Edwin Arlington Robinson(1869-1935)
Kaikkiaan karkea mies oli Aaron Stark, -
kirottu ja epäsiisti, ovela, kuihtunut, ja yrmeä.
Saituri oli hän, saiturin nenällä,
ja silmät kuin pienet dollarit pimeässä.
Hänen ohut, puristunut suunsa ei ollut muuta kuin naarmu;
ja kun hän puhui tuli kuin nyreitä iskuja
halki hajanaisten torahampaiden muutamia äristyjä sanoja ja lopetus,
kuin rakki arastelisi haukuntaansa.
Iloisena kohinasta ankaran maineensa,
vuosi jälkeen vuoden hän laahusti kaupungin halki, -
rakkaudeton maanpakolainen liikkumassa sauvan kanssa;
ja usein siellä hiipi hänen korviinsa
ääni vieraan säälin, kyynelten koskettama, -
ja silloin (ja vain silloin) nauroi Aaron.
(Aaron Stark, Children of the Night, 1897.)
#EdwinArlingtonRobinson #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti