Leconte de Lisle(1818-1894)
Saarnaaja sanoi: Elävä koira on parempi
kuin kuollut leijona. Paitsi, tietenkin, syömisessä ja juomisessa.
Kaikki on varjoa ja savua. Ja maailma on hyvin vanha,
ja elämän tyhjyys täyttää mustan haudan.
Muinaisina öinä, edessä taivaiden,
huipulta torninsa kuin kallioniemeltä,
hiljaisuudessa, antaen kaukaisuuteen katseensa kohota,
synkkänä, kun hän norsunluutornissaan pohti.
Vanha rakastaja auringon, joka niin huokaisi,
väistämätön kuolema on myös valhe.
Onnellinen hän joka yhdellä loikalla tulisi sen nielemäksi.
Minä, aina, ikuisesti, kuuntelen, kauhistuneena,
juopumuksessa ja kauhussa kuolemattomuuden,
kestävää jylyä Elämän Ikuisen.
L'Ecclésiaste ilmestyi kokoelmassa Poèmes barbares(1862) ja on tähän suomennettu kokoelman vuoden 1889 painoksen sivulta 37.
Runo viittaa Raamatun Vanhan Testamentin Saarnaajan kirjaan 9:4, joka Raamatun nykysuomennoksessa kuuluu seuraavasti: Niin kauan kuin ihminen elää, hänellä on toivoa. »Elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.»
#LecontedeLisle Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus Ranska #Ranska #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos