Ernest Dowson(1867-1900)
Halki vihreiden oksien tuskin kasvojasi näin,
ne punoutuivat niin lähelle: aurinko oli silmissäni;
ja nyt synkeät puut tummassa pitsissä
seisovat paljaina alla pahaenteisten, surullisten taivaiden.
Oi aurinko ja kesä! Kerro missä kaukaisessa yössä,
kulta ja vihreä, kunnia pääsi,
oksan ja haaran on pudonnut? Oi, valkoiset
kolkot haamut lepattavat missä jalkasi ovat kiitäneet,
halki pengermän joka on autio
ja soi tuolloin naurustasi, haamusi sinun,
joka pitää käärinliinaansa ylhäällä mitä siroimmin,
kuollein sormin, ja takana haamuni minun,
ihmeellisen kepeä kera suun joka pilkkaa
nuoruuden ruusunpunaisia kukkia joita sameat virrat
halveksunnalla paiskaavat alas mahoja vuosia
kuolemaan kultaisten unelmiemme koko joukon.
(1887-1895)
Saint Germaine-en-Laye on suomennettu kokoelmasta Decorations(1900).
#ErnestDowson #Dekadenssi #FinDeSiècle #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Lyriikkaa #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti