BERMUDAT

Andrew Marvell(1621-1678)

Missä kaukaiset Bermudat ratsastavat
valtamerten sylissä salassa,
pienestä veneestä, soudetusta,
kuuntelevat tuulet vastaanottivat tämän laulun:

Mitä meidän pitäisi tehdä paitsi laulaa ylistystä
hänelle joka johti meidät läpi vetisen sokkelon,
saarelle niin kauan tuntemattomalle,
ja silti paljon hellemmälle kuin omamme?
Missä hän valtavat merihirviöt murskaa,
jotka nostavat syvyyden selkäänsä.
Hän laskee meidät ruohikkoiselle näyttämölle;
turvassa myrskyiltä, ja prelaatin raivolta.
Hän antoi meille tämän ikuisen kevään,
mikä täällä peittää kaiken;
ja lähettää riistalinnut meille huolehtivasti,
päivittäisille vierailuille halki ilman,
hän ripustaa varjoon appelsiinit kirkkaat,
kuin kultaiset lamput vihreässä yössä.
Ja sijoittaa granaattiomenat lähelle,
jalokivet rikkaammat kuin Hormuzin näyttämät.
Hän saa viikunat suumme kohtaamaan;
ja heittää melonit jalkojemme juureen.
Mutta omenat istuttaa sellaisella hinnalla,
ettei mikään puu voisi niitä kahdesti kantaa.
Setreillä, hänen kätensä valitsemilla,
Libanonista, hän täyttää maan.
Ja saa ontot meret, jotka raivoavat,
tuomaan ambran rannalle.
Hän loihti (mistä me varsin ylpeilemme)
evankeliumien helmen rannikollemme.
Ja näihin kiviin meille kehysti
temppelin, missä julistaa hänen nimeään.
Oi anna ääntemme hänen ylistystään julistaa,
kunnes se saapuu Taivaan holviin:
Mistä sitten (kenties) kimmoten, voi
kaikua ohi Meksikonlahden.

Näin lauloivat he englantilaisessa veneessä
pyhän ja iloisen nuotin,
ja koko matkan, ohjatakseen soittoaan,
he laskevilla airoilla pitivät aikaa.

(The Bermudas, kirjoitettu noin 1653.)

#AndrewMarvell #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos