KUN VAIVALLOISESTI VAELSIN VIRGINIAN METSIÄ

Walt Whitman(1819-1892)

Kun vaivalloisesti vaelsin Virginian metsiä,

musiikkiin jalkojeni potkaisemien kahisevien lehtien, (sillä oli

       syksy,)

huomioin juurella puun sotilaan haudan;

kuolettavasti haavoitettu hän ja perääntyessä haudattu, (helposti kaiken

       ymmärsi,)

pysähdys keskipäivän tunnin, kun ylös! ei aikaa hukattavaksi - silti tämä

       kyltti jätetty,

laatalle raapustettu ja naulattu puuhun luo haudan,

Uljas, varovainen, tosi, ja rakastava toverini.

Pitkään, pitkään pohdin, sitten tielleni lähden vaeltaen,

moni vaihtuva vuodenaika seuraten, ja moni kohtaus elämän,

silti hetkittäin keskellä vaihtuvan vuodenajan ja kohtauksen, äkisti, yksin,

        tai täysinäisellä kadulla,

tulee eteeni tuntemattoman sotilaan hauta, tulee kirjoitus

       karkea Virginian metsissä,

Uljas, varovainen, tosi, ja rakastava toverini.

(As Toilsome I Wander'd Virginia's Woods, 1865; Leaves of Grass, 1891-92 laitos sivut 240-241.)

#WaltWhitman #Whitman #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #Yhdysvallat #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainSisällisota