RUTH

Thomas Hood(1799-1845)

Hän seusoi rintoja myöten viljassa,

aamun kultaisen valon syleilemänä,

kuin kullanmuru auringon,

joka monta hohtavaa suudelmaa oli voittanut.

Poskellansa syksyn puna,

syvään kypsynyt; - sellainen punastus

keskellä ruskeuden oli syntynyt,

kuin punaiset neilikat kasvaneet viljan kera.

Ympärille silmiensä laskeutuivat kutrinsa,

mitkä olivat mustimmat kukaan ei kertoa saattanut,

mutta pitkät silmäripset valon verhosivat,

joka muuten olisi liian kirkas ollut.

Ja hattunsa, varjoisalla lierillä,

teki kutrisen otsansa himmeäksi; -

siten hän seisoi keskellä lyhteitä,

ylistäen Jumalaa suloisimmin ilmein: -

Varmasti, sanoin, taivas ei tarkoittanut

missä niitän sinun vain poimia pitäisi,

laske lyhteesi alas ja tule,

jaa satoni ja kotini.

(Ruth.)

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan Henry Herbert La Thanguen(1859-1929) maalaus Niittäjien paluu(The Return of the Reapers, 1886).

#ThomasHood #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos