Clark Ashton Smith(1893-1961)
Kaunokainen, mitä suret keskellä mäntyjen?
Varmastikin äänesi on heidän,
kaikuen halki luolien sielun,
kuin nykyinen suru mikä jakaa
heikommat murheet menneisyyden, jotka vyöryvät
pohjavirtoina joita mikään korva eikä ajatus määrittele.
Suretko vuoksi kuolemiesi muissa vuosissa,
aikakausina jotka, myös, ovat kuolleita,
hävinneillä maailmoilla, muistamina vain sinun?
Tai vuoksi kukkien jotka, pudonneina
vain eilen, löytävät nyt surulaulunsa,
jälkeen kasteiden jotka olivat äänettömät kyyneleesi.
(The Voice in the Pines)
#ClarkAshtonSmith #KäännösKirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunous #KäännösLyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #KäännösRunot #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti