Edna St. Vincent Millay(1892-1950)
Epäile älä enää että Oberon -
epäile koskaan älä että Pan
eli, ja soitti kaislapilliä, ja juoksi
perään luonnotarten tummassa metsässä,
hilpeinä, herkkäuskoisina päivänä, -
eli, ja johti keijukausjoukkoa
yli suopean maan!
Oi, sillä tänä synkimpänä, kipeimpänä
aikana ihmisen silmän katsomana,
kuolema fauneille ja kuolema keijuille,
yhä kanukka uskaltaa kohota -
terve puu, rungoin ja juurin -
norsunluiset maljat jotka hedelmää eivät kanna,
ja kottaraiset ja sinitöyhtönärhet -
linnut jotka eivät osaa edes laulaa -
uskaltavat tulla takaisin keväällä!
(Doubt No More That Oberon; Second Spring, 1921.)
Panin jahtaama häveliäs luonnotar Syrinx muuttui kaisloiksi Panin saavuttaessa tämän ja Pan taittoi kaislan ja teki siitä itsestään kaislapillin jota hän soitti.
Kottarainen on sama kottarainen kuin Suomessa tavattava, mutta alkuperäistekstin "jay"("närhi") lienee Pohjois-Amerikassa tavattava sinitöyhtönärhi, Cyanocitta cristata, ja sen olen kääntänyt tämän mukaan, koska kyseessä on väritykseltään kotimaisista närhistä hyvin poikkeava laji ja pelkän "närhen" käyttäminen voisi antaa väärän vaikutelman.
Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Nicolas Poussinin(1594-1665) maalaus Pan ja Syrinx(Pan et Syrinx, 1637-38)
#EdnaStVincentMillay #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #Suomennos

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti