Laurence Binyon(1869-1943)
Nyt joulukuu pimenee
yli syksyn kuolleen.
Jäätynyt maa nyt kuulostelee
viimeisen lehden pudottamista.
Yllä harmaan ruohon alastomat oksat
sulavat, himmeät haamut, usvaisessa ilmassa,
kuin epätoivo.
Oi läheisempi, syvempi
sydämessäni, muistaen
Rakkaani suudelman ja kuinka hänen silmänsä
siunasivat minua kuin lumotut taivaat,
on ilo että kera kevään
on heräävä nukkuja Maa.
#LaurenceBinyon #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti