HÄN KUULEE ILAHTUNEIN SYDÄMIN UKKOSEN

Robert Louis Stevenson(1850-1894)

Hän kuulee ilahtunein sydämin ukkosen

jyrähtävän, ja rakastaa putoavaa kastetta;

hän tuntee maan yllä ja alla -

istuu ja on tyytyväinen katsomaan.

Hän istuu vierellä kuolevan hiilloksen,

jumala toivolle ja ihminen ystävälle,

tyytyväinen näkemään, iloinen muistamaan,

odottava varman lopun.

MERENRANNALLA

Robert Louis Stevenson(1850-1894)

Kun olin alhaalla luona meren

puisen lusikan he minulle antoivat

   kaivamaan hiekkaista rantaa.

Kuoppani olivat tyhjiä kuin kuppi.

Ylös jokaiseen kuoppaan meri tuli,

   kunnes se ei enää voinut.

(At the Sea-Side)

#RLStevenson #RobertLouisStevenson #Kirjallisuus #Käännös  #Käännösrunous #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runoja #Runot #Runous #Suomennos

VALMISTAUTUEN PURJEHTIMAAN

Emily Dickinson(1830-1886)

Voitonriemukas on kulku

sisämaan sielun merelle -

ohi talojen, ohi niemimaiden

syvään ikuisuuteen!

Siitetyt kuten olemme, keskellä vuorten,

voiko merimies ymmärtää

jumalaista päihtymystä

ensimmäisen peninkulman maastamme?

KUINKA HIDAS TUULI

Emily Dickinson(1830-1886)

Kuinka hidas Tuuli -

kuinka hidas meri -

kuinka myöhässä niiden Höyhenet olla!

MENE SUURTA TIETÄSI

Emily Dickinson(1830-1886)

Mene suurta tietäsi!

Tähdet jotka kohtaat

ovat yhtälaisia kanssasi -

sillä mitä ovat tähdet kuin tähtimerkkejä

osottamaan ihmiselämää?

SANA ON KUOLLUT

Emily Dickinson(1830-1886)

Sana on kuollut

kun se sanotaan,

jotkut sanovat.

Sanon sen vain

alkavan elää

tuona päivänä.

NELJÄ NATSUMI SÕSEKIN(1867-1916) HAIKUA

Luumunkukan temppeli:

Äänet kohoavat

aluskukkuloilta.

Uudenvuodenpäivänä

kaipaan tavata vanhempani

kuten he olivat ennen syntymääni.

Korppi on lentänyt pois,

taipuen ilta-auringossa

lehdetön puu.

Lampun sammuttua

viileät tähdet ilmestyvät

ikkunankehyksiin.

Käännetty englanninkielisistä käännöksistä, osan ainakin kääntänyt Soiku Shigematsu(1943-).

KOLME YOSA BUSONIN(1716-1783) HAIKUA

Yli kesäisen joen,

kuinka miellyttävää

sandaalit käsissä!

Kuun valo

liikkuu länteen, kukkien varjot

ryömivät itään.

Kuun valossa

väri ja tuoksu visterin

niin kaukana.

Suomennettu englanninkielisistä käännöksistä.

RAKASTAN KAIKKIA KAUNIITA ASIOITA

Robert Bridges(1844-1930)

Rakastan kaikki kauniita asioita,

etsin ja palvon niitä;

Jumalalla ei ollut parempaa ylistystä,

ja ihminen kiireisissä päivissään

on kunnioitettu niiden vuoksi.

Minäkin olen jotakin tekevä

ja iloitseva tekemisessäni;

vaikka huomenna se näyttää

kuin tyhjiltä sanoilta unen

muistettu herättäessä.

(I Love All Beauteous Things)

Robert Bridges oli Etonin yksityiskoulussa ja Oxfordin yliopistossa koulutettu lääkäri ja runoilija. Vuonna 1873 runoilijana debytoinut Bridges jäi eläkkeelle vuonna 1882 ja omistautui runoudelle. Hänestä tuli Iso-Britannian hovirunoilija vuonna 1913.

#RobertBridges #Kirjallisuus #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SUMMA

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

Paras ihanne on tosi
   ja toinen totuus ei ole mitään.
Kaikki kunnia yhdistettäköön
   pyhään Kolmeen Yhdessä.

ALKU

James Wright(1927-1980)

Kuu pudottaa yhden tai kaksi höyhentä pellolle.

Tumma vehnä kuuntelee.

Ole liikkumatta.

Nyt.

Siellä ne ovat, kuun poikaset, kokeillen

siipiään.

Puiden keskellä hoikka nainen nostaa ylös suloisen varjon

kasvojensa, ja nyt hän astuu ilmaan, nyt hän on mennyt

kokonaan, ilmaan.

Seison yksin luona iäkkään puun, en uskalla hengittää

tai liikkua.

Kuuntelen.  

Vehnä nojautuu takaisin kohti omaa pimeyttään,

ja minä nojaudun kohti omaani.

(Beginning)

#JamesWright #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

#JamesWright #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runoja #Runot #Runous #Suomennos

MYÖHÄINEN FRAGMENTTI

Raymond Carver(1938-1988)

Ja saitko sinä mitä

halusit tästä elämästä, siltikin?

Minä sain.

Ja mitä sinä halusit?

Kutsua itseäni rakastetuksi, tuntea itseni

rakastetuksi maassa.

HAIKARATORNISTA

Wang Zhihuan(688-742)

Kaukaisimpaan vuoreen asti kirkas aurinko hohtaa.

Kaukaiseen mereen Keltainen Joki virtaa.

Nähdäksesi paremmin

kiipeä kerros lisää.

Vaihtoehtoinen käännös:

Aurinko vuorten luona kumartaa;

Keltainen Joki merensuuntaan virtaa.

Nautit suuremmoisemmasta näystä

jos kiipeät ylemmäs.

Käännetty kahdesta englanninkielisestä käännöksestä, joiden kääntäjiä ei käyttämissäni lähteissä mainittu:

On the Stork Tower

Ascending Stork Tower, Wang Zhihuan

ROOMAN TUHO

W. H. Auden(1907-1973)

(Cyril Connollylle)

Aallot takovat laitureita;

yksinäisellä pellolla sade

piiskaa hylättyä junaa;

lainsuojattomat täyttävät vuoriluolat.

Ihmeellisiksi kasvavat iltapuvut;

veroviraston asiamiehet jahtaavat

piileskeleviä veronkiertäjiä halki

maakuntakaupunkien viemäreiden.

Yksityiset taikariitit lähettävät

temppeliprostituoidut uneen;

kaikki lukeneistossa pitävät

mielikuvitysystäviä.

Mietteliäs Cato voi

ylistää Muinaista Kuria,

mutta lihaksikkaat merijalkaväensotilaat

kapinoivat vaatien ruokaa ja palkkaa.

Caesarin kaksoisvuode on lämmin

kun merkityksetön virkailija

kirjoittaa EN PIDÄ TYÖSTÄNI

vaaleanpunaiselle viralliselle lomakkeelle.

Vailla vaurautta tai sääliä,

pikkulinnut tulipunaisin jaloin,

istuen täplikkäillä munillaan,

tarkastelevat jokaista influenssan tartuttamaa kaupunkia.

Aivan muualla, laajat

porotokat liikkuvat halki

kilometrejä ja kilometrejä kultaista sammalta,

äänettä ja hyvin nopeasti.

(The Fall of Rome, 1951.)

Wystan Hugh Auden oli brittiläissyntyinen, myöhemmin Yhdysvaltain kansalaisuuden ottanut runoilija, jota pidettiin oman sukupolvensa merkittävimpänä Iso-Britanniassa 1930-luvulta lähtien. Hänen lähtönsä Yhdysvaltoihin sodan edellä 1939 herätti kielteistä julkisuutta, jonka hänen siirtymisensä poliittisesti oikealle laajalti hyvitti vallitsevien kirjallisten piirien silmissä. Elämänsä loppupuolella hän oli usein johtavia ehdokkaita Nobelin kirjallisuudenpalkinnon saajaksi. Homoseksuaali Auden oli kulissiavioliitossa Thomas Mannin tyttären Erikan, joka oli itse lesbo, kanssa.

#Auden #WHAuden #WystanHughAuden #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

MUISTOKIRJOITUS HIRMUHALLITSIJALLE

W. H. Auden(1907-1973)

Täydellisyys, omanlaisensa, oli mitä hän tavoitteli,

ja runous jonka hän keksi oli helppoa ymmärtää;

hän tunsi ihmisten mielettömyyden kuin oman kämmenselkänsä,

ja oli suuresti kiinnostunut armeijoista ja laivastoista;

kun hän nauroi, arvostetut senaattorit purskahtivat nauruun,

ja kun hän itki pikkulapset kuolivat kaduilla.

(Epitaph on a Tyrant, 1940.)

#Auden #WHAuden #WystanHughAuden #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

KLOVNI KUUSSA

Dylan Thomas(1914-1953)

Kyyneleeni ovat kuin äänetön ajelehtiminen

terälehtien jostakin maagisesta ruususta;

ja koko suruni virtaa kuilusta

muistamattomien taivaiden ja lumien.

Ajattelen, että jos koskettaisin maata,

se murenisi;

se on niin surullinen ja kaunis,

niin hermostuneesti unen kaltainen.

PROSERPINAN LAULU

Percy Bysshe Shelley(1792-1822)

Pyhä Jumalatar, Äiti Maa,

      sinä jonka kuolemattomasta rinnasta

jumalat ja ihmiset ja pedot saavat syntynsä,

      lehti ja terä, ja kukinto ja kukka,

hengitä vaikutustasi kaikkein jumalallisinta

omaan lapseesi, Proserpinaan.

Jos kera usvien iltakasteen

      ruokit näitä nuoria kukkia

kunnes ne kasvavat tuoksussa ja sävyssä

     kauneimmiksi lapsiksi vuodenajan,

hengitä vaikutustasi kaikkein jumalallisinta

omaan lapseesi, Proserpinaan.

SAMMAKKOSYKSY

Sylvia Plath(1932-1963)

Kesästä tulee vanha, kylmäverinen äiti.

Hyönteiset ovat harvassa, laihoja.

Näissä suokodeissa me vain

kurnutamme ja kuihdumme.

Aamut hajoavat unessa.

Aurinko kirkastuu hitaasti

keskellä ytimettömiä ruokoja. Kärpäset pettävät meidät.

Marskimaa sairastuu.

Kuura pudottaa jopa hämäkin. Selvästi

yltäkylläisyyden henki

on asettunut muualle. Meidän väkemme vähenee

surkuteltavasti.

VAIKKA TUULI

Izumi Shikibu(974-1034)

Vaikka tuuli

puhaltaa kauhistuttavasti täällä,

kuunvalo myös virtaa

tämän raunioituneen talon

kattolautojen välistä.

Suomennettu Jane Hirshfieldin(1953-) englanninkielisestä käännöksestä.

NÄMÄ PÄIVÄT

Charles Olson(1910-1970)

mitä sinulla onkaan sanottavana, jätä

juuret paikalleen, anna niiden

roikkua

Ja mullan

Tee vain selväksi

mistä ne tulevat

(These Days)

#CharlesOlson #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

RIKKOUTUNUT SANDAALI

Denise Levertov(1923-1997)

Uneksin sandaalini hihnan rikkoutuvan.

Ei mitään pitämässä sitä jalassani.

Kuinka olen kävelevä?

         Paljain jaloin?

Terävät kivet, rapa. Minä

nilkuttaisin.

Ja -

minne olin menossa?

Minne olin menossa jonne en

voi mennä nyt, paitsi kipua tuntien?

Missä seison, jos olen

seisova liikahtamatta nyt?

• 

JÄÄHYVÄISET

Harriet Monroe(1860-1936)

Hyvästi; ei, älä sure että se on ohi -

täydellinen tunti;

että siivekäs ilo, suloinen hunajaa rakastava kulkuri,

pyrähtää kukasta.

Sure älä; se on laki. Rakkaus on lentävä -

kyllä, rakkaus ja kaikki.

Iloinen oli eläminen; siunattu olkoon kuoleminen!

Anna lehtien pudota.

TUULEN VIESTI

Harriet Monroe(1860-1936)

Tuuli ratsastaa alas taivaasta.

Hei! tuuli taivaan, mitä tuot?

Viileyttä aamunkoittoon, kastetta illalle,

ja jokaisen suloisimman asian.

Oi tuuli taivaan, vaaleanpunaisista pilvistä ajettu,

mitä tuot minulle?

Matalan kutsun rakkaasi joka odottaa

alla pajupuun,

jonka vene vedessä odottaa

minua, sinulle.

Harriet Monroe oli yhdysvaltalainen runoilija ja vaikutusvaltaisen Poetry-lehden perustaja ja kustantaja. Vuonna 1912 perustettu lehti ilmestyy yhä.

ASSUANIN PATO

Harriet Monroe(1860-1936)

On järvi Filaessa

     missä kerran temppeli nousi.

Teräsmuurit kohtaavat suuren joen,

     suuret portit avautuvat ja sulkeutuvat;

ja halki kuivien autiomaiden tottelias Niili

     tottelevaisesti virtaa.

On järvi Filaessa,

     ja nääntyvät suut ravitaan.

Vanhat jumalat autiomaan

     nukkuvat joen pohjalla.

Niin hiljaa aaltojen lukitsemissa saleissa he makaavat -

     voi olla että he ovat kuolleet.

(The Assouan Dam, 1929.)

Tämän vuonna 1929 julkaistun runon aiheena ei ole (tietenkään) kuuluisa Niilille vuosina 1960-1970 rakennettu uusi Assuanin pato, vaan vaiheittain 1899-1933 rakennettu Assuanin vanha pato.

#HarrietMonroe #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Modernismi #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

PUDONNUT LEHTI

Ella Wheeler Wilcox(1850-1919)

Luottavainen pieni lehti vihreä,

rohkea uskaltavainen kuura;

kohtaaminen, suukko tai kaksi,

ja nuoruus iäksi menetetty.

Oi, minä!

Katkera, katkera hinta.

Koreileva läikky kirkasta punaista,

joka värisee auringossa;

tuulenpuuska, tomun hauta,

pieni kilpa on juostu.

Oi, minä!

Jospa tuo olisi ainoa.

IKÄVÄ

Marianne Moore(1887-1972)

Hän usein esitti

oudon toiveen,

olla erottamattomasti

mies ja kala;

Näykkiä syöttiä

pois koukusta,

sanoi hän,

ja sitten livahtaa pois

kuin haamu

mereen.

MOMOS

Edwin Arlington Robinson(1869-1935)

"Missä on tarve laulun nyt?" -

Siloita otsasi,

Momos, ja sovi,

sillä kuningas Kronos on lapsi -

lapsi ja isä,

tai jumala pikemminkin,

ja kaikki jumalat ovat villejä.

"Kuka lukee Byronia enää?" -

Sulje ovi,

Momos, sillä tunnen vedon;

sulje se nopeasti, sillä joku nauroi. -

Mitä on tullut

Browningista? Osa

Wordsworthin kömpelöitä kuin lautta?

"Ketkä ovat runoilijat täällä löydettävissä?" -

Älä pelkää:

Kun tähdet sinisinä loistavat

silloin on vielä oleva muutama

Teema hyödyntää -

ja nämä pettäen,

Momos, olet oleva sinä.

(Momus)

Momos oli kreikkalainen moitteen ja juorujen jumala.

#EdwinArlingtonRobinson #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TUMMAT KUKKULAT

Edwin Arlington Robinson(1869-1935)

Tummat kukkulat illalla lännessä,

missä auringonlasku pysyttelee kuin ääni

kultaisten torvien jotka lauloivat lepoon

vanhat luut sotureiden alla maan,

kaukana nyt kaikista sotaliputetuista väylistä

missä leiskuvat auringon legioonat,

hiivut - on kuin viimeinen päivistä

olisi hiipumassa, ja kaikki sodat ohi.

The Dark Hills on suomennettu kokoelmasta The Three Taverns(1920). sivulta 13.

#EdwinArlingtonRobinson #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous

YKSIVÄRINEN

Evelyn Scott(1893-1963)

Harmaa vesi,

harmaa taivas ajelehtimassa alas merelle.

Yö,

vanha, ruma ja ankara,

lepää veden päällä,

väristen iltahämärässä

kuin kidutettu vatsa.

(Monochrome)

Evelyn Scott, alkuperäiseltä nimeltään Elsie Dunn, oli yhdysvaltalainen, pääosin romaaneja julkaissut kirjailija, joka oli aktiivinen vuodesta 1920 vuoteen 1941. Hän asui Brasiliassa 1914-20 ja Iso-Britanniassa 1944-53.

#EvelynScott #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

VALOT YÖLLÄ

Evelyn Scott(1893-1963)

Suurkaupungissa

myrskyt valon

aaltoilevat vasten pilviä,

puskien ylös pimeyttä.

Maaseudulla

on heikko paine öljylamppujen,

katkonaisesti palavien,

maalla tukahdutettujen,

hiljaisuudessa sammutettujen.

VALKOINEN KUKINTO

D. H. Lawrence(1885-1930) 

Pikkuruinen kuu valkoinen ja pieni kuin yksi jasmiininkukka

nojaa aivan yksin yllä ikkunani, yön tuulisessa kammiossa

nestemäinen kuin limettipuun kukinto, pehmeä kuin kirkas vesi tai sade

hän hohtaa, se yksi valkoinen rakkaus nuoruuteni mitä mikään synti ei voi tahrata.

(A White Blossom)

#DavidHerbertLawrence #DHLawrence #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TALVEN KADUT

Evelyn Scott(1893-1963)

Tähdet, paeten,

haihtuvat pureviin usviin.

Talot, kohottaen itsensä ylemmäs,

kokoontuvat keskellä pilvien.

Yö puhaltaa lävitseni.

Olen selvä kanssa sen katkeruuden,

kilahtelen pitkin tiilikanjoneita

kuin kristallinen lehti.

TALVINEN AAMUNKOITTO

Evelyn Scott(1893-1963)

Pilvinen aamun kukka avautuu;

kuun yöperhonen vääntelehtii hitaasti;

lumineito pudottaa alas hiuksensa,

ja yhtenä hohtavana hiljaisuutena,

se lipsahtaa maahan.

MIKÄÄN KULTA EI VOI SÄILYÄ

Robert Frost(1874-1963)

Luonnon ensimmäinen vihreä on kulta,

hänen vaikein sävynsä säilyttää.

Hänen varhainen lehtensä on kukka;

mutta niin vain tunnin.

Sitten lehti vähenee lehdeksi.

Niin Eeden vaipui suruun,

niin aamunkoitto laskee päiväksi.

Mikään kulta ei voi säilyä.

(Nothing Gold Can Stay, 1923.)

#RobertFrost #Käännös #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

ST IVES

Roald Dahl(1916-1990)

Kun menossa olin St Ivesiin

tapasin miehen seitsemän vaimon

joka lausui: 'Sen hauskemmaksi ajattelen

kuin juuttumisen vain yhteen.'

TAUKO

Edward Thomas(1878-1917)

Mennyt villi päivä:

Villimmän yön

tulo tekee tietä

lyhyelle iltaruskolle.

Missä vakaa märkä tie

nousee ja katoaa

korkeaan pyökkimetsään

se melkein hohtaa.

Pyökit pitävät

myrskyisen levon,

hengittäen syvään

tuulta lännestä.

Metsä on musta,

kera usvaisen höyryn.

Yllä, pakkaantuneet pilvet

murtuvat yhdeksi välkähdykseksi.

Mutta metsämiehen tupa

luona muratin kietomien puiden

ei herää

valoon tai tuulenpuuskaan.

Se savuttaa ylös

vankkumattomattomana:

Se kyyhöttää lempeänä

alla myrskyn siiven.

Se ei välitä

välkähdyksestä tai hämärästä:

Se pysyy siellä

kun minä voin vaeltaa,

kuolla, ja unohtaa

puiden kukkulat,

välkähdyksen, kosteuden,

tämän pauhaavan rauhan.

Interval on käännetty kokoelmasta Poems(1917), sivulta 28.

#EdwardThomas #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MUUNNELMIA: I

Conrad Aiken(1889-1973)

Kuu tihkuu pehmeää sinistä valoa,

kuu tihkuu hiljaisuutta.

Mustat pilvet kyhjöttävät halki tähtien;

kävelen hylätyissä puutarhoissa

murtaen kuivat lehdet jalkojeni alla...

Lehdet jotka ovat peittäneet marmori-istuimen

jolla rakastavaiset istuivat hiljaisuudessa...

Lehdet ovat peittäneet tyhjän istuimen...

Alhaalla siellä musta lampi, väristen,

kareiluttaa kelluvaa kuta...

Alhaalla siellä korkeat puut, rauhattomasti,

ravisevat alla kuun...

Rakastettu, kävelen yksin...

Mikä haamu on tämä joka kävelee kanssani,

aina pimeydessä kävelee kanssani.