William Goodman Shakespeare(1890-1975)
Toivo ja ilo ovat menneet. Kauneus on lähtenyt.
Taivas on kätketty savuun, jos on Taivas vielä.
Äänetön kaupunki, ystävätön, murtunein sydämin,
itkien hiljaisuudessa kuten leski tekee.
Oi, olisipa ääni täällä hyvän miehen naurun,
yhden sokean kerjäläisen laulu kadulla,
missä ei ole ääntä, lukuunottamatta liekehtivän kattoparrun
putoamisen, tai tassutuksen nälkiintyneen koiran jalkojen.
Olen nähnyt Kuoleman, ja tovereiden musertuneet kasvot,
kyllä, olen sulkenut rakkaat silmät puolittaisella hymyllä;
mutta kauhu on tässä sekasorrossa vanhojen paikkojen
missä tarmokkaat miehet kerran lepäsivät kiirestään
ja tytöt olivat onnellisia hetken,
anteeksiantaen, rukoillen, laulaen, tuntien surua.
The Cathedral on suomennettu George Herbert Clarken(1873-1953) toimittamasta kokoelmasta Treasure of War Poetry(1917) ja julkaistiin alunperin runokokoelmassa Ypres and other poems(1916), missä se muodosti ensimmäisen osan kolmen runon muodostamasta kokonaisuudesta joka avaa kokoelman.
William Goodman Shakespeare, joka runoilijana käytti myös nimeä William G. Shakespeare, oli englantilainen papin poika, joka palveli Iso-Britannian armeijan lääkintäjoukoissa upseerina vuodesta 1914, jääden eläkkeelle majurina vuonna 1940 terveyssyistä. Hän toimi sen jälkeen yksityislääkärinä 84-vuotiaaksi, aina kuusi kuukautta ennen kuolemaansa asti. Runoilijana hän julkaisi kaksi runokokoelmaa 1916 ja 1950. Vaikka hänen sukujuurensa ulottuvatkin lähelle kuuluisan näytelmäkirjailijan William Shakespearen(1564-1616) elinaikaa, hänen varhaisin esi-isänsä Humphrey Shakespeare(k. 1689) ei omannut mitään ilmeisiä sukulaissuhteita tähän, ja sukunimi oli verrattain yleinen.
#WilliamGShakespeare #WilliamGoodmanShakespeare #WilliamGShakespeare #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Sotarunos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti