TALVEN JÄLKEEN

Claude McKay(1889-1948)

Jonakin päivänä, kun puut ovat pudottaneet lehtensä

ja vasten aamun valkoista

väriset linnut alla räystäiden

ovat suojautuneet yöksi,

me käännämme kasvomme etelään, rakas,

kohti kesän saarta,

missä bambut kohoavat auringonkiilan valaisemaan lehtoon

ja leveäsuiset orkideat hymyilevät

Ja me etsimme hiljaisen kukkulan

missä korkealle kohoaa kapokkipuu,

ja rientää laulava kristallinkirkas puro,

ja työskentelee suriseva mehiläinen.

Ja me rakennamme mökin sinne

viereen avoimen metsäniityn,

mustajuovaisten kissankellojen kukkiessa lähellä,

ja saniaisten jotka eivät koskaan hiivu.