keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

NELJÄ ITÄROOMALAISTA EROOTTISTA EPIGRAMMIA

Kerran istuin yksin välissä kahden todellisen typykän,
yhden jota halusin, kun toiselle tein sen palveluksena.
Se joka piti minusta veti minut luokseen, mutta minä, kuin varas,
suutelin toista huulille, yhä silti suurella itsehillinnällä.
Yritin väistää kateellisuutta ensimmäisen, peläten
hänen moitettaan; ja hänen juoruamisensa voisi tappaa intohimoni.
Kiukkuisena nyt, sanoin: "Näyttää siltä, että minulle sekä rakastaminen
että rakastettuna oleminen ovat yhtä vaikeita voittaa,
ja olen kaksin kerroin rangaistu."

Agathias Scholasticus(n. 536/537 - n. 580/582)

Älköön Afrodite itse ja hurmaavat erootit
hukkaa tyhjää sydäntäni vihaan
jos koskaan rakastan miehiä.
Älköön minä koskaan tule onnekkaaksi tuolla tapaa,
tai luiskahda suurempiin synteihin.
Rikkeet naisten kanssa ovat tarpeeksi! Jatkan edelleen
noiden kanssa, mutta jätän nuorukaiset typerälle Pittalakokselle.

Agathias Scholasticus(n. 536/537 - n. 580/582)

Välttäen äitinsä valvovat silmät,
tuo seksikäs tyttö antoi minulle parin ruusuisia omenoita.
Varmastikin hän salaa käytti rakkauden
maagista soihtua noihin punaisiin, punaisiin omenoihin.
Sillä minä, onneton minä, olen tulessa, mutta
rintojen sijaan pidän vain omenoita joutilaissa käsissäni!

Paulos Silentarios(n. 520 - n. 575/581)

Hänen rintansa ovat käsissäni, olemme yhdessä suusta suuhun,
ja ravitsen itseäni hurjasti hänen hopeisella niskallaan.
En ole vielä ottanut Afroditen kaikkea, työskentelen yhä
kovaa, kiireisenä tämän neidon kanssa joka kieltäytyy vuoteesta.
Hän on antanut puolet Afroditelle ja puolet Athenalle,
ja minä riudun pois välissä.

Paulos Silentarios(n. 520 - n. 575/581)

Suomennettu Anthony Kaldelliksen(1971-) englanninkielisistä käännöksistä.


#Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

2 kommenttia: