VANKILASSA

C. S. Lewis(1898-1963)

Itkin vuoksi tuskan ihmisen,

itkin vuksi katkeran vihani

vastaan toivottomuutta elämän joka juoksi

loputtomasti ympyrää reitillä

kuolemasta kuolemaan lähtien kaiken alusta;

kunnes kesäiltana

menetin suuntani kalpeassa tähtivalossa

ja näin planeettamme, kaukana ja pienenä,

halki loputtoman syvyyden olemattomuuden putoavan

yksinäinen neulanpistomainen kipinä valoa,

vasten laajaa, kattavaa yötä,

kera pieninkulmia jälkeen peninkulmia tähtiä sen yllä,

ja hienojakoinen tomu tähtien alla -

kuolleet olennot jotka eivät vihaa tai rakasta sitä

eivät edes omaa sulouttaaan voi tietää,

ollen vain kosmista tomua ja kuolleita.

Ja jos joitakin kyyneliä vuodatetaan,

jokin paha Jumala omaa voimaa,

jokin kruunu surun istumassa

yllä pienen maailman pieneksi tunniksi -

kuka on muistava? Kuka on huolehtiva siitä?

#CliveStaplesLewis #CSLewis #Käännösrunous #Runo #Runot #Runous