William Butler Yeats(1865-1939)
Sano että miehiltä vanhan mustan tornin,
vaikka syövät vain kuin syö vuohipaimen,
rahansa käytettyinä, viininsä menneenä happamaksi,
ei puutu mitään mitä sotilas tarvitsee,
että kaikki ovat miehiä sitomia valan:
Nuo viirit eivät sisään tule.
Siellä haudassa seisovat kuolleet pystyssä,
mutta tuulet tulevat ylös rannalta:
Ne vapisevat kun tuulet raivoavat,
vanhat luut vuorella vapisevat.
Nuo viirit saapuvat lahjomaan tai uhkaamaan,
tai kuiskaavat että narri on mies
joka, kun unohdettu on oma oikeutettu kuninkaansa,
välittää siitä kuka kuningas pystyttää valtansa.
Jos hän kuoli kauan sitten
miksi niin kammoatte meitä?
Siellä haudassa putoaa himmeä kuunvalo,
mutta tuuli tulee ylös rannalta:
Ne vapisevat kun tuulet raivoavat,
vanhat luut vuorella vapisevat.
Tornin vanha kokki jonka täytyy kiivetä ja kavuta
pyydystäessään pikkulintuja aamukasteessa
kun me terveet miehet pitkänämme makaamme unessa
vannoo kuulevansa kuninkaan suuren torven.
Mutta hän on valehteleva hurtta:
Vartiossa seisomme sitomina valan!
Siellä haudassa pimeä mustemmaksi kasvaa,
mutta tuuli tulee ylös rannalta:
Ne vapisevat kun tuulet raivoavat,
vanhat luut vuorella vapisevat.
The Black Tower on Yeatsin viimeinen runo, tammikuun 21. päivänä 1939 vain viikkoa ennen hänen kuolemaansa kirjoitettu. Se on tähän suomeksi käännetty M. L. Rosenthalin(1917-1996) toimittamasta teoksesta Selected Poems and Four Plays of William Butler Yeats: Fourth Edition(New York: Scribner Paperback Poetry 1996), sivut 202-203.
#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #NobelPalkinto #NobelPalkittu #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti