Laurence Binyon(1869-1943)
Kun olen väsynyt, täyttämänä huolen turhamaisen päivän
joka kiusoittelee minua kuten ankarat tuulet kiusoittelevat lepäämättä syksyisiä oksia,
tyynnytän mieleni illalla ja laitan kaiken muun pois
paitsi kuvajaisen Rakkaani, johon kaikki toiveeni asutan.
Ajatukset hänestä putoavat hellästi kuten hellyys lumen.
Kuten jälkeenpäin myrsky tekee pehmeyden reiteille jotka ovat kuoppaisia;
valkoisena kera hiljaisuuden kauneuden ylle sydämeni ne kasvavat
rauhaan jota sydämeni ei voi koskaan sisällyttää tarpeeksi.
#LaurenceBinyon #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti