LUMET PAENNEET

A. E. Housman(1859-1936)

Horatius: Oodit iv 7

Lumet ovat pois paenneet, lehdet lehdoissa

   ja ruohot niityllä uudistavat syntynsä,

vetäytyy jokiuomaan joki,

   ja muuttunut on maan kuosi.

Nymfit ja Sulottaret kolme pois laittavat pelkonsa

   ja metsämaalla leikkivät vaatteitta.

Nopsa tunti ja lyhyt vuoden kukoistus

   sielulle sanovat, et syntynyt ikuisuudeksi.

Suojakeli seuraa pakkasta; kevään kantapäiden kannoilla

   askeltaa kesä varmasti kuoleva, sillä hänen kannoillansa

tulee syksy, levittäen omenansa;

   sitten takaisin talviaikaan, jolloin mikään ei liikahda.

Mutta oi, minkä tahansa taivaan johdattamat vuodenajat turmelevat,

   kuu jälkeen kuun jälleenrakentaa säteillänsä;

tulemme missä Tullus ja missä Ancus ovat,

   ja hyvä Aeneas, me olemme tomua ja unta.

Torquatus, jos jumalat taivaassa ovat lisäävä

   huomisen päivään, minkä on kertonut kieli?

Ruoki sitten sydäntäsi, sillä mitä on ollut sydämessäsi,

   sormet minkään perillisen eivät ole koskaan pitävä.

Kun laskeudut kerran varjojen keskelle,

   järkähtämättömät käräjät ja yhtäläinen tuomionjako ohi,

ei pitkäsi sukulinjasi eikä kultainen kielesi,

   ei, eikä oikeamielisyytesi, ole oleva enää ystäväsi.

Yö pitää Hippolytoksen vapaan tahrasta,

   Diana ei yhtään auta häntä, hänen täytyy jäädä;

ja Theseus jättää Pirithoksen kahleeseen

   jota rakkaus tovereiden ei voi ottaa pois.

Diffugere Nives, tunnettu myös ensimmäisen rivin mukaan nimellä The snows are fled away, the leaves on the shaws, julkaistiin kokoelmassa More Poems(1936), sen sivuilla 21-22.

Tämän runon suhteen on todettava, ettei se missään nimessä ole Housmanin itsenäinen runo, vaan suuria vapauksia ottava käännös, mutta runona parempi kuin esimerkiksi John Coningtonin(1825-69) käännös, jonka Housmanin voidaan olettaa tunteneen. Koska runo kuitenkin kokoelmissa esitetään Housmanin, eikä Horatiuksen, runona, olen seurannut sitä mitä nimeen runon yläpuolella tulee, mutta tuon ilmi tosiseikat tässä. Modernimpi englanninkielinen käännös löytyy vertailtavaksi esimerkisi täältä ja täältä. Horatiuksen runosta on myös suomenkielisiä käännöksiä.

Tullus Hostilius ja Ancus Marcius olivat Rooman myyttiset kolmas (perinteisesti noin 673-642 eaa) ja neljäs kuningas (perinteisesti noin 642-617 eaa). Kumpikaan tuskin oli historiallinen henkilö.

Torquatus on Horatiuksen ystävä Manlius Torquatus, roomalaisen valtiomiehen, kolminkertaisen diktaattorin ja kolminkertaisen konsulin Titus Manlius Imperiosus Torquatuksen(aktiivinen noin 367-320 eaa) jälkeläinen, ja todennäköisesti vuoden 65 eaa konsulin Lucius Manlius Torquatuksen poika. Diktaattori ja konsuli Torquatus oli tuominnut väitetysti [ensimmäinen joka tämän mainitsi oli ilmeisesti Rooman ensimmäisen kansalliseepoksen Annales kirjoittaja Quintus Ennius(239-169 eaa)] oman poikansa kuolemaan tämän ryhdyttyä taisteluun ennen kuin komento tehdä niin oli annettu, ja Horatiuksen ystävän toinen esi-isä, vuoden 165 konsuli Titus Manlius Torquatus taas oli oikeudenkäynnissä todennut oman poikansa syylliseksi korruptioon Rooman kukistamassa Makedoniassa ja tuominnut tämän karkoitettavaksi. Käräjät ja tuomionjako viittaavat tässä kuitenkin Kreetan kuningas Minokseen, joka toimi kuolemansa jälkeen manalan tuomarina, Housmanin jättäessä pois alkuperäistekstissä esiintyvän Minoksen nimen, eli Torquatus tulee olemaan itse tuomittavana, ei tuomarina.

Hippolytos oli kreikkalaisen sankarin Theseuksen poika, johon tämän äitipuoli Faidra (kreikankielinen nimi, latinaksi Phaedra) rakastui, ja tultuaan torjutuksi väitti miehelleen tämän ahdistelleen häntä seksuaalisesti. Theseus pyysi isäänsä Poseidonia tappamaan poikansa, ja mereltä tullut hyökyaalto pyyhkäisi rannalla hevosilla ajamassa olleen Hippolytoksen kuolemaansa.

Diana eli Artemis oli neitseellinen metsästyksen jumalatar, jonka palvonnalle Hippolytos oli omistautunut.

Theseus vieraili manalassa yhdessä ystävänsä Pirithouksen (nimi latinaksi, kreikaksi Pirithoos), joka oli itsekin jumalten sukua, kanssa. He jäivät kiinni vangeiksi kiveen jolle olivat istuutuneet lepäämään, kunnes Herkuleen eli Herakleksen onnistui vapauttaa Theseus. Pirithousta hän ei onnistunut pelastamaan. Tämä oli rangaistus siitä, että Pirithous yritti siepata Proserpinan eli Persefonen, Pluton eli Haadeksen puolison, kuten jälkimmäinen itse oli aikanaan tehnyt.

Kuvituksena on kevättä kuvaava fresko roomalaisesta villasta Vesuviuksen vuoden 79 jaa purkauksen tuhoamassa Stabiaen kaupungissa, nykyisessä Castellammare Di Stabiassa.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos