KYYNELEET

Walt Whitman(1819-1892)

Kyyneleitä! kyyneleitä! kyyneleitä!

Yössä, yksinäisyydessä, kyyneleitä,

valkoisella rannalla pisaroiden, pisaroiden, hiekan sisäänsä imaisemina,

kyyneleitä, ei yhtä tähteä loistamassa, aivan pimeätä ja autiota,

kosteat kyyneleet silmistä vaimenneen pään;

oi kuka on tuo haamu? tuo hahmo pimeässä, kera kyynelten?

Mikä muodoton möykky on tuo, taipuneena, kyyristyneenä siellä hiekalla?

Virtaavat kyyneleet, nyyhkytetyt kyyneleet, kouristuksissa, pakahduttamana villien huutojen;

oi myrsky, ruumillistunut, nousten, viilettäen nopein askelin pitkin

       rantaa!

Oi villi ja lohduton yömyrsky, kanssa tuulen - oi purkautuva ja epä-

       toivoinen!

Oi varjo niin hillitty ja arvokas päivällä, tyynellä olemuksella ja

       säännöllisellä askeleella,

mutta kun pois yöhön lennät, kenenkään katsomatta - oi silloin vapautettu

       valtameri,

kyyneleiden! kyyneleiden! kyyneleiden!

(Tears; Leaves of Grass, 1891-92 laitos sivu 204.)

Runo on sovitettu musiikkiin kymmenen eri säveltäjän toimesta vuosien 1906 [Charles Villiers Stanford(1852-1924)] ja 2019 [Klaus Miehling(1963-)] välillä. Alankomaalaisen Wolfgang Wijdeweldin(1910-1985) versio vuodelta 1949 on kuunneltavissa täällä.

#WaltWhitman #Whitman #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos