YHTEISÖLLISYYS

John Donne(1572-1631)

Hyvää meidän täytyy rakastaa, ja pahaa täytyy vihata,

sillä paha on paha, ja hyvä hyvä, aina;

   mutta on asioita sitoutumattomia,

joita emme saata vihata, emmekä rakastaa,

mutta yhden, sitten toisen kokea

   kuten olemme huomaava taipuvan halumme.

Jos sitten aluksi viisas Luonto olisi

tehnyt naiset joko hyviksi tai pahoiksi,

    sitten joitakin saattaisimme vihata, ja jotkin valita;

mutta koska hän heidät niin loi,

että emme saata enempää rakastaa, kuin vihata,

   vain tämä on jäljellä: Kaikkia, kaikki voivat käyttää.

Jos he olivat hyviä se huomattaisiin;

hyvä on yhtä näkyvä kuin vihreä,

   ja kaikille silmille paljastaa itsensä;

jos he olivat pahoja, he eivät kestää voisi;

paha itsensä, ja toiset tuhlaa;

    joten ansaitse eivät moitetta, eivätkä ylistystä.

Mutta he ovat meidän kuten hedelmät ovat meidän;

    hän joka vain maistaa, hän joka ahmii,

ja hän joka jättää kaiken, tekevät yhtä hyvin;

vaihdetut rakkaudet ovat vain vaihdettuja lihan lajikkeita;

kun hän on syönyt ytimen,

    kuka ei heitä pois kuorta?

Communitie, julkaistu ensi kertaa vuonna 1633, on suomennettu käyttäen alkuperäistä tekstiä Herbert Griersonin(1866-1960) toimittamassa teoksessa The Poems of John Donne[Lontoo: Oxford University Press i. p (1964)., 1. painos 1933)], sen sivuilla 29-30, ja nykyenglanniksi muokattuja versioita Arthur L. Clementsin(1932-2004) toimittamassa teoksessa John Donne's Poetry: Authoritative Texts and Criticism. Second Edition(1992), sivuilla 19-20, ja Theodore Redpathin(1913-1997) toimittamassa teoksessa The Songs and Sonets of John Donne (Lontoo: Methuen & Co. Ltd, 1964, 1. painos 1956), sen sivuilla 48-49.

Redpathia seuraten käännän toisen rivin lopun "still" sanalla "aina"; Redpathin mukaan Donne todennäköisesti käyttää sanaa merkityksessä "always", eli "aina", ei "yhä". Kolmannen rivin lopun "indifferent" ei tarkoita alkuperäistekstissä "välinpitämättömiä" vaan on merkityksessä "asioita jotka eivät ole hyviä eivätkä pahoja", vaan ovat siis arvovapaita; yhdellä sanalla siihen runossa sisältyviä merkityksiä ei voi kääntää suomenkielelle hyvin. Vaihtoehtoina minulla olivat "puolueettomia" - mutta tämä särähtää pahasti omaan korvaani - ja "sitoutumattomia", mitä lopulta käytin käännöksessä. Olen kääntänyt viidennen rivin "prove" lähteiden ehdotusten mukaan, niissä sen merkitykseksi tarjotaan sekä "experience" että "try". Samoin kahdennentoista rivin "rests" olen kääntänyt lähteen mukaan, sen merkityksen ollessa runossa "remains".

Tämän runon, jota on sanottu yhdeksi Donnen kyynisimmistä ja naisvihamielisimmistä, voisi helposti katsoa julistavan Donnen aikana kerettiläisiksi katsottuihin protestanttisiin suuntauksiin yleisesti liitettyä uskomusta: Tällaisten yhteisöjen naisten uskottiin olevan sen miesten yhteistä seksuaalista "omaisuutta". Runo tavataan kuitenkin katsoa vain nuoren Donnen libertiinisuuden ilmaisuksi, runolliseksi "pukuhuonepuheeksi", joka oli tarkoitettu vain yksityisesti levitettäväksi (etenkin runon nimen maskuliinisessa "yhteisössä"), mutta siitä huolimatta kyseessä on kuitenkin runo joka olisi toisessa asiakehyksessä voinut saattaa kirjoittajansa vaikeuksiin.

Kuvituksena on tuntemattoman taiteilijan tekemä maalaus Donnesta noin vuodelta 1595.

#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos