SYKSYINEN

Ernest Dowson(1867-1900)

Kalpea kullanruskea auringonvalo lankeaa ylle

    punertuvien lokakuun puiden,

    jotka tuskin keinuvat tuulen edessä

yhtä pehmeän kuin kesä: kesän menettäminen

    vaikuttaa vähäiseltä, rakkain! tällaisina päivinä.

Annettakoon usvaisen syksyn olla osamme!

    Vuoden iltahämärä on suloinen:

    Missä varjo ja pimeys kohtaavat

rakkautemme, iltahämärä sydämen

    välttää hieman ajan petosta.

Emmekö ole paremmin ja kotona

    uneksuvassa Syksyssä, me jotka katsomme

    ei mikään elonkorjuun ilo ole unelman arvoinen?

Lyhyt hetki ja yö on tuleva,

    hetken, sitten, uneksukaamme.

Lepäävät takana helmenvalkeiden taivaanrantojen

   talvi ja yö: odottaen näitä

   me keräämme tämän vähäisen tunnin lievityksen,

kunnes rakkaus kääntyy meistä ja kuolee

   alle kolkkojen marraskuun puiden.

Autumnal, julkaistu Verses(1896) -kokoelmassa, on suomennettu  kokoelmasta The Poems of Ernest Dowson(Lontoo: John Lane 1922), sen sivuilta 48-49.

Kuvituksena on Egon Schielen(1890-1918) työ Neljä puuta(1917).

#ErnestDowson #Dekadenssi #FinDeSiècle #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka  #Käännösrunot #Käännösruno #Käännösrunous #Käännösrunoutta #LyyrinenRunous #Lyriikka #Lyriikkaa #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos