Vítězslav Hálek(1835-1874)
Tyynyni oli surusta tehty,
uneni olivat kyyneliä, vapaasti virtaavia;
varovasti, sydämeni - ei niin lujaa:
Syvää katumusta näytän.
Kuu tulee ikkunasta sisään,
puettuna kuoleman kalpeuteensa;
ja sydämessä laulu vaimeni
kuin linnun, surullisen kutsujan.
Kallis kuu, valaise tähdet korkealla,
anna kasteen laskeutua kukille;
herätä unesta satakieli,
mutta ihmiset - anna nukkua tuntinsa!
Kannat pois suurenmoisen rakkauden -
tunnet vastoinkäymisen;
olen nyt vain kurja mies -
oi, sääli, sääli, sääli!
Suomennettu Josef Štýbrin(1864-1938) englanninkielisestä käännöksestä kokoelmassa Evening Songs(1920).
#VítězslavHálek #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti