuun puettuna, kerjäämään minut hän lähetti
mitä tahansa säälistä saattaa tulla."

"Ankarat olivat kasvonsa", minua vannottaen, -
’Omaa älä mitään hellää armoa ystävällisille!
Tässä ovat terävät nuolet, niputettuina nuoliviinissä,
käy lähelle ennnen iskemistä - olet sokea.’"

"Joten seison täällä, vedoten murheisiini,
tällä tummalla kujalla, jottei kuu
osoittaisi välkkeellänsä terävää aseistustani,
hohtaisi hopeanauhaisille kengilleni."

"Oi, herra, tyly tämä Rouva kohtaan minua;
suolaisesta aallosta oli syntynsä...
lempeässä armossasi tule lähemmäksi
surullisinta lurjusta Maassa!"

(The Blind Boy; Motley and Other Poems, 1918.)

Runon alkuperäistekstissä lainausmerkkejä on käytetty paljon suomenkielen lainausmerkkien käytöstä poikkeavalla tavalla ja olen muokannut niiden käytön suomenkielen tavan mukaiseksi käännöksessä.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Pascal Dagnan-Bouveret´n(1852-1929) maalaus Eros ampuu nuolen(Eros décochant une flèche, 1895.)

#WalterDeLaMare #deLaMare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

VARJOMAASSA

Noël Paton(1821-1901)

Välissä valituksen vuorivirran

    ja käheän ukkosen Atlantin ulapan,

    hylkiö rauhallisista valtakunnista unen

makaan, ja kuulen kuin kuumeunessa

kodittoman yötuulen pimeydessä kirkuvan

    ja valittavan ympärillä saavuttamattoman jyrkänteen

    alas jonka karuja kylkiä aavemaiset virtaukset loikkaavat

kielekkeeltä kielekkeelle, - kunnes lähes saattaisin arvella

ruutukankaiset haamut haudattujen vuosisatojen

    kokoontuivat jokilaaksoissa kera jousien ja keihäiden

    ja varjoisten hurttien metsästämään varjoista peuraa,

sulautuvan aavemaisessa miekkailussa, tai, silmin

    raivon ja kivun kuolemattoman, vaeltavan ylitse

    rakastettujen näkymien siellä minne ihmisaskeleet saavu eivät enää.

In Shadowland, The Evergreen: A Northern Seasonal, numero 2, syksy 1895, sivu 121.

Runoilija on oletettavasti skotlantilainen taiteilija Joseph Noel Paton(1821-1901) eikä tämän poika, lääketieteen professori Diarmid Noël Paton(1859-1928), vaikka isä tunnettiin julkisuudessa yleensä nimellä Joseph Noel Paton ja poika nimellä Noël Paton.

Kuvituksena on Joseph Noel Patonin oma maalaus Etsintäretkellä oleva ritari(The Questing Knight.)

#NoelPaton #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Skotlanti #Skotlanti #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous #Suomennoksia #Suomennos

LUMME

Paul Hamilton Hayne(1830-1886)

Katso meitä, valkopukuisia lumpeita,

   meitä joiden kauneus harvinainen

uinuu kunnes sulho aurinko

    liehittelee neitseellistä kauneuttamme.

Sitten, paljastaen povemme,

    alla kiihkeiden suudelmiensa,

varsi, ja lehti, ja herkkä sydän

   väristen autuuksiin,

täysi, intohimoinen jumaluus

   kiihottaa lempeää olemustamme,

ja onnelliset sielumme laajenevat

   hurmiollisessa upeudessa.

Siten kaiken, kaiken luovutamme hänelle

   pyhitetystä suloudestamme, -

kaiken minkä neidon hellyys voi suoda

   tosirakkauden täydellisyydelle.

(The Lily; The Poems of Paul Hamilton Hayne, Boston: D. Lothrop and Company 1882, sivu 145.)

Paul Hamilton Hayne oli yhdysvaltalainen kirjailija ja kriitikko. Etelä-Carolinan osavaltiosta kotoisin ollut, elämänsä loppupuolen Georgian osavaltiossa asunut, poliitikkosukuun syntynyt Hayne toimi lyhyen aikaa lakimiehenä ja Yhdysvaltain sisällissodassa lyhyen aikaa orjavaltioiden puolella upseerina. Hän jätti molemmat toimet pian.

#PaulHamiltonHayne #Lyriikka #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SEKOPÄINEN

Walter de la Mare(1873-1956)

Tiedän lammen missä myrkkykoiso esittelee

myrkyllistä satoansa kuun valossa;

missä hauras haapa nojaa varjonsa

keskiyön kylmässä ihastuksissansa.

Tiedän niityn tasaisen kullassa -

miljoona miljoona palavaa kukkasta

keskipäivän auringon janossa avaavat nuppunsa

alla leimuavien kuurojensa.

Näin mielipuoliset kasvot, näin minä,

tuijottavan myllyn säleiköstä

kun veltot siivet kalisivat ohi

korkealla tuulisella kukkulalla.

Crazed julkaistiin ensin brittiläissyntyisen yhdysvaltalaisen kuvataiteilijan Pamela Biancon(1906-1994) kuvittamassa kirjassa Flora, a book of drawings ja sitten runokokoelmassa The Veil and Other Poems(1922.)

Kuvituksena on Pamela Biancon kivipiirros Palsamipihtapuu(The Balsam Tree, noin 1922.)

#WalterDeLaMare #deLaMare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

RIISTA

Walter de la Mare(1873-1956)

Metsästit minua koko lauman kanssa,

   liian sokea, liian sokea, nähdäksesi

ettet kautta minkään villin toivon voiman tai ahneuden

   voisi varmistua minusta.

Ja kuin aave ahojen halki,

   lempeä rinta hehkumassa,

jumalatar minussa nauroi kuulla

   metsästystorvienne kierrellen kulkevan.

Hän nauroi ajatellen ettei kukaan kuolevainen koskaan

   kuolevaisen lihan voimalla

itse Tarkoitusta joka oli Metsästys

   yhdeksi hetkeksi pyydystää voisi:

Että vaikka vangituin raajoin makasin,

    hiljennetyin henkäyksin ja kukistetuin silmin,

hän joka metsästää Rakkautta hevosella ja hurtalla

   kaataa sydämensä ja silmänsä.

(The Quarry; Motley and Other Poems, 1918.)

Kuvituksena on italialaisen taidemaalarin Paolo Uccellon(1397-1470) maalaus Metsästys metsässä(noin 1465-70.)

#WalterDeLaMare #deLaMare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SIEMEN

Kathleen Raine(1908-2003)

Tähdestä tähteen, auringosta ja keväästä ja lehdestä,

ja lähes kuultavista kukista joiden ääni on hiljaisuus,

ja yhteisillä niityillä, itävät elämän siemenet.

Nyt liljat aukeavat, ja ruusu

kesän vapauttamat harmittomista haudoista

jotka, vuosisatoja syvät, ovat ilmassa jota hengitämme,

ja maaperässämme, ja jokapäiväisessä leivässämme.

Ulkoiset ja sisäiset ulottuvuudet pitävät

elävät muodot, mutta eivät elämänvoimaa;

sillä tuo sisäinen ja pyhä puu

joka sydämien sydämissä elää kauemmin maailmaa

levittää maisen varjon ikuisuuteen.

(Seed.)

Kuvituksena on  yhdysvaltalaisen Rollie McKennan(1918-2003) vuonna 1951 ottama valokuva Kathleen Rainesta.

#KathleenRaine #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Skotlanti #Skotlanti #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous #Suomennoksia #Suomennos

ALEKSANTERI

Walter de la Mare(1873-1956)

Se oli Suuri Aleksanteri,

kruunattuna kultaisella kypärällä,

kauan tyytyväisenä, kelluvassa laivassansa,

   rasvatyynessä.

Äänet merenneitojen laulamassa

vaelsivat syvyyden yli:

Merimiehet uurastamassa airoissansa

   soutivat, kuin unessa.

Kaikki prameus Aasian,

lumoamana tuon laulun seireenin,

ulos väsyneistä ja uneksuvista mielistänsä

   pois hälveni.

Kuin rohkea poika kylläinen kapteeninsa,

loistonsa kuihtunut ja poissa,

sieluissa mietiskelevien merenkävijöidensä,

    kun laulu jatkui kaihoten.

Aika, kuin kaste laskeutuva,

elämä, kuin unen näkymä,

laskettuna väliin uinunnan ja uinunnan,

   vain olevan vaikutti...

Oi Aleksanteri, sitten,

meissä kaikissa kuolevaisissa myös,

kasva älä rohkeaksi - liian rohkeaksi

   tummansinisellä aallolla!

Tullessa tyynen, ikuisen yön,

kuka sitten on kuuleva

muuta paitsi laulun

   merenneitojen selkeänä?

(Alexander; Motley and Other Poems, 1918.)

Kuvitus on persialaisen Neẓāmi Ganjavin(1141-1209) Aleksanteri-romanssin Eskandar–nāma(n. 1194) kopiosta.

#WalterDeLaMare #deLaMare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SININEN VENE

Kathleen Jamie(1962-)

Kuinka myöhään päivänvalo hivuttautuu

kohti pohjoista yötä

kuin matkaten

sinisessä veneessä, simpukankuorien kultaamassa

kera, ripustettuna mastostansa, lyhty

kuin vanha ajatuksemme sielusta

(The Blue Bloat; The Tree House, 2004.)

Kathleen Jamie on skotlantilainen esseisti ja runoilija, joka julkaisi esikoisrunokokoelmansa vuonna 1982. Hän oli Skotlannin valtionrunoilija vuosina 2021-24.

Valokuva: Jan Klos.
Kuvan lähde:
Kathleen Jamie | Penguin Random House

#KathleenRaine #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Skotlanti #Skotlanti #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous #Suomennoksia #Suomennos

MUUTTUMATON

Walter de la Mare(1873-1956)

Jälkeen lauluttoman illan ruusun,

     yö hiljainen, tumma, tyyni,

nuokkuvassa kulkueessa edeten

     tähtisenä jyrkkää kukkulaa:

Sinä, seisoen laaksossa,

     otit hiljaisessa ihmetyksessäsi

tuon kaiken lumon, rauhan, ja salaisuuden

     yhdellä vakavalla silmäyksellä.

Kauneus kätki alastoman vartalosi,

     aika uneksui kirkkaassa tukassasi,

tähtikuviot silmissäsi

     paloivat kaukaisina ja kirkkaina.

(The Unchanging; Motley and Other Poems, 1918.)

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Henri Fantin-Latourin(1836-1904) maalaus Alkuperä(La Source.)

#WalterDeLaMare #deLaMare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

NOKTURNO

Kathleen Raine(1908-2003)

Yö saapuu, enkeli seisoo

annostellen tähtien ajan,

tyynet ovat tuulet, ja tyynet tunnit.

Olisi rauha levätä

liikkumatta tyynissä tunneissa enkelin jaloissa,

tähdellä ripustetulla tähtiselle taivaalle,

mutta sydämet määrittävät toisen tahdin.

Jokainen vartalo, siivettömänä kun se lepää,

lähettää ulos yön perhosensa

haurain siivin, ja jalokivisilmin.

Ja jotkin päivän rannoille ovat heitetyt,

ja jotkin pimeydessä kadotetut

aalloissa taa maailman, missä kelluvat

jossakin saarilla autuaiden.

(Nocturne.)

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen taidemaalarin Winslow Homerin(1836-1910) maalaus Kesäyö(A Summr Night. 1890.)

#KathleenRaine #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Skotlanti #Skotlanti #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous #Suomennoksia #Suomennos

HYVÄÄ YÖTÄ

Robert Louis Stevenson(1850-1894)

Sitten kirkas lamppu sisään kannetaan,
auringottomat tunnit jälleen alkavat;
kaikkialla ulkona, pellolla ja kujalla,
riivatut tunnit taas palaavat.

Nyt näemme kekäleiden pakenevan
sisällä sytytetyn tulisijan; ja näemme
kasvomme maalattuina kun ohi kuljemme,
kuin kuvat, ikkunaruudulle.

Täytyykö meidän sänkyyn tosiaan mennä? Selvä sitten,
nouskaamme ja kuin miehet menkäämme,
ja kohdatkaamme lannistumattomalla askeleella
pitkä musta käytävä vuoteeseen.

Hyvästi, oi veli, sisar, isä,
oi miellyttävä seurue tulen ympärillä!
Laulut joita laulatte, tarinat joita kerrotte,
kaukaiseen huomiseen asti, hyvin voikaa te!

Good Night, joka on julkaistu myös nimellä Good-Night, julkaistiin ensimmäisenä osana kolmen runon kokonaisuutta North-west Passage runokokoelmassa A Child's Garden of Verses(1885), sen sivulla 97.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan Charles Robinsonin(1870-1937) kuvitus runoon Stevensonin kokoelman vuoden 1895 laitoksesta.

#RLStevenson #RobertLouisStevenson #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Skotlanti #Skotlanti #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous #Suomennoksia #Suomennos

HYVÄÄ YÖTÄ

Adam Mickiewiecz(1798-1855)

Hyvää yötä! Emme tänään enempää leiki,

unen enkeli ympäröikoon sinut sinisine siipinensä,

hyvää yötä! Levätköön jälkeen kyyneltensä silmäsi,

hyvää yötä! Rauha täyttäköön sydämesi.

Hyvää yötä! Jokaisesta hetkestä keskustelun kanssani,

jääköön jokin miellyttävä ja rauhoittava musiikki,

soikoon se korvissasi, ja kun ajatuksesi käyvät hämäriksi,

kuvani ilahduttakoon uneliaita silmiäsi.

Hyvää yötä, minuun vielä kerran käännä silmäsi,

salli poskeasi suudella. Hyvää yötä! - Palvelijasiko kutsua tahdot?

Anna minun poveasi suudella. - Hyvää yötä! Napitettu kiinni.

- Hyvää yötä, pois olet jo juossut ja oven tahdot paiskata.

Hyvää yötä halki avaimenreiän - valitettavasti! Suljettu!

Toistaen: "Hyvää yötä!", en koskaan sinun nukkua antaisi.

(Dobranoc, 1826.)

Suomennos on tehty englanninkielisten käännösten kautta.

Runo on kuunneltavissa musiikkiin sovitettuna.

Kuvituksena on puolalaisen taidemaalarin Walenty Wankowiczin(1799-1842) maalaus runoilijasta Krimillä, Portret Adama Mickiewicza na Judahu skale(1827-28).

#AdamMickiewicz #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TERÄVÄ RÄSÄHDYS

Buson(1716-1783)

Terävä räsähdys

lumen murtaman oksan -

musta yö.

Suomennettu Geoffrey Wilkinsonin englanninkielisestä käännöksestä.

Kuvituksena on Yosa Busonin oma työ Luminen maisema(1770).

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

KAUKAINEN TÖMÄHDYS

Buson(1716-1783)

Kaukainen tömähdys

lumen pudottamien oksien -

yö pitkällä.

Suomennettu Geoffrey Wilkinsonin englanninkielisestä käännöksestä.

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

CELIALLE

Charles Sedley(1639-1701)

Ei, Celia, että olen oikeudenmukaisempi

    tai parempi kuin muut!

Sillä muuttuisin joka tunti, kuten he,

    jollei sydämeni olisi levossa.

Mutta olen sidottu sinuun itseesi

    jokaisella omaamallani ajatuksella;

sinun kasvosi vain tahdon nähdä,

    janoan vain sinun sydäntäsi.

Kaiken mitä palvotaan naisessa

     löydän sinun rakkaassa persoonassasi -

sillä koko sukupuoli voi vain tarjota

     komean ja ystävällisen.

Miksi siksi etsisin kaukaisempaa runsautta,

    ja yhä uudestaan lempisin?

Kun muutos itsessänsä ei voi antaa enempää,

    on helppoa uskollinen olla!

(To Celia.)

Charles Sedley oli huonoista elämäntavoistaan tunnettu englantilainen aatelinen hovimies, näytelmäkirjailija, poliitikko, rikollinen ja runoilja. Hänen tyttärensä Catherine(1657-1717) oli kuningas Jaakko II:sen(1633-1701, hallitsi 1685-88) jalkavaimo. 

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Antoine Watteaun(1684-1721) nimiin useimmiten laitettu maalaus Oikukas tyttö(La Boudeuse, noin 1715-20.)

#CharlesSedley #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Romantiikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos