SYVÄLLÄ YÖSSÄ

Sara Teasdale(1884-1933)

Syvällä yössä huuto pääskysen,

     alla tähtien hän lensi,

terävä kuin kipu oli kutsunsa seurata

     yli maailman luoksesi.

Rakkaus sydämessäni on huuto ikuisesti

     kadotettu kuin huuto pääskysen,

etsien sinua ja ei koskaan, ei koskaan

     tyynnyttämä tähtien yöllä.

[Deep in the Night; Rivers to the Sea(1915), sivu 35.]

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

EROTTUA

Sara Teasdale(1884-1933)

Oi olen kylvänyt rakkauteni niin laajalle

    että hän on löytävä sen kaikkialla;

se on herättävä hänet yöllä,

     se on ympäröivä hänet ilmassa.

Asetan varjoni hänen silmiinsä

     ja olen siivittänyt sen halulla,

että se on oleva pilvi päivällä

     ja yössä tulinen nuoli.

[After Parting; Rivers to the Sea(1915), sivu 42.]

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

HELMIKUU

Sara Teasdale(1884-1933)

He puhuivat hänestä jota rakastan

     sanoin julmin ja iloisin;

huuleni äänetöntä vartiota pitivät

     kaikelle jota en voinut sanoa.

Kuulin, ja pitkin katua

     yksinäiset puut torilla

seisoivat talvituulessa

     kärsivällisinä ja paljaina.

Kuulin... oi puut äänettömät

     tuulen alla, tiesin

innokkaan kauhistuttavan kevään

     kätkettynä teissä.

[February; Rivers to the Sea(1915), sivu 45.]

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

ILTAHÄMÄRÄ SYKSYLLÄ

Sara Teasdale(1884-1933)

Kuu on kuin sapeli,

pieni hopeinen sapeli;

ajelehtimassa pitkin taivasta,

ja lähellä sen vierellä on tähti,

arka tuikkiva kultainen tähti,

joka katsoo silmän lailla.

Ja kautta lastenhuoneen ikkunaruudun

noidilla on taas tuli,

juuri sellainen kuin me teemme, -

ja nyt tiedän he ovat juomassa teetä,

toivoisin heidän antavan kupillisen minulle,

kera viinimarjakakkua noitien.

[Dusk in Autumn; Sonnets to Duse and Other Poems(1907), sivu 35.]

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

RAKKAUTTA MIELISAIRAALASSA

Dylan Thomas(1914-1953)

                Muukalainen on tullut

jakamaan huoneeni talossa päästään vialla,

                tyttö hullu kuin linnut

telkeämässä yön oven kädellänsä sulillansa.

                Pitkällänsä sokkeloituneessa sängyssä

hän harhauttaa taivaanvarman talon pilviin menemisellä

vielä harhauttaa kävellen painajaismaisen huoneen,

                vapaana kuin kuolleet,

tai ratsastaa kuviteltuja valtameria miesten potilasosaston.

               Hän on tullut riivattuna

joka päästää harhaanjohtavan valon halki terhakan seinän,

               taivaiden riivaamana

hän nukkuu kapeassa kaukalossa silti tomua askeltaa

               silti raivoaa miten haluaa

hullujentalojen laudoille kulkevista kyynelistäni ohueksi kuluneille.

Ja ottamana valon käsissänsä viimein armaan lopultakin

              voin vailla epäonnistumista

kärsiä ensimmäisen näyn joka tuleen sytytti tähdet.

Love at the Asylum, julkaistu kokoelmassa Deaths and Entrances(1946), on suomennettu Daniel Jonesin(1912-93) toimittamasta kokoelmasta The Poems of Dylan Thomas(New York: New Directions 1971), sen sivuilla 169-170.

#DylanThomas #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos #WalesinKirjallisuus #WalesinRunous

MUISTIINMERKINTÖJÄ RUNOUDEN TAITEESTA

Dylan Thomas(1914-1953)

En olisi koskaan voinut unelmoida että oli

sellaisia tapahtumia maailmassa kirjojen kansien välissä,

sellaisia sanojen hiekkamyrskyjä ja jäisiä puuskia,

sellaista järkyttävää rauhaa, sellaista suunnatonta naurua,

sellaisia ja niin monia sokaisevia kirkkaita valoja,

läikkyen kaikkialle sivuilla

miljoonina osasina ja palasina, joista kaikki olivat sanoja, sanoja, sanoja,

ja jokainen joka oli elossa ikuisesti

omassa nautinnossaan ja loistossaan ja outoudessaan ja valossaan.

Notes on the Art of Poetry(1951) ei ole Thomasin runoksi tarkoittama, vaan runollinen katkelma samannimisestä esseestä, erotettu runoksi muiden toimesta.

#DylanThomas #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos #WalesinKirjallisuus #WalesinRunous

FLEMING HELPHENSTINE

Edwin Arlington Robinson(1869-1935)

Ensin ajattelin olevan ylihienostuneen

katsomuksen kasvoillaan; mutta hehku vapaa

joka täytti sen kun hän pysähtyi ja huusi, "Hoi!"

loisti riemukkaasti, ja niin annoin sen hohtaa.

Hän sanoi nimensä olevan Fleming Helphenstine,

mutta olkoon se niin kuin on; - minä vain tiedän

hän puhui tästä ja tuosta ja niin-ja-niin,

ja nauroi ja pilaili kuin kuka tahansa minun ystäväni.

Mutta pian, kera oudon, äkkinäisen rypistyksen otsan, hän minuun katsoi,

ja minä katsoin tiukasti häneen; ja siinä me tuijotimme

vaivautuneella häpeällä joka sai meidät vetäytymään ja kavahtamaan:

Sitten, myötä sanattoman tukehtuneen anteeksipyynnön

joka kuulosti puoliksi hämmentyneeltä ja puoliksi hämmästyneeltä,

hän väisti,  - ja en ole koskaan nähnyt häntä jälkeen sen.

(Fleming Helphenstine; Children of the Night, 1897.)

#EdwinArlingtonRobinson #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

MINIVER CHEEVY

Edwin Arlington Robinson(1869-1935)

Miniver Cheevy, halveksunnan lapsi,

   tuli laihaksi kun hän vuodenaikoja vastaan hyökkäsi;

hän kyynelehti että oli koskaan syntynyt,

   ja hänellä oli syitä.

Miniver muinaisia päiviä rakasti

   kun miekat olivat kirkkaita ja ratsut astelemassa;

näky soturista rohkeasta

   saisi hänet tanssimaan.

Miniver huokasi vuoksi mitä ollut ei,

   ja uneksi, ja uurastuksestaan lepäsi;

hän uneksi Thebasta ja Camelotista,

   ja Priamoksen naapureista.

Miniver suri kypsää mainetta

   joka teki tuoksuvan niin monesta nimestä;

hän suri Romanssia, nyt kaupungissa,

   ja Taidetta, irtolaista.

Miniver Medicejä rakasti,

   vaikkei koskaan ollut nähnyt yhtä;

hän olisi syntiä tehnyt tauotta

   jos olisi voinut yksi olla.

Miniver tavanomaista kirosi

   ja silmäsi kellertävänruskeaa pukua halveksunnalla;

hän kaipasi keskiaikaista suloutta

   rautaisen vaatetuksen.

Miniver halveksi kultaa jota tavoitteli,

   mutta kovin ärtynyt oli ilman sitä;

Miniver ajatteli, ja ajatteli, ja ajatteli,

   ja ajatteli sitä.

Miniver Cheevy, syntynyt liian myöhään,

   raapi päätään ja jatkoi ajattelemista;

Miniver yskäisi, ja kutsui sitä kohtaloksi,

   ja jatkoi juomista.

(Miniver Cheevy; The Town Down the River, 1910.)

Miniver tarkoittaa englanninkielessä valkoista turkista jota käytettiin ylimystön vaatetuksessa myöhäiskeskiajalla. Cheevy on tässä oletettavasti sama kuin "chevy", eli "jahti", "metsästys".

Medici-suku hallitsi Italian Firenzeä (ja myöhemmin Toskanaa) vuosina 1434-1494, 1512-1527, ja 1530-1737.

Yskiminen lopussa viitannee keuhkotautiin.

#EdwinArlingtonRobinson #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

FREDERICK DOUGLASS

Robert Hayden(1913-1980)

Kun se on viimein meidän, tämä vapautus, tämä vapaus, tämä kaunis

ja kauhistuttava asia, tarpeellinen ihmiselle kuin ilma,

käyttökelpoinen kuin maa; kun se kuuluu viimein kaikille,

kun se on totisesti vietti, aivokudosta, sydämen lepovaihe, supistumisvaihe,

vaistomainen refleksi; kun se on viimein voitettu; kun se on enemmän

kuin tämä poliitikkojen räikeä hölynpöly;

tämä mies, tämä Douglass, tämä entinen orja, tämä tummaihoinen

lyöty polvilleen, karkotettu, näkien maailman

jossa kukaan ei ole yksinäinen, kukaan ei metsästetty, muukalainen,

tämä mies, suurenmoinen rakkaudessa ja järjessä, tämä mies

tullaan muistamaan. Oi, ei patsaiden kaunopuheisuudella,

ei myyteillä ja runoilla ja pronssiseppeleillä yksin,

vaan elämillä kasvaneilla hänen omastaan, elämiä

hahmottamassa hänen unelmansa kauniista, tarpeellisesta asiasta.

(Frederick Douglass, 1947.)

Robert Hayden, syntyjään Robert Sheffey, oli yhdysvaltalainen, vuonna 1940 esikoiskokoelmansa julkaissut, Bahai-uskoa tunnustanut runoilija ja kirjallisuudentutkija, joka toimi Yhdysvaltain valtionrunoilijana vuosina 1976-78.

Frederick Douglass oli orjuuteen syntynyt yhdysvaltalainen orjuudenvastainen aktivisti, kirjailija ja kustantaja. 

Tämä käännös on sinulle, Patricia.

#RobertHayden #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KATKELMA

Edwin Arlington Robinson(1869-1935)

Himmeät valkoiset pylväät jotka näyttävät hiipuvan

kun katsot täältä ovat ensimmäinen minkä näkee

hänen talostaan missä se piiloutuu ja kuolee varjossa

pyökkien ja jalavien ja hikkoripuiden.

Nyt moni mies, kyseessä ollessa tämänkaltaiset metsät,

ja talo kuten tuo, ja koiranköynnös kultainen,

olisi sanonut, "On yhä joitakin jumalia miellyttää,

ja taloja rakennettu ilman käsiä, kerrotaan meille."

Tuolla ovat pylväät, ja kaikki menneet harmaiksi.

Brionyn tukka tuli valkoiseksi. Voit nähdä

missä puutarha oli jos tulet tätä kautta.

Aurinkokello pelotti häntä, hän sanoi minulle;

"Ennemmin tai myöhemmin ne lyövät," sanoi hän.

Ja hän ei koskaan saanut tuota kirjoista jotka luki.

Toiset kukoistavat, huonommat kuin hän,

mutta hän tiesi liian paljon varten elämää jota vietti.

Ja joka tietää kaiken tietää kokonaisuuden

jonka kärsivällinen haamu viimein palauttaa;

on enemmän tiedettävissä hänen sadonkorjuustansa

kun puija Aika lyhteet purkaa;

ja on enemmän kuultavissa kuin sureva tuuli

vuoksi Brionyn tässä iättömässä tammessa,

ajaen ensimmäiset sen kuihtuneista lehdistä

yli kivien missä murtui suihkulähde.

(Fragment; The Man Against a Sky, 1916.)

Edwin Arlington Robinson(1869-1935) oli yhdysvaltalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Opinnot Harvardin yliopistossa keskenjättänyt ja ensimmäiset runokokoelmansa omakustanteina vuosina 1896 ja 1897 julkaissut Robinson omasi menestyksensä - hän voitti kolme Pulitzerin palkintoa 1920-luvulla - osin presidentti Theodore Rooseveltin(1858-1919) toimimiselle hänen mesenaattinaan vuodesta 1904.

Runon kääntämisen ongelmista suurin on se, että "Briony" esiintyy runossa kerran ilmeisesti kasvina ("the Briony gold"), myrkyllisenä koiranköynnöksenä (ehkä Bryonia alba, mustakoiranköynnös, jolla on valkokultaiset kukat), ja sitten ihmisen nimenä. Suomennoksessa tämä henkilön ja häntä kuvastavan kasvin yhteys pakosti murtuu. Lisäksi rivin seitsemäntoista "Who knows all knows everything" kirjaimellinen käännös olisi tautologinen "Joka tietää kaiken tietää kaiken", minkä välttäminen johtaa kömpelöön, mutta välttämättömään käännösratkaisuun.

#EdwinArlingtonRobinson #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

FLORESIN NAINEN

Tracy K. Smith(1972-)

Pikkuruisten ihmisten laji on löydetty, joka eli Indonesian etäisellä Floresin saarella vain 18 000 vuotta sitten... Tutkijat ovat toistaiseksi kaivaneet esiin jäännökset kahdeksalta yksilöltä jotka olivat vain metrin pituisia, greipin kokoisin kalloin. Nämä hämmästyttävät pikkuihmiset... tekivät työkaluja, metsästivät pieniä elefantteja ja elivät samaan aikaan kuin nykyihmiset jotka olivat asuttamassa aluetta..

—Nature, lokakuu 2004

Valo: kohotettuna, venytän lyhyttä vartaloani.

Väri: päivän hehku ilmeettömien silmien takana.

Ääni: linnut puukottavat ahneita nokkia

runkoon ja siemeneen, pudottavat kuoret

kasalle missä uneksuntani

ja rakastamiseni elävät.

Joka päivä herään tähän.

Jäljet seuraavat raskaita elukoita

takaisin sinne missä ne kyyröttelevät, kerääntyvät.

Metsästys: tanssi nälkää vastaan.

Musiikki: syömingit ja pelko,

tästä saaresta tulee me.

Puut kattavat taivaamme. Se kahisee nautinnosta

äänellä vihreällä kuin himo. Liskot

raahaavat yötä hännistään,

elävät pimeän vieressä. Aaltojen raivo

suojelee taivaanrantaa, jonka me ahmisimme.

Jonakin päivänä tahdon sukeltaa ja ajelehtia,

jalat ja kädet vaaran raastamina.

Elää kuin pimeä tähti. Tahdon kestää.

(Flores Woman; Duende, 2007.)

Tracy K. Smith on yhdysvaltalainen kirjailija, korkekoulunopettaja ja kääntäjä, joka voitti Pulitzerin palkinnon vuonna 2012 ja toimi Yhdysvaltain valtionrunoilijana 2017-19.

Floresinihmisen, Homo floresiensis, uudempi ajoitus sijoittaa sen tunnetut jäännökset 95 000 vuodesta 50 000 vuoteen sitten. Tuskin sattumalta nykyihminen ilmaantui Floresin saarelle juuri 50 000 vuotta sitten.

#TracyKSmith #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KERRAN, SITTEN, JOTAKIN

Robert Frost(1874-1963)

Toiset pilkkaavat minua polvistuttuani kaivojen reunakiveyksillä

aina väärin valoon, niin koskaan näkemättä

syvemmälle kaivoon kuin missä vesi

antaa minulle takaisin hohtavassa pinnassa kuvan

itsestäni kesän taivaassa jumalankaltaisena

katsomassa saniaisen ja pöyheiden pilvien seppeleestä.

Kerran, kun yrittäen sääri vasten kaivonreunaa,

erotin, kuten ajattelin, kuvan takana,

läpi kuvan, jonkin valkoisen, epävarman,

jotakin enemmän svvyyksistä - ja sitten kadotin sen.

Vesi tuli moittimaan liian kirkasta vettä,

yksi pisara putosi saniaisesta, ja katso, väre

vavisutti sitä mikä se oli joka makasi siellä pohjalla,

sumensi sen, peitti sen. Mikä oli tuo valkoisuus?

Totuus? Pieni kivi kvartsia? Kerran, sitten, jotakin.

For Once, Then, Something on suomennettu teoksesta New Hampshire, A Poem; with Notes and Grace Notes(New York: Henry Holt and Company 1928, 6. painos, 1. painos 1923), sen sivulta 88.

#RobertFrost #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SÄÄ AVARUUDESSA

Tracy K. Smith(1972-)

Onko Jumala olento vai puhdas voima? Tuuli

vai se mikä sitä komentaa? Kun elämämme hidastuvat

ja voimme pidellä kaikkea mitä rakastamme, se levittäytyy

syliimme kuin hontelo nukke. Kun myrsky

puhkeaa ja mikään ei ole meidän, menemme jahdaten

perässä kaikkea minkä olemme varmasti menettävä, niin elossa -

kasvot säteilevät hädästä.

(The Weather in Space; Life on Mars, 2011.)

Tracy K. Smith on yhdysvaltalainen kirjailija, korkekoulunopettaja ja kääntäjä, joka voitti Pulitzerin palkinnon vuonna 2012 ja toimi Yhdysvaltain valtionrunoilijana 2017-19.

#TracyKSmith #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoss #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LAMIA

Clark Ashton Smith(1893-1961)

Ulos autiomaan luolastansa lamia tuli,

suloinen käärme muodoltansa kuten ovat naiset.

Tavaten minut siellä, hän kutsui minua nimellä

jota rakastetut huulet käyttäneet olivat kaukaisina päivinä;

ja kun lamia lauloi, vaikutti että kuulin

rakkauden äänen jossakin vanhassa ruumiillistumassa.

Hänen kuolettava kauneutensa kuin taikajuoma

kiihotti halki koko vereni ja täytti valolla sydämeni;

nain hänet intohimolla piittaamatta

oudosta täplityksestä valkoisen ruumiinsa,

olioista jotka ryömivät ylitsemme pesässänsä

ja kuolleista jotka lepäsivät rinnallamme yön halki.

Kylmempi lihansa kuin leton käärmeiden,

silti rinnallansa kadotin muinaisen kärsimykseni

ja löysin ilon kielletyn eläville miehille.

Mutta, voi, se oli tuhat vuotta sitten

kun otin suloisen lamian morsiameksi...

Ja koskaan enää eivät minut kohtaavat ole tietävä

on tuhat vuotta siitä kun kuolin.

(Lamia.)

#ClarkAshtonSmith Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

MAAILMA

Edwin Arlington Robinson(1869-1935)

Jotkut ovat veljiä koko ihmiskunnan,

   ja heidät omistavat, mikä tahansa säätynsä;

ja jotkut, surusta ja itsehalveksunnasta, ovat sokeita

   vihasta haavoittuvaiseen kohtaloon ihmisen.

Joillekin on musiikki kautta koko päivän

   kuin luutut Paratiisissa, he ovat niin iloisia;

ja on ikuinen taustasävel helvetin 

   kirousten ja huutojen ihmisten hulluksi tulleiden.

Jotkut sanovat että rakkauden Suunnitelma seisoo kirkkaana,

   jotkut sanovat olisi parempi se takaisin kaaokseen paiskata;

ja niin on että se mikä olemme tekee meille

   mitan ja merkityksen maailman.

(The World; Children of the Night, 1897.)

#EdwinArlingtonRobinson #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

CHARLES CARVILLEN SILMÄT

Edwin Arlington Robinson(1869-1935)

Surumieliset kasvot Charles Carvillella oli,

mutta ei niin surumieliset kuin vaikutti, -

kun kerran tunsit hänet,- sillä hänen suunsa armahti

hänen vajavaiset silmänsä, surulliset aina:

Niissä ollut ei mitään elämän pilkahdusta, hyvää tahi pahaa, -

ei ilo eikä intohimo koskaan hohtanut niissä;

hänen suunsa oli kaikki hänessä mikä koskaan säteili,

hänen silmänsä olivat surkeat, mutta suunsa oli iloinen.

Hän koskaan ei ollut kaveri joka sanoi paljon,

ja puolta siitä mitä sanoi kuullut ei

moni meistä: olleet emme kosketuksissa

kanssa kaikkien oikkujensa ja kaikkien teorioidensa

kunnes hän oli kuollut, sitten nuo elottomat silmät hänen

saattoivat ne sanoa. Silloin kuulimme ne, joka sanan.

(Charles Carville's Eyes, Children of the Night, 1897.)

#EdwinArlingtonRobinson #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LAULU CAPRILLA

Sara Teasdale(1884-1933)

Kun kauneus tulee liian suureksi kestää

    kuinka voin itseni rauhoittaa sen kivusta,

sillä kauneus enemmän kuin katkeruus

    saa sydämen murtumaan.

Nyt kun katson uneksuvaa merta

    saaret kuin kukkasia vasten rintaansa,

vain yksi ääni koko maailmassa

    voisi antaa levon minulle.

(Song at Capri; Love Poems, 1917, sivu .)

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

AARON STARK

Edwin Arlington Robinson(1869-1935)

Kaikkiaan karkea mies oli Aaron Stark, -

kirottu ja epäsiisti, ovela, kuihtunut, ja yrmeä.

Saituri oli hän, saiturin nenällä,

ja silmät kuin pienet dollarit pimeässä.

Hänen ohut, puristunut suunsa ei ollut muuta kuin naarmu;

ja kun hän puhui tuli kuin nyreitä iskuja

halki hajanaisten torahampaiden muutamia äristyjä sanoja ja lopetus,

kuin rakki arastelisi haukuntaansa.

Iloisena kohinasta ankaran maineensa,

vuosi jälkeen vuoden hän laahusti kaupungin halki, -

rakkaudeton maanpakolainen liikkumassa sauvan kanssa;

ja usein siellä hiipi hänen korviinsa

ääni vieraan säälin, kyynelten koskettama, -

ja silloin (ja vain silloin) nauroi Aaron.

(Aaron Stark, Children of the Night, 1897.)

#EdwinArlingtonRobinson #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

YÖLAULU AMALFISSA

Sara Teasdale(1884-1933)

Kysyin tähtien taivaalta

mitä antaisin rakkaalleni -

se vastasi minulle hiljaisuudella,

hiljaisuudella yllä.

Kysyin pimentyneeltä mereltä

alhaalla missä kulkevat kalastajat -

se vastasi minulle hiljaisuudella,

hiljaisuudella alhaalla,

Oi, voisin antaa hänelle kyynelehtimisen,

tai voisin laulun antaa hänelle -

mutta kuinka voin antaa hiljaisuuden,

koko elämäni pituisen?

(Night Song at Amalfi; Love Poems, 1917, sivu .)

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

KASTE

Sara Teasdale(1884-1933)

Uneksin että hän on minun,

uneksin että hän on uskollinen,

ja kaikki sanansa säilytän

kuten ruusunlehdet kasteen säilyttävät.

Oi pieni ruusu janoinen,

oi pieni sydän varo,

jottet toivoisi pitäväsi

sadan ruusun osuutta.

(Dew; Helen of Troy and Other Poems, 1911, sivu 38.)

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

SAPFOLLE II

Sara Teasdale(1884-1933)

Rivisi jotka viipyvät meille vuosien halki,

kuin kipinät jotka kertovat liekin loistosta,

yhä pitävät nimesi loiston palamassa,

ja eläen yhä, ne satuttavat meidät kyyneliin,

     ainoa täydellinen laulaja jonka kuullut on maailma,

     anna pudota tuosta kaukaisesta taivaastasi

     yksi kultainen sana.

Oi kerro meille että olemme löytävä Niilin varrelta,

tiukkaan pidettynä jonkin egyptiläisen tomuisessa kädessä,

vuosisatojen hiekan syvään peittämänä,

laulut kauan sitten kirjoitetut jotka olivat menetetyt hetkeksi -

     ainoa täydellinen laulaja jonka kuullut on maailma,

     anna pudota tuosta kaukaisesta taivaastasi

     yksi kultainen sana.

[To Sappho II; Sonnets to Duse and Other Poems(1907), sivu 24.]

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

SAPFOLLE I

Sara Teasdale(1884-1933)

Kiihkeä laulaja onnellisen ajan

kun koko maailma oli aamuun heräämässä,

ja kaste yhä kimmelsi kietoutuneella orjantappuralla

ja viipyi lehmuksen oksalla -

oi kultaisen riimin verraton laulaja,

onnellinen olit eläessäsi ennen syntymää epäilyksen -

ennen kuin ilo elämän oli kulunut puoliksi,

ja nymfit ja satyyrit katosivat seudultasi.

Silloin neidot kantaen persiljaa käsissänsä

vaelsivat halki lehtojen sinne missä jumalatar seisomassa

ja merimiehet saattoivat purjehtia tuntemattomia maita kohti

ohi meren syleilemien saarten salaisuuteen verhottujen -

ja Venus yhä hohti mereltä,

ja Ceres ei ollut Persefonea menettänyt.

[To Sappho I; Sonnets to Duse and Other Poems(1907), sivu 23.]

#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

MAAILMAN RUUSU

William Butler Yeats(1865-1939)

Kuka uneksi että kauneus väistyy kuin uni?

Vuoksi näiden punaisten huulten, kera kaiken surullisen ylpeytensä,

surullisten ettei tapahtua voi mitään uutta ihmettä,

Troija katosi yhdessä korkeassa hautajaishehkussa,

ja Usnan lapset kuolivat.

Me ja ponnisteleva maailma väistymme:

Keskellä ihmisten sielujen, jotka lepattavat ja antavat sijan

kuin kalpeat vedet talvisessa juoksussansa,

alla väistyvien tähtien, vaahdon taivaiden,

selviytyvät nämä kasvot yksinäiset.

Kumartakaa alas, arkkienkelit, hämärässä asuinsijassanne:

Ennen kuin olitte, tai mitään sydämiä lyömässä,

väsynyt ja lempeä viipyi luona Hänen istuimensa;

Hän teki maailman olemaan ruohoinen tie

edessä tämän vaeltavien jalkojen.

The Rose of the World julkaistiin National Observer -sanomalehdessä nimellä Rosa Mundi tammikuun 2. päivänä vuonna 1892 ja julkaistiin sitten runokokoelmassa The Rose(1893). 

Runosta on olemassa erinomainen käännös Jyrki Vainosen(1963-) käännöskokoelmassa Torni ja kierreportaat(2015, sivu 43). Tässä käännöksessä on tarkoituksellisesti valittu poikkeavia käännösratkaisuja.

Usnan lapset ovat Noísi ja kaksi hänen veljeään, jotka Noísin kilpakosija, kuningas Conchobar Mac Nessa, surmaa saadakseen omakseen kauniin Deirdren, joka surmaa itsensä välttyäkseen joutumasta tämän käsiin. Tarinan varhaisin säilynyt versio on Longes mac n-Uislenn(noin 1160).

Runon "väsynyt ja lempeä" on Maud Gonne(1866-1953).

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot Runous #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

KREIVITÄR CATHLEEN PARATIISISSA

William Butler Yeats(1865-1939)

Kaikki raskaat päivät ovat ohi;

jätä vartalon värikäs ylpeys

alle ruohon ja apilan,

jalat asetettuina vierekkäin.

Kylvetettynä velvollisuuden liekehtivissä lähteissä

hän ei ole kopeaa mekkoa kysyvä;

kantakaa koko tuo murheellinen kauneus

tuoksutettuun tammiseen prässiin.

Asettiko Äiti Marian suudelma

tuon musiikin kasvoillensa?

Silti hän kulkee varovaisin askelin,

täynnä maan muinaista arkaa suloutta.

Keskellä jalkojen seitsemän enkelin

mikä tanssija kimmeltäen!

Kaikki taivaat kumartavat alas Taivaalle,

liekistä liekkiin ja siivestä siipeen.

The Countess Cathleen In Paradise julkaistiin ensin osana runodraamaa The Countess Cathleen (useita eri versioita 1892-1912) teoksessa The Countess Kathleen and Various Legends and Lyrics ja sitten omana runonaan runokoelmassa The Rose(1893).

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot Runous #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

OI SINÄ JOKA KARTANOSTASI

A. E. Housman(1859-1936)

Oi sinä joka kartanostasi,

   halki ajan ja paikan vaeltamaan,

lähetät ulos lapsesi,

   ja sitten kutsut heidät kotiin,

jotta ihmiset ja heimot ja kansakunnat

   ja kaikki minkä kätesi oli tehnyt

voivat suojautua auringonpaisteelta

   ikuisessa varjossasi.

Me nyt rauhaan ja pimeyteen

   ja maahan ja sinulle palautamme

olentosi jonka teit

   ja et ole lähettävä esiin uudestaan.

O thou that from your mansion, alunperin kirjoitettu tammikuussa vuonna 1925 ja muokattu tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana, julkaistiin nimellä For My Funeral Laurence Housmanin(1865-1959) toimittamassa kokoelmassa More Poems(1936), ja on suomennettu Archie Burnettin(1950-) toimittamasta teoksesta The Poems of A. E. Housman(Oxford: Clarendon Press 1997), sen sivulta 145.

Runo esitettiin laulettuna Housmanin hautajaisissa Johann Sebastian Bachin(1685-1750) sävellyksen Christus, der ist mein Leben(1723) soidessa.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos

WAIKIKI

Rupert Brooke(1887-1915)

Lämpimät tuoksut kuin henkäys köynnöksestä ja puusta

   ajelehtivat kautta pimeyden. Raikuvasti, kätkettynä silmiltä

   jossakin ukulele sävähdyttää ja huutaa

ja pistää kivulla yön harmaata villiyttä;

ja tummat tuoksut kuiskaavat; ja himmeät aallot hiipivät luokseni,

   kimmeltäen kuin naisen hiukset, kurottavat, ja kohoavat;

   ja uudet tähdet palavat muinaisille taivaille,

yllä kuiskivan pehmeän Havaijin meren.

Ja muistelen, menetän, tarraan, taas unohdan,

   ja yhä muistan, tarinan jonka olen kuullut, tai tiennyt.

Joutavan tarinan, joutilaisuudesta ja kivusta,

   kahdesta jotka rakastivat - tai eivät rakastaneet - ja yhdestä

jonka hämmentynyt sydän pahaa teki, tyhmästi,

kauan aikaa sitten, ja luona jonkin toisen meren.

Waikiki, 1913

Waikiki on suomennettu kokoelmasta The Collected Poems of Rupert Brooke(Lontoo: Sidgwick and Jackson, Ltd. 1934), sen sivulta 124.

#RupertBrooke #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MUISTO

Rupert Brooke(1887-1915)

Jonkin aikaa ennen aamunkoittoa nousin, ja astuin

   pehmeästi pitkin hämärää reittiä huoneeseesi,

   ja löysin sinut nukkumassa hiljaisessa hämärässä,

ja pyhyyden ympärilläsi kun nukuit.

Polvistuin siellä: kunnes hiipivät heräävät sormesi

   pitkin päätäni, ja pitivät sitä. Minulla oli lepo

   toivomaton Taivaan tällä puolen, alla rintasi.

Polvistuin kauan aikaa, liikkumatta; en edes kyynelehtinyt.

Se oli suuri vääryys jonka teit minulle; ja voittamiseksi

tuon onnettoman hetken lempeyden, ja rauhan,

ja uneliaan äidillisen lohdutuksen!

                                                         Lapsi, tiedät

kuinka helposti rakkaus loikkaa ulos unista kuten nämä,

joka olet nähnyt ne todella. Ja rakkaus joka on niin herätetty

ottaa aivan liian kauan vaipuakseen jälleen uneen.

Waikiki, lokakuu 1913

A Memory (From a sonnet-sequence) on suomennettu kokoelmasta The Collected Poems of Rupert Brooke(Lontoo: Sidgwick and Jackson, Ltd. 1934), sen sivulta 122.

#RupertBrooke #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

HÄÄLAULU

A. E. Housman(1859-1936)

  Hän on täällä, Uranian poika,
Hymen tullut Helikonilta,
jumala joka ilahduttaa rakastajan sydämen,
hän on täällä yhdistääkseen ja erottaakseen.
Niin sulhaspoika hylkää seurasi
ja ylkä etsii morsianta.
Ystävä ja toveri sinut antavat
hänelle joka tuskin rakastaa sinua enemmän.

   Nyt aurinko taivassuuntaisen säteensä
on kallistanut Valtameren virrasta.
Valaise Intiat, aurinko hidastelija:
Onnellinen sulho, päivä on ohi,
ja tähti Oítin jyrkänteeltä
kutsuu vuoteeseen muttei nukkumaan.

   Onnellinen sulhanen, Hesperos tuo
kaikki halutut ja oikea-aikaiset asiat.
Kaikki jotka aamu lähettää harhaamaan
Hesperos rakastaa johtaa kotiinsa.

Kotiin palaa joka katsoo häntä,
lapsi äidille, lammas aitaukseen,
lintu pesään vaellukselta kaukaa:
Onnellinen sulhanen, etsi morsiamesi.

   Kaada se pois, kultainen kuppi
annettu ja varjeltu, täysinäinen,
turvallisesti täysinäisten torien halki kannettu
ja tiheikön orjantappuran;
mielettömyys hylätty ja uhka takana,
kaada se viimein jumalalle.

   Nyt, tukahduttamaan äänet ja valon,
on hiipinyt ulos harhaanjohtava yö,

ja tahraavat varjot hämärtävät

polun ja niityn kastetta täynnä;

ja korkeat taivaat, jotka kaikkea hallitsevat,

kääntyvät hiljaisuudessa navan ympäri.

Pyydystä tähtiset säteet jotka ne vuodattavat

menestyttäen aviovuodetta,

ja kasvata maalle joka vartutti kukoistuksesi

poikia pysäyttämään rappio ajan.

Kaikki on hiljaista, ei huolta;

ei mitään pelkoa öisistä vaaroista.

Turvassa nukut vartioidulla kamaralla,

ja hiljaisessa ympyrässä ympärillä

ajatukset ystävien pitävät vahtia ja suojelevat,

aseistetut enkelit, käsi miekalla.

Epithalamium, jonka ensimmäinen luonnos on kirjoitettu joulukuun 1894 ja tammikuun 1895 aikana ja muokattu maaliskuun 30. ja huhtikuun 10. päivän vuonna 1922 välillä, julkaistiin kokoelmassa The Last Poems(1922). Se on suomennettu kokoelmasta The Poems of A. E. Housman(Oxford: Clarendon Press 1997), sivuilta 91-93.

Runo on kirjoitettu Housmanin suuren rakkauden, Moses Jacksonin(1858-1923) vuonna 1889 vietettyjen häiden johdosta, joihin runoilijaa ei kutsuttu ja joista hän sai kuulla kuukausi jälkeenpäin. Hän oli kuitenkin pariskunnan neljännen pojan kummi. Runo sisältää runsaasti lainauksia ja viitteitä Housmanin tapaan; runon ensimmäiset rivit kumpuavat roomalaisen runoilijan Catulluksen(n. 84 - n. 54 eaa) runosta, rivit 17-20 lainaavat 600-luvulla eaa eläneen kreikkalaisen runoilijattaren Sapfon fragmenttia.

Urania oli kreikkalaisessa tarustossa yksi muusista, tähtien ja tähtieteen runotar, Zeuksen tytär.

Hymen oli kreikkalainen rakkaudenjumala, jonka isä oli joko Apollo tai Dionysos. Äitiehdokkaita oli useampia, joista tässä Housman käyttää Uraniaa.

Helikon, nykyään Elikónas, on 1749 metriä korkea vuori Keski-Kreikan Boiotiassa, jolla sijatsi kreikkalaisen taruston runottarille omistettu lehto, lähteitä ja pyhäkköjä. 

Intia on minne Housman antaa epäsuorassa John Miltonin(1608-1674) naamionäytelmän Comuksen(esitetty 1634, julkaistu 1637) lainauksessa auringon suunnata säteensä, kun Jacksonista oli tullut yhä toimivan kansanopiston rehtori nykyisen Pakistanin Karachissa.

Oíti on 2151 metriä korkea vuori manner-Kreikan  keskiosassa, 70 kilometrin päässä Helikon-vuorelta. Kreikan tarustossa Herakleen polttorovio oli Oïti-vuorella.

Hesperos on Venus iltatähtenä, aamuruskon jumalattaren Eoksen poika.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos