KUU

Letitia Elizabeth Landon(1802-1838)

Kuu purjehtii yllä taivaalla,

    mutta yksinäisenä aivan, kuin kaipaisi

hieman kumppanuutta,

   ja tuntisi että turhaan loistaisi.

Maa on hänen peilinsä, ja tähdet

   ovat kuin hovi ympärillä valtaistuimensa;

hän on kaunotar ja kuningatar;

   mutta mitä on tämä? hän on yksinänsä.

Eikö ole ketään - ei ketään - jakamaan

    suurenmoinen kuninkaallisuutesi ylhäällä?

En voi kuin sinua säälitellä,

    sinä suloinen taivaan orpana.

Olisin mieluummin vähäisin kukka

    joka kasvaa, äitini Maa, sinussa,

jotta on toisia kaltaisiani,

    avautumaan, kukkimaan, kuihtumaan, kuolemaan kanssani.

Maa, sinulla on suru, murhe, ja kuolema;

    mutta näiden kanssa paremmin kestämään kykenisin,

kuin saavuttamaan ja hallitsemaan tuota säteilevää palloa,

    ja olla Yksinäinen siellä.

The Moon, joka ilmestyi alunperin vuonna 1826 Literary Gazette -lehdessä, julkaistiin runokokoelmassa The Vow of the Peacock and Other Poems, 1835.

Letitia Elizabeth Landon oli englantilainen kirjailija, kriitikko ja runoilija.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Jules-Louis Machardin(1839-1900) työ Selene(1874).

#LetitiaElizabethLandon #LEL #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

KESKISYKSYN KUU

Su Dongpo(1037-1101)

Iltapilvet poissa, ilmasta tulee viileä ja kirkas,

Linnunrata äänetön, kuu liikkuu hohtavana kehränä.

Hyvät hetket, ja tämä suloinen ilta, eivät kestä ikuisesti;

ensi vuonna, sama kirkas kuu, näenkö sen jälleen missä?

Suomennettu Hong Kongin polyteknisen yliopiston nimeämättömän henkilökunnan tekemästä englanninkielisestä käännöksestä The Mid-Autumn Moon.

#SuDongpo #SuShi #Kiina #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Käännös #Runo #Runokäännöksiä #Runoja #Runo Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

RUNOILIJA JA KUVANVEISTÄJÄ

Mary Elizabeth Coleridge(1861-1907)

Neitona kiinni saamana ja sitomana

kautta taian äänen

suloisemman kuin kuolevainen korva

koskaan ennen on kyennyt kuulla,

niin istuin, ja luin, ja luin

mitä sanoi muinainen runoilija,

"Ihminen on heikko, Jumalat vahvoja,"

tämä on laulun taakka.

Kun näin kuolemattomat kasvot,

Jumalten ja Sankareiden, Luonnotarten ja Sulottarien,

Faunien ja Satyyrien karvaisine korvine,

olentojen joita kukaan kuolevainen ei koskaan pelännyt,

Venuksen mutta leidin suloisen,

Kupido leikkien jaloissansa,

"Ei!" huusin, "väärässä on runoilija,

Jumalat ovat heikkoja, mutta ihminen on vahva!"

(Poet and Sculptor; Poems, 1908.)

En ole löytänyt mitään tarkkaa vastaavuutta Coleridgen runossa olevalle lainaukselle "Man is weak, the Gods are strong,". Kyseessä lienee hyvin, hyvin vapaa lainaus. Runoilijan pikkuserkun Edward Philip Coleridgen(1863-1936) Euripideen(n. 484 - 406 eaa) Hekabe(n. 424 eaa) näytelmän käännöksestä Hecuba(1891) löytyy I may be a slave and weak as well, but the gods are strong, and custom too which prevails o'er them. Coleridgen omalta ajalta löysin lähimmän vastaavuuden australialaissyntyisen, uusiseelantilaisen runoilijan ja koulumestarin David William Murray Burnin(1862-1951) lyhyestä runonäytelmästä Atys, joka julkaistiin Otago Daily Times -sanomalehdessä helmikuun 3. päivänä vuonna 1898 ja myöhemmin painettuna erikseen: The Gods are strong and man is weak, is weak. Burnin runonäytelmä perustuu Herodotoksen(n. 484 - n. 425 eaa) Historiateokseen, mutta tarkastelemistani käännöksistä en ole löytänyt kohtaa, johon Burn voisi oman kohtansa ammentaa. Voinemme otaksua, että Coleridge ei ole ollut tietoinen Burnin runonäytelmästä. Koska en ole tietoinen Coleridgen runon alkuperäisestä julkaisuajankohdasta, on mahdollista Burn olisi ehkä voinut lukea hänen runonsa ennen runonäytelmänsä kirjoittamista. Oletan siten, että Coleridge perustaa lainauksensa pikkuserkkunsa tekemään Euripideen näytelmän käännökseen, ja "By the magic of a sound / Sweeter far than mortal ear / Ever yet attained to hear" on ylitsevuotava ylistys sukulaisen käännökselle (jonka kohtaa runoilija kuitenkin "parantelee" runossaan "lainatessaan" sitä).

Kuvituksena on runoilijan aikalaisen, englantilaisen kuvanveistäjän Charles Bennet Lawes-Wittewrongen(1843-1911) veistos Venus ja Kupido(Venus and Cupid, 1873).

#MaryColeridge #MaryElizabethColeridge #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

KESÄILTA

William Butler Yeats(1865-1939)

Elävät metsät luopuvat huolistansa,

    pelostansa syksyn kuolettavista siivistä,

ja ravistavat ilmaan lintunsa,

    ja soivat hopeisen torven lailla.

Haltioituneen mehiläisen itsetyytyväinen hyräily,

    missä pitkät heinät kumartavat ja taipuvat,

koko sen hunajansakeassa sävelmässä

    ei ole sanaakaan rikinkatkuisesta lopusta.

Auringonkukat kutovat sään kultaisen,

    kuin vuodenajallansa ei olisi mitään määräaikaa,

nyökkäävät Ajan rautaisille kengille,

    ja leikkivät kanssa kuolemattoman vihansa.

Ja, neito, ole sinä myös riemuitseva,

    laske alas taakka rotusi,

sillä Jumala kävelee kasteessa,

    iltainen läsnäolo seudun täyttää.

Autiot metsämaat tuntevat Hänet siellä,

   ja kammoava eivät enää ilkeän syksyn siipiä,

ja ravistavat ilmaan lintunsa,

   ja soivet hopeisen torven lailla.

A Summer Evening on julkaistu esimerkiksi Peter McDonaldin toimittamassa teoksessa The Poems of W.B. Yeats: Volume One: 1882-1889(Routledge, 2020).

Runon sanotaan olleen kirjoitetun Religious Tracts Society'lle (joka oli toiminnassa vuosina 1799-1935).

Runon yksi ongelmista on "autumn’s mortal wing" ensimmäisessä ja "autumn's wing" viimeisessä säkeistössä. Kyse voi olla "syksyn kuolettavasta lennosta", "syksyn lennosta" (tai "tulosta"), tai kirjaimellisesti "syksyn siivistä" (joilla se saapuu). Usein kyseessä on kaksinaismerkitys, jota käännöksessä ei voi tavoittaa. Koska "mortal wing" kuitenkin edeltävässä runoudessa saattaa tarkoittaa "siipiä" - esimerkkinä But how shall mortal wing / Attempt this blue profundity of Heaven, / Unfathomable, endless of extent! skotlantilaisen David Mallet'n (alunperin Malloch, 1701/02-1765) runossa The Excursion: A Poem in Two Books(1728) ja saman kirjailijan "A Fragment" runon alun "Fair morn ascends: soft zephyr's wing / O'er hill and vale renews the spring "wing" voisi tulkita sekä lennoksi että siiviksi - olen kääntänyt sen siiviksi. Ja siiviksi eikä siiveksi, koska englanninkielisessä riimirunoudessa sanat joiden pitäisi olla monikossa usein menettävät toisen siipensä (tai silmänsä jne). Muihin ongelmiin kuuluvat mehiläistä tai sen toimintaa kuvaavaa "giddy", jonka voisi kääntää monella eri tavalla, ja syksyä viimeisessä säkeistössä kuvaavaa "foul", jolle on suomeksi monta eri mahdollista käännöstä, eikä mitään hyvin tähän sopivaa joka ei ihmisenkaltaistaisi syksyä.

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

SONTIKAN KUKAT

Buson(1716-1783)

Palaneella niitylläni

yllätys

sontikan kukkien.

Suomennettu Emiko Miyashitan ja Michael Dylan Welchin englanninkielisestä käännöksestä.

Sontikan kukka on yritykseni kääntää englanninkielisen käännöksem "grass flowers". Kyseessä olevalla lajilla, Diphylleia grayi (kuva), ei ole suomenkielistä nimeä, joten käytän vain suvunnimeä. "Sontikan kukka" ei ole tietenkään yhtä runollinen kuin "heinäkukka"("grass flower"). Japanissa kasvi kukkii alkukesästä, vain noin viikon verran.

#Buson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

ANTONIUS JA KLEOPATRA

José-Maria de Heredia(1842-1905)

Egyptiä nukkumassa vaskisen taivaan alla,

he kaksi tuijottivat kaihoisasti terassilta korkealta,

ja katsoivat Tulvan, halki Suiston vyöryen lähellä,

kohti Saisia tai Bubastista hitaasti kulkevan ohi.

Roomalainen tunsi alla paksun rintahaarniskansa

kuin vangittu sotilas hiljentämässä huutoa imeväisen,

voitokkaalla rinnallansa voipuneena lepäsi

naisen muoto uhkea läheisessä syleilyssänsä.

Kääntäen kalpeat kasvonsa miehen käsien välissä

kohti häntä hulluksi tullutta parfyyminsa valloittavista lumoista,

nainen kohotti suunsa ja kristalliset, hellät silmänsä;

ja hänen yllensä kumartuneena, Päällikkö näki

suurissa kehissänsä, tähtiset täplin kultaisin,

vain rajattoman meren missä kaleerit pakenevat.

Antoine et Cleopatre(1893) käännettynä Edward Robeson Taylorin(1838-1923) englanninkielisen käännöksen Anthony and Cleopatra kautta.

Käännös on tehty lähinnä vertailuksi suoraan ranskasta tehdyn käännöksen kanssa.

Edward Robeson Taylor oli yhdysvaltalainen lakimies, lääkäri, poliitikko ja runoilija. Illinoisin Springfieldistä kotoisin ollut Taylor, Demokraattisen puolueen jäsen, oli San Franciscon kaupungin pormestari 1907-10.

Kuvituksena on italialaisen taidemaalarin Giovanni Battista Tiepolon(1696-1770) maalaus Kleopatran ja Antoniuksen kestit(noin 1747-50).

#JoséMariadeHeredia Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännöslyriikka Käännöslyriikka #Lyriikka Lyriikka #Ranska Ranska #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenLyriikka #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanLyriikka #RanskanRunous #Runo Runo #Runokäännöksiä Runokäännöksiä #Runokäännös Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runoja Runoja #Runot Runot #Runous Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

TÄPLÄKAURIIT

John Drinkwater(1882-1937)

Ujoina laumassansa elävät täpläkauriit.

Ne ovat villin aistin henkiä. Kukaan ei

tule lähelle laitumiansa. Siellä elämän ne elävät

riittävän kauneuden, aaveet, karkulaiset,

astuen kuten viidakoissa villit leopardit tekevät,

jäljettöminä kuten iltavalo, välittöminä kuin kaste.

Suuret nautaeläimet ovat kärsivällisiä, ja kotiintulevat lampaat

tietävät kutsumme. Täpläkauriit pitävät

arkoina ja kaukaisina villit harkintansa,

koskaan sopeutumatta aidattuina

hemmottelevaan käteen kuten onnettomat laumat ovat;

kepeäjälkaisina, ja nopsina, vieraina,

näitä et voi häiritä, vapaita

kauniita mielen laumoja.

[Deer; Poems 1908-1919(Boston ja New York: Houghton Mifflin 1919), sivu 202.)

John Drinkwater oli englantilainen kirjailija, kriitikko, runoilija, teatterialan moniottelija ja vakuutusvirkailija. Hän kuului Gloucestershiren kreivikunnan Dymockin kylässä vaikuttaneeseen taiteilijapiiriin ensimmäistä maailmansotaa edeltäneinä ja sen aikaisina vuosina.

Täpläkauris(Dama dama), alkuperäistekstissä "fallow deer", tunnettiin suomessa aiemmin nimellä kuusipeura. Lajia esiintyy istettuna riistaeläimenä aivan eteläisimmässä Suomessa.

#JohnDrinkwater #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

ANTONIUS JA KLEOPATRA

José-Maria de Heredia(1842-1905)

Molemmat katsoivat korkealta patiolta

Egyptiä uneen vajoamassa tukahduttavan taivaan alla

ja Joen, halki mustan Suiston halkomansa,

vyöryttävän runsaat aaltonsa Saisia tai Bubastista kohti.

Ja roomalainen tunsi alla raskaan rintahaarniskansa

vangituksi sotilaaksi tuudittamassa uneen lasta,

taipuneena ja voimattomana yllä voitokkaan sydämensä,

uhkea vartalo jonka kietoi syleilyynsä.

Kääntäen kalpeat kasvonsa reunustamat ruskeiden hiuksiensa

kohti huumaamaa voittamattomien parfyymiensa

nainen tarjosi suunsa ja kirkkaat silmänsä;

ja kumartuneena yllensä, intohimoinen Imperaattori

näki suurissa silmissänsä, kultaisten täplien tähdittämissä,

suunnattoman meren jossa kaleerit pakenivat.

(Antoine et Cleopatre; Les Trophées, 1893.)

José María de Heredia Girard oli kuubalaissyntyinen, vuodesta 1893 Ranskan kansalaisuuden omannut runoilija, jonka äiti oli ranskalainen ja isä omasi espanjalaiset sukujuuret. Parnassolaiseen koulukuntaan lukeutuneesta Herediasta tuli Ranskan Akatemian jäsen vuonna 1894.

Bubastis, merkittävä kaupunki Egyptin Uuden kuningaskunnan(n. 1550 - n. 1070 eaa) ja Kolmannen välikauden(n. 1070 - 663/655 eaa) aikana, nykyään Tell Basta kolme kilometriä lounaaseen modernista Zagazigin kaupungista, oli arkeologisten kaivausten kohde ensimmäistä kertaa vuonna 1887, mikä osaltaan selittänee sen maininnan.

Sais, moderni Sa el-Hagarin kylä, oli Egyptin pääkaupunki 26. dynastian(663/655-525 eaa) aikana ja antoi nimen aikakaudelle, "saisilainen renessanssi". Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset Saisissa aloitettiin vasta vuonna 1997, jolloin kaupungista oli hyvin vähän jäljellä. Kaupungin temppeli- ja hallintoalue oli purettu rakennusaineeksi noin vuosien 500-1000 välillä - jolloin alueella oletettavasti olleet kuningashaudat myös tuhoutuivat - ja kaupungin massiivinen savitiilimuuri purettiin rakennusaineeksi 1800-luvun puolivälin jälkeen.

"Kaleerit pakenivat" runon lopussa viitannee Aktiumin taisteluun vuonna 31 eaa, jossa Marcus Antoniuksen(83-30 eaa) hallituskumppani ja lanko Octavianus(63 eaa - 14 jaa), myöhempi keisari Augustus(27 eaa - 14 jaa), voitti Antoniuksen ja Egyptin kuningattaren Kleopatra VII:nnen(69-30 eaa, hallitsi 51-30 eaa) laivaston, näiden vetäytyessä Egyptiin, molempien tehdessä itsemurhan Octavianuksen hyökätessä Egyptiin.

Kuvituksena on alankomaalais-brittiläisen taidemaalarin Lawrence Alma-Tademan(1836-1912) maalaus Antoniuksen ja Kleopatran kohtaaminen(The Meeting of Antony and Cleopatra, 1885).

#PierreRonsard Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännöslyriikka Käännöslyriikka #Lyriikka Lyriikka #Ranska Ranska #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenLyriikka #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanLyriikka #RanskanRunous #Runo Runo #Runokäännöksiä Runokäännöksiä #Runokäännös Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runoja Runoja #Runot Runot #Runous Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

LU-JOEN LAULU

Li Bai eli Li Po(701-762)

Syksyn kuusta kirkkaalla

Lu-joella, etelässä järvellä,

on lootuksen kerääjiä

niin kauniita että kaipaan

puhua, silti suru pysäyttää

tämän venemiehen.

Suomennettu James Cryerin(1945-) ja Jerome P. Seatonin(1941-) englanninkielisestä käännöksestä Trader's Song teoksessa Bright Moon, Perching Bird(1987), sen sivulta 16.

#ZhangYanghao #Kiina #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Käännös #Runo #Runokäännöksiä #Runoja #Runo Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KAUPPIAAN LAULU

Li Bai eli Li Po(701-762)

Purjehtijat ratsastavat taivaan tuulia,

vieden laivat kaukaisille seuduille,

kuin linnut pilvissä

poissa jälkeä jättämättä.

Suomennettu James Cryerin(1945-) ja Jerome P. Seatonin(1941-) englanninkielisestä käännöksestä Trader's Song teoksessa Bright Moon, Perching Bird(1987), sen sivulta 10.

#LiBai #LiPo #Kiina #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Käännös #Runo #Runokäännöksiä #Runoja #Runo Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

LOKAKUINEN PUUTARHA

Christina Rossetti(1830 –1894)

Syksyisessä puutarhassani olin suostuva

    suremaan keskellä sirottuneiden ruusujeni;

    voi viimeistä ruusunnuppua joka avautuu

syksyn väsyneeseen aurinkoon ja sateeseen

kun koko maailma on hiipumassa!

    Joka ei ole tuntenut kesän suloista pakotetta,

    eikä kuullut satakieltä sointuvana.

Leveäkasvoiset asterit varrella puutarhapolkuni,

    olette vain karkeita ruusuihin verrattuina:

    Oivampi, kalliimpi ruusunnuppu joka avautuu,

heikosti tuoksuvana, voipuneena, varrellansa,

tuo vähäisin ja viimeisin joita kylmät tuulet haittaavat;

    ruusu se on vaikka vähäisin ja viimeisin kaikista,

    ruusu minulle vaikka syksyllä.

(An October Garden; A Pageant and Other Poems, 1881.)

#ChristinaRossetti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos

KUU

Henry David Thoreau(1817-1862)

"Aika väsytä ei häntä; hän vaunujaan ohjaa;

kuolevaisuus alle kehänsä on asetettu." - Raleigh.

Täysikehäinen kuu sätein muuttumattomin

    kiipeää ylös itäistä taivasta,

ei tuomittu näihin lyhyisiin öihin ainaiseksi,

    mutta hohtaen tasaisesti.

Hän ei hiivu, vaan onneni,

    joita eivät siunaa säteensä;

kuriton polkuni alenee pian,

    mutta hän ei vähempää loista.

Ja jos hän heikosti kimmeltää täällä

    ja kalvennut on valonsa,

silti aina oikeassa sfäärissänsä

    hän on valtiatar yön.

(The Moon.)

Runon alussa oleva lainaus on Walter Raleigh'n(1552-1618) runosta Prais’d be Diana’s Fair and Harmless Light(viimeistään vuodelta 1593).

Kuvituksena on englantilaisen taidemaalarin John Elliottin(1858-1925) seinämaalaus Vuorovesien Diana(Diana of the Tides, 1906-08).

#HenryDavidThoreau #Thoreau #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

HERRA NETTLESHIPIN KUVASTA KUNINKAALLISESSA IRLANTILAISESSA AKATEMIASSA

William Butler Yeats(1865-1939)

Tuolla kuun sirppi eteenpäin purjehtii,

mutta täällä leijonanaaras pehmeää pentuaan nuolee

lempeä ja peloton hautajaisroviollansa;

yllä, sylki tippuen leuoistansa

urosleijona, maailman suuri yksinäinen, kumartaa

alhaalle suurenmoisuuden päänsä

ja karjuu, hulluna tuntemattoman kosketuksesta,

ei kuten hän vavisuttaa metsää; vaan huudon

matalan, pitkän ja soinnukkaan. Kastepisara ripustettu

kirkkaana ruohonlehden alapuolelle, saattaisi kuulla

eikä varista putoamiseensa. Tuli pyyhkäisee ympäri

heijastuen silmistänsä. Niin liikkuu aina

leimuava kehä ulomman Lain,

eikä välitä vanhasta, hämärästä, vastalauseesta ja huudosta,

jonka pallo kaikkein sisimmän elävän sydämen

päästää. Hän, Ikuinen, toteuttaa Hänen Tahtonsa.

On Mr. Nettleship's Picture at the Royal Hibernian Academy julkaistiin Dublin University Review -lehdessä huhtikuussa vuonna 1886. Runo julkaistiin kokoelmassa The Wanderings of Oisin and Other Poems(1889) nimellä On Mr. Nettleship's Picture at the Royal Hibernian Academy, 1885 mutta ei sisälly verkossa oleviin kirjan versioihin, eikä kokoelmaan Poems(Lontoo: T. Unwin Fisher 1895), joka kokosi Yeatsin varhaistuotantoa, eikä myöskään George Bornsteinin(1942-2021) toimittamaan teokseen The Early Poetry Volume II: The Wanderings of Oisin, and Other Early Poems to 1895(Ithaca ja Lontoo: Cornell University Press, 1994), jossa se kuitenkin mainitaan julkaistuksi The Wanderings of Oisin and Other Poems -kokoelmassa.

John Trivett Nettleship(1841-1902) oli englantilainen lakimies (ilman koulutusta), kirjailija ja (jonkin verran koulutettu) taitelija, joka oli tunnettu eläinaiheisista maalauksista ja piirroksista, etenkin leijonia kuvaavista, ja oli W. B. Yeatsin isän John Butler Yeatsin(1839-1922) tuttava. Yeats tutustui Nettleshipiin isänsä kautta joskus vuosina 1887-91 ja Nettleship teki Yeatsin teoksen The Countess Kathleen and Various Legends and Lyrics(Boston: Roberts Bros. ja Lontoo: T. Unwin Fisher 1893) nimiöaukeamalla olevan kuvituksen, joka on oikealla.

Kuninkaallinen Irlantilainen Akatemia on vuonna 1823 perustettu Royal Hibernian Academy of Arts Dublinissa.

Pallo on hieman tökerö, mutta kirjaimellinen käännös alkuperäistekstin sanasta "orb". Pohdin kääntääkö sen "sfääriksi", mutta se vaikutti teennäiseltä ratkaisulta.

Kuvituksena ovat myös Nettleshipin työt Kosketa minua jos uskallat(Touch Me If You Dare) ja Tutkielma leijonasta kivisellä kielekkäällä(Study of a Lion on a Rocky Ledge, 1892).

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

KUN OLET SURULLINEN

William Butler Yeats(1865-1939)

Kun olet surullinen,

    tähtien äiti kyynelehtii myös,

ja kaikki tähtivalonsa on hulluna surusta,

    ja tuliset kyyneleet lankeavat pehmeästi kasteelle.

 

Kun olet surullinen,

    tuulien äiti suree myös,

ja vanha tuulensa jolla riemua ei koskaan ollut,

    vaeltaa ja valittaa edessä mitä uskollisimman sydämeni.

Kun olet surullinen,

    aaltojen äiti huokaa myös,

ja himmeä aaltonsa käskee ihmistä enää iloinen olemasta,

    ja sitten koko maailman vaiva kyynelehtii

        kanssasi.

When You are Sad julkaistiin kirjassa The Countess Kathleen and Various Legends and Lyrics(1893) josta se on tähän suomennettu sivulta 129.

Kuvituksena on runoilijan veljen Jack B. Yeatsin(1871-1957) maalaus Kautta hiljaisten maiden(On Through the Silent Lands, 1951).

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot Runous #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

RAKKAUDEN SURU

William Butler Yeats(1865-1939)

Kamppailu pääskysten räystäillä,

kirkas kuu ja koko maitoinen taivas,

ja koko tuo kuuluisa sopusointu lehtien,

olivat peittäneet ihmisen kuvan ja huutonsa.

Tyttö kohosi jolla olivat punaiset surulliset huulet,

ja vaikutti maailman suuruudelta kyynelissä,

tuomittu kuin Odysseus ja ponnistelevat laivat

ja ylväs kuin Priamos murhattu kanssa vertaistensa;

Kohosi, ja heti äänekkäät räystäät,

kiipeävä kuu tyhjällä taivaalla,

ja kaikki valitus lehtien,

saattoivat vain luoda ihmisen kuvan ja huutonsa.

The Sorrow of Love on runo jota Yeats muokkasi useaan otteeseen. Alunperin vuonna 1891 kirjoitettu runo ilmestyi vuonna 1892 teoksessa The Countess Kathleen and Various Legends and Lyrics, mutta on tähän suomennettu vuoden 1925 versiosta, joka on käytännössä uusi runo.

Aiempi käännökseni tästä versiosta on luettavissa, kuten on myös luettavissa käännökseni runon alkuperäisestä versiosta.

Runon tyttö on sekä Yeatsin suuri rakkaus Maud Gonne(1866-1953) että Troijan Helena.

Kuvituksena on runoilijan veljen Jack B. Yeatsin(1871-1957) maalaus Murhe(Grief, 1951).

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

KUUTA VÄHEKSYEN

Mary Elizabeth Coleridge(1861-1907)

En olisi kuu, sairas olento,

kutsuakseni pöllöjä ja lepakoita siivillä;

sillä kun ylväs Aurinko on poistunut,

hän muuttaa yön kalpeaksi päiväksi.

Hänellä ei ole ilmaa, ei säteilyä omaansa,

tuo maailma epäsointuisa maan ja kiven.

Hän herättää himmeät, värittömät, sanattomat joukkonsa,

Auringon Haamu, itse aurinko haamujen.

Kuolevaiset silmät jotka katsovat liian kauan häntä

Järjen lävistävistä säteistä ovat huijatut.

Valo itsessänsä ruokkii eläviä aivoja;

tuo valo, heijastettuna, vain tekee pimeyden ilmeiseksi.

In Dispraise of the Moon, suomennettu kokoelmasta Poems(1908).

Kuvitukena on yhdysvaltalaisen astronautti Alan Beanin(1932-2018) maalaus Monet'n Moon(Monet's Moon, 1992.)

#MaryColeridge #MaryElizabethColeridge #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LOITSU

Mary Elizabeth Coleridge(1861-1907)

Tule, kauan odotettu koitto Yön suurenmoisen,

             tule, nautinto sydämen!

Kuu on noussut, Aurinko rakastavaisten silmien;

tähdet ovat himmenemässä nyt, lentää kalpea koiperhonen;

ilma on tyyni, huutaa lintu pimeyden.

Unen henget, varokaa, ja älkää tulko lähelle!

             Vaviskaa ja pelätkää!

Kun elämän ylettömyydestä turtuneet aistit

kutsuvat huulia Rakkauden, ja ne ovat vaiti,

sitten, elvyttämään lyöty luonto, tulkaa!

Invocation, suomennettu kokoelmasta Poems(1908).

Mary Elizabeth Coleridge oli englantilainen runoilija ja Samuel Taylor Coleridgen(1772-1834) veljenpojanpojantytär.

#MaryColeridge #MaryElizabethColeridge #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

MAHTAVUUS

Edward Thomas(1878-1917)

Mahtavuus aamun kauneuden; -

käki huutamassa koskemattoman kasteen yllä;

mustarastas joka on löytänyt sen, ja kyyhkynen

joka houkuttaa minua johonkin rakkautta suloisempaan;

valkoiset pilvet asettuineina tasaisina ja kauniina kuin juuri niitetty heinä;

kuumuus, liike, autius ylhäinen

taivaan ja niityn ja metsän ja oman sydämeni: -

mahtavuus kutsuu minua, silti se jättää minut väheksymään

kaikkea minkä voin koskaan tehdä, kaikkea mikä voin olla,

rinnalla suloisen liikkeen, muodon, ja sävyn,

onnellisuuden jonka otaksun sopivan asustamaan

kauneuden läsnäolossa. Olenko nyt tänä päivänä

aloittava etsinnän niin kaukaa kuin taivaasta, kuin helvetistä,

viisautta tai voimaa vastaamaan tätä kauneutta; alkaa

ja askeltaa kalpeaa tomua kuopittamaa pienten mustien pisaroiden,

toivossa löytää mitä tahansa se on mitä etsin,

keskittyen lyhytkestoisiin onnellisilta vaikuttaviin asioihin

joista emme tiedä mitään, pähkinäpuumetsikössä?

Vai täytyykö minun olla tyytyväinen levottomuuteen

kuten kiurut ja pääskyset kenties ovat siipien suhteen?

Ja olenko kysyvä päivän päätöksessä jälleen kerran

mitä kauneus on, ja mitä olen saattanut tarkoittaa

onnellisuudella? Ja annanko kaiken mennä,

iloisena, väsyneenä, tai kumpanakin? Vai olenko kenties tietävä

että olin onnellinen usein ja usein ennen,

hetkisen unohtaen kuinka tiukkaan olen suljettu,

kuinka ankean vikkelä, ilman mitään minne matkata,

on Aika? En voi purra päivää kotaan asti.

The Glory, kirjoitettu toukokuussa vuonna 1915, julkaistiin kokoelmassa Poems(1917). 

Edward Thomas Poetry Places -sivuston mukaan runon näkymä on todennäköisesti

Kuvan lähde: 10 Best trails near Wheatham Hill | AllTrails.

 Wheatham Hillin kukkulalta Hampshiren kreivikunnassa, läheltä missä Thomas perheineen tuolloin asui.

Kuvituksena on kuva Wheatham Hillin kukkulta.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

LOHDUTUSHAASKA

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

En, minä en, lohdutushaaska, Epätoivo, herkuttele sinulla;

   en pura - löysiä kuten ne saattavat olla - näitä viimeisiä ihmisen säikeitä

   minussa tai, mitä väsyneimpänä, huuda en voi enää. Minä voin;

voin jotakin, toivoa, haluta päivän tulevan, olla valitsematta olla olematta.

Mutta oi, mutta oi sinä kauhistuttava, miksi minuun karkeasti

   maailmaa piinaavan oikean jalkasi heilautat? asetat leijonanraajan vasten minua? silmäilet

   tummin ahmivin silmin mustelmaisia luitani? ja puhallat

oi käänteissä myrskyn, minua kasassa siellä; minä vauhkona välttää sinua ja paeta?

Miksi? Että akanani saattaisi lentää; jyvänä levätä, paljaana ja selkeänä.

    Jopa tuossa kaikessa raadannassa, tuossa vaivassa, koska (näyttää) suutelin vitsaa,

ennemmin kättä, sydämeni katso! latki voimaa, ryöväsi ilon, nauroi, kannusti.

   Kannusti ketä kuitenkin? Sankaria jonka taivainen käsittely viskasi minut, jalka tallasi

minut? tai minua joka taistelin häntä vastaan? Oi kumpi? Onko se molempi? Tuona yönä, tuona vuotena

    nyt menneen pimeyden minä surkimus makasin kamppaillen kanssa (Jumalani!) Jumalani.

(Carrion Comfort, kirjoitettu 1885, julkaistu 1918.)

Hopkinsin englantia ei voi niinkään kääntää kuin selittää. Suomennokseen on pakko lisätä sanoja jotka runoilija jättää pois alkuperäistekstissä, mutta

jotka voi otaksua kokonaisuuden perusteella, ja runoilijan ilmaisua on muutenkin avattava, jottei lopputulos ole aivan hämärä ja sekava. Olen esimerkiksi kääntänyt selittävästi "miksi minuun karkeasti / maailmaa piinaavan oikean jalkasi heilautat? asetat leijonanraajasi vasten minua?" kun alkuperäisteksti kuuluu why wouldst thou rude on me / Thy wring-world right foot rock? lay a lionlimb against me?

Kuvituksena on Ann Eleanor Hopkinsin(1815-87) Gerard Manley Hopkinsin muotokuva, työ on vuodelta 1859.

#GerardManleyHopkins #GMHopkins #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

AJATELMA NIILISTÄ

Leigh Hunt(1784-1859)

Se virtaa halki vanhan hiljenneen Egyptin ja sen hiekkojen

    kuin jokin vakava mahtava ajatus kutoen unta,

    ja ajat ja asiat, kuten tuossa nässä, näyttävät

pitävän sen varrella ikuiset asemansa, -

luolat, pylväät, pyramidit, ryhmät paimentolaisten

    jotka vaelsivat halki nuoren maailman, loisto äärimmäinen

    ylvään Sesostriksen, ja tuo eteläinen säde,

naurava kuningatar joka kiinni sai maailman suuret kädet.

Sitten tulee mahtavampi hiljaisuus, ankara ja vahva,

kuin maailma tyhjäksi jätetty sen kuhinasta,

    ja tyhjyys painaa meitä; ja sitten heräämme,

ja kuulemme hedelmällisen virran lipuvan eteenpäin

   välistä kylien, ja ajattelemme kuinka olemme tekevä

   oman tyynen matkamme ihmisen tähden.

A Thought on Nile julkaistiin alunperin nimellä The Nile vuonna 1818. Aiempi käännökseni samasta runosta Ajatelma Niilistä. (En muistanut kääntäneeni runoa jo aiemmin.)

Sesostris oli antiikin kreikkalaisilla ja roomalaisilla kuvitteellinen egyptiläinen valloittajakuningas, mahdollisesti yhdistelmä historiallisista kuninkaista, ehkä 12. dynastian kuningas Sesostris eli Senusret III:nnesta(hallitsi noin 1878-1839 eaa) ja 19. dynastian Ramesses II:sesta(hallitsi noin 1290-1223 eaa tai 1279-1213 eaa).

Naurava kuningatar on Ptolemaiosten dynastian Kleopatra VII(69-30 eaa, hallitsi 51-30 eaa).

Kuvituksena on Henry Meyerin(1800-95) piirros vuodelta 1828, jonka pohjalla oli John Hayterin(n. 1782 - 1847) kaiverrus.

#LeighHunt #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos