sunnuntai 27. syyskuuta 2026

HODGE JA KARTANONHERRA

Robert Anderson(1770-1833)

Sanoo kartanonherrame, "Hodge, kerro minulle, nuori paimenurho,
jätätkö laumasi, mökkisi, ja lakeuden,
Lontoossa suuren vaurauden ja kunniat saamaan,
ja kaikki hienot näkymät näkemään?"
"Oi, ei! luvallanne hyvä herrani," sanon minä,
"meille kerrotaan, he jotka kantavat päänsä liian korkealla,
viettävät epämukavat päivät, ja orjantappuroilla usein makaavat;
vaan tyytyväisyys yhä asustaa minussa!"

Sanoo kartanonherramme, "Puetan sinut vaatteisiin hienoihin;
sinä jokaisella oivallisella herkulla kanssani olet illastava;
silkkipukeiset palvelijat ovat ojentava sinulle jokainen kalliin viinin;
ajattele, narri, millainen kunnia se on oleva!"
"Kotona kudotussa takissa, voin hilpeästi lauleskella;
yllä vähäisen ateriani, olen kuninkaan lailla suuri,
ja kun janoinen, lähden kristallilähteelle,
missä tyytyväisyys tyyni minua odottaa!"

Sanoo kartanonherramme, "Rikkaita rouvia olet liehittelevä leikissä,
missä musiikki karkottaa pois jokaisen tylsän huolen;
sitten auringon loistaessa, nuori paimen, tilaisuuutesi käytä;
tule nyt tai et koskaan!" hän lausahti.
"Tanssissa viheriöllä kun aurinko alas menee,
kanssani Phillikseni, en kadehdi noita kaupungissa;
enkä Phillistä jättäisi, ruhtinaan kruunun vuoksi,
sillä tyytyväisyys vartioi häntä ja minua!"

"Mene, ota rouvasi, vaurautesi, viinisi ja näytöksesi!
Huolesta voitko ostaa tunnin levon?
Jokainen naapuri on ystäväni; en mitään vihollisia tunne;
ja hymyilen köyhyydelle."
"On toiveeni asuttaa tuota mökkiä vähäistä,
missä esivanhempani rehellisesti ansaitsivat leipänsä;
ja milloin epäonni painaa kumaraan pääni,
tyytyväisyyteni silloin asustakoon kanssani!"

(Hodge and the Squire.)

Robert Anderson oli työväenluokkainen englantilainen runoilija Carlislesta luoteis-Englannista läheltä Skotlannin rajaa. Hän työskenteli kymmenvuotiaasta lähtien kangasteollisuuden palveluksessa, ja vietti viisi vuotta Lontoossa oppipoikana. Anderson julkaisi esikoisrunokokoelmansa vuonna 1798 ja kirjakielisten runojen lisäksi julkaisi myös kotiseutunsa Cumbrian murteella kirjoitettuja runoja.

Kuvituksena on englantilaisen taidemaalarin John Hazlittin(1766-1837), essseisti William Hazlittin(1778-1830) veljen, nimissä kulkeva runoilijan muotokuva.




#RobertAnderson #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

NYT KUUNVALON KEIJUKAISHETKELLÄ

Ann Radcliffe(1764-1823)

Nyt, kuunvalon keijukaishetkellä,
   kun himmeästi kimmeltää jokainen kasteinen jyrkänne,
ja laakso ja vuori, järvi ja lehto
   autiossa ylevyydessä nukkuvat;

kun hitaasti vaimenee iltatuuli,
   joka tuudittaa mieltä kaihoissa hoivassa,
ja mielikuvitus ylväämmät näyt näkee,
   käske musiikin herättää hiljainen ilma:

Käske hilpeää, hilpeää rummmun ääntä,
   ja kanssa haltijoiden nurmen tai metsäaukean,
keveässä ympyrässä kamaraa polje
   alla korkeiden puiden värisevän katveen.

"Nyt, kuunvalon keijukaishetkellä,"
   on musiikki henkäisevä sointuvan äänensä,
ja yli aaltojen, taian voimalla,
   kutsuva kaikua riemuitsemaan.

(Air; The Poems of Mrs. Ann Radcliffe, 1816).

Olen käyttänyt käännöksessä runon vaihtoehtoista englanninkielistä nimeä (sen ensimmäisen rivin mukaan) Now, at Moonlight's fairy hour koska englanninkielen "air" omaa merkityksiä joita suomenkielen "ilma" ei, ja kääntää vapaammin - kuten "tunnelma" - olisi taas liian suuren vapauden ottamista mielestäni. Olen kääntänyt kolmannen säkeistön hieman ongelmallisen kohdan "in tripping circlet beat the ground" sen mukaan mikä mielestäni vaikuttaa järkevimmältä käännökseltä joskin.

Kuvituksena on sveitsiläissyntyisen, Iso-Britanniassa vaikuttaneen taidemaalarin Johann Heinrich Füsslin(1741-1825) maalaus Nainen kuunvalossa(Dame in Mondschein, noin 1800.)


#AnnRadcliffe #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MEREN LUONNOTTARELLE

Ann Radcliffe(1764-1823)

Oi luonnotar! joka rakastat kellua vihreällä aallolla,
Neptunuksen nukkuessa alla kuunvalaiseman ajan,
tuudittamana musiikkisi alakuloisen voiman,
oi luonnotar, kohoa helmisestä luolastasi!

Sillä Hesperos säteilee iltahämärän varjon keskellä,
ja pian on Kynthia värisevä vuoroveden yllä,
kimmeltävä näille kallioille, jotka sitovat valtameren ylpeyden,
ja yksinäinen hiljaisuus kaiken ilman täyttävä.

Sitten, anna lempeän äänesi paisua etäisyydessä,
ja hiipiä pitkin tätä rantaa yksinäistä,
vajota tuulessa, kunnes kuollen - enää kuulematta -
herätät äkkinäisen taian simpukankuoresi.

Pitkän rannikon kaiussa suloisessa vastatessa,
rauhoittavat sävelesi kaihoisan sydämen lumoavat,
ja käskevät näkyjen tulevaisuuden hymyillä,
oi luonnotar! helmisestä luolastasi! - kohoa!

KUORO;

- Kohoa!

VAJAA KUORO:

- Kohoa!

(To a Sea-Nymph; The Poems of Mrs. Ann Radcliffe, 1816)

Ensimmäisessä säkeistössä olen kääntänyt "joka rakastat" vaikka kirjaimellisemmin käätäen who loves to float pitäisi olla "joka rakastaa", mutta se särähtää korvaan koska myöhemmin samassa lauseessa luonnotarta puhutellaan suoraan (O nymph! arise from thy pearly cave!"). Viimeisen säkeistön suhteen olisi mahdollista tulkita alkuperäistekstiä toisin ja kääntää: "rauhoittavat sävelesi kaihoisan sydämen lumotkoon / ja käskeköön näkyjen tulevaisuuden hymyillä" tai, jälkimmäisen rivin osalta, "käske näkyjen tulevaisuuden hymyilllä".

Ann Radcliffe oli englantilainen kirjailija, jonka tunnetuin teos on goottilainen romaani Udolpho(2013; The Mysteries of Udolpho, 1794).

Hesperos on planeetta Venus iltatähtenä.

Kynthia on kreikkalaisen jumalattaren Artemiksen yksi nimistä ja tässä Maapallomme seuralainen Kuu.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Léon-Jean-Basile Perrault'n(1832-1908) maalaus Vesinymfi(Nymphe des Eaux, 1898).


#AnnRadcliffe #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

lauantai 26. syyskuuta 2026

KÄYTÖT

Edith Wharton(1862-1937)
Oi, Ajan kitsaasta puusta
kuinka nopeasti putoavat tunnit!
Se ei tarvitse mitään kosketusta tuulen tai kuuran
menettää sellaiset vaivattomat kukat.

Kasauma kuolleen vuoden elonkorjuun,
ne tukkivat huomisen tien,
silti auttavat suojaamaan kevään kasvuja
alla lämpimän maatumisensa,

tai, sekoittamana hurskaiden käsien kanssa harvinaisten
ihanien tyytyväisyyden nautintojen,
yllättävät sielun joulukuun ilman
suloisen kesäkuun unohdetulla tuoksulla.

(Uses; Artemis to Actaeon and Other Verse, 1909)

Kuvituksena on englantilaisyhdysvaltalaisen taiteilijan Edward Harrison Mayn(1824-87) maalaamat Edith Whartonin muotokuvat vuosilta 1870 ja 1881.


#EdithWharton #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KUINKA SULOINEN ON RAKKAUS

Sarah Fyge Egerton(1668-1723)

   Kuinka suloinen on Rakkaus,
kun kielletty tai tuntematon;
jos olisi sallitt Intohimoni,
nopeasti se olisi poissa.
   Se lisää Suloihin,
kun varastamme Nautinnon;
miksi Rakkaus paljastettaisiin?
Koska itsellänsä ei ole näköaistia.
   Jossakin Metsäisessä Katveessa,
anna minun huoata Armaalleni;
missä ei kukaan paitsi Kaiku
ole puhuva siitä jälleen.
   Näin äänettä ja pehmeästi,
Ajan kulutan;
ja kun kyllästyn,
teen tiettäväksi Rakkauteni.

(A Song; Poems on Several Occasions, Together with a Pastoral. By Mrs. S. F., 1703.)

Kuvituksena on alankomaalaisen taiteilijan Gerrit van Honthorstin(1592-1656) maalaus Granida ja Daifilo(Granida en Daifilo, 1625).


#SarahFygeEgerton #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SIENI TÄYNNÄ ETIKKAA

Thomas Merton(1915-1968)

Kun roomalaiset pelasivat peitsivalon kalskeessa,
heittäen noppaa kirkastumisissa ompelemattomasta vaipasta,
jano paloi verenpunaisena, kuin ylikäyvä tulilintu
jopa kuolevan Kristuksen silmissä.
Mutta maailman sappi, ja kaikki sen mädännyt etikka
haisi sienessä, leimahti Hänen paisuneessa suussansa,
ja kaikki maksettiin myrkyssä, maussa syöminkiemme.

Oi Herra! Kun makaan henki salpautuneena Sinun kirkoissasi
tietäen se on Sinun kunniasi jälleen käyvä
revittynä tietäväisestä maailmasta päivittäisissä messukellojen ukkosenjyrähdyksissä,
juon uutta pelkoa niistä neljästä puhtaasta rukouksesta jotka koskaan annoin Sinulle!
Sillä jopa Sana Sinun Nimesi, vastaanotettu Sinun armostasi,
ja tarjottu ylös syvimmästä kauhustani,
käy takaisin sapenmakuisena lihasta.
Jopa se yksi hyvä uhri,
jano taivaan, tulee Sinulle: etikkana!
Lemuaa kuolemanjanosta jonka ihmiselämä löysi kielletystä omenasta.

The Sponge Full of Vinegar julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

Runon ongelmiin kuuluu muunmuassa kolmannen rivin lopun "crosswise firebird" jossa "firebird" - olettettavasti Feenix-lintu ylösnousemuksen vertauskuvana, eikä mikään englanniksi nimellä "firebird" tunnetuista olemassa olevista lintulajeista - on pakko kääntää suomeksi sanalla "ylittää" (tai jollakin sen synonyymeistä, tai vastaavista merkityksistä) niin että alkuperäistekstin viittaus ristiin jää pois. Tulilintu on tuskin "ristinmuotoinen", vaan oletettavasti "ylittää" elämän ja kuoleman välisen rajan omassa uudelleensyntymässänsä. Muihin ongelmiin kuuluu rivin kymmenen "wise" joka on oletettavasti lievästi kielteisessä merkityksessä, mutta en tiedä, miten toisin tämän ilmi, koska "wise" merkityksessä "näsäviisas" jne ei tietenkään sovi, mutta "epäkunnioittava" tai vastaava saattaisi olla harhaamista liian kauas alkuperäistekstin sanan merkityksestä. Runo sisältää myös harvinaisen sanan "lancelight", jonka käytön ennen tätä Mertonin runoa olen löytänyt vain irlantilaisen kirjailijan ja runoilijan Frank O'Connorin(1903-1966) runosta Return in Harvest(1926):

Pale she is, and her looped tresses
Are dull gold with lights of silver
As she stops and pants beneath the
Lancelight of the rustling branches.


#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LAULU

Sarah Fyge Egerton(1668-1723)

Kun ensi kertaa näin Laurindan kasvot,
siunasin rakasta yllätystä,
sillä siellä oli jokainen sulo kisaamassa;
rakkaus leikitteli silmissänsä.

Tuhat tapaa on vaikuttaa hänellä,
ei ilmein ja hymyin yksin,
muotonsa ja olemuksensa Jupiterin valloittaa saattaisi;
ja tehdä Jumalan omaksensa.

Mutta oi! kaunotar näyttää sulonsa,
vuoksi valloituksen, ei nautinnon;
ylväästi kieltää nuo suloiset käsivarret,
joille kutsuvat silmänsä.

(A Song; Poems on Several Occasions, Together with a Pastoral. By Mrs. S. F., 1703.)

Sarah Fyge Egerton oli englantilainen apteekkarintytär ja kirjailija, jonka tunnetuin teos on runoelma The Female Advocate(1686, 1687) jonka hän sanoi kirjoittaneensa "tuskin neljätoistavuotiaana".

Kuvituksena on englantilaisen taidemaalarin Mary Bealen(1633-1699) omakuva noin vuodelta 1666.


#SarahFygeEgerton #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

ELÄMÄ

Edith Wharton(1862-1937)

Elämä, kuin marmorilohkare, on annettu kaikille,
avoin, orastava massa vuosien ja päivien,
mistä joku kiihkeällä taltalla pyrkii nopeasti
jonkin hahmon voiman tai symmetrian kutsumaan:
joku murskaa sen osiksi korjatakseen muurin;
joku taidokkaampaan käteen laskee taltan,
ja joku, herättääkseen riemun Lesbian katseessa,
kaivertaa sen joutuisasti leikkikaluihin ihmeellisiin.

Mutta vähäisin on hän, joka lumotuin silmin
täyttämänä jaloin näyin kauniiden muotojen tulevien,
pohtii minkä jumalan on ikuistava
ylvään Paroksen pysyvyyteen,
kunnes iltahämärä varoittaa häntä täsmällisiltä taivailta
että yö saapuu missä kukaan ei ole näkevä.

Life julkaistiin Scribner's Magazine -lehdesssä kesäkuussa vuonna 1894.

Kuvituksena on itävaltalaisen taiteilijan Hans Templen(1857-1931) maalaus Kuvanveistäjä Rudolf Weyr ateljeessaan(Der Bildhauer Rudolf Weyr in seinem Atelier, ennen 1895). [Rudolf Weyr(1847-1914) oli itävaltalainen kuvanveistäjä.]


#EdithWharton #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

perjantai 25. syyskuuta 2026

KAUNIILLE CLARINDALLE, JOKA LIEHITTELI MINUA, OLETETTU NAISTA ENEMMÄKSI

Aphra Behn(n. 1640-1689)

Kaunis suloinen Neito, tai jos tuo Nimeke olisi
liian heiveröinen, liian Naisellinen Ylevämmälle sinulle,
salli Nimi joka enemmän Lähenee Totuutta:
Ja salli minjn kutsus sinua Suloiseksi Hurmaavaksi Nuorukaiseksi.
Tämä viimeinen on oikeuttava vähäisen vastalauseeni,
kun se saattaa palvella itsehillintäni vähentämistä;
ja ilman Punastumista jahtaan Nuorukaista,
kun niin paljon kaunista Naista on näkyvillä
vastaan sulojasi turhaan kamppailemme,
harhaanjohtavalla Muodollasi tuskaa tuotat meille,
hohtavan Nymfin pettäessä meidät Sulholle.
Säälistä Sukupuolellemme sinut lähetettiin varmasti,
jotta saattaisimme Rakastaa, ja silti Viattomia olla:
Sillä varmasti emme mitään Rikosta tee kanssasi;
tai jos tekisimme - oikeuttaa sen Muotosi.
Sillä kuka, joka kerää kauneimmat Kukat uskoo
Käärmeen lepäävän kätkettynä Tuoksuvien Lehtien alla.

     Sinä kaunis Ihme toisenlainen,
pehmeä Cloris rakkaaseen Alexikseen yhdistyneenä;
koska tahansa miehinen osa sinusta vetoaisi
sinä houkutat meitä Neidon Kuvalla,
kun me ylväimmät tunteet ulotamme
Rakastajan Hermekselle, Afroditelle Ystävän.

To the Fair Clarinda, who made Love to me, imagin'd more than a Woman. By Mrs B, tunnettu myös lyhyemmillä nimillä, julkaistiin kirjassa Lycidus; or the Lover in Fashion(1688), sivuilla 175-176. Runo on käännetty Montague Summersin(1880-1948) toimittaman teoksen The Works of Aphra Benn: Volume VI(Lontoo: William Heinemann 1915) sivulta 363.

Olen jättänyt isot etukirjaimet keskellä lauseita muuttamatta, koska ne korostavat runossa sen sanomaa, sen sijaan että olisivat huomiota vievä arkaismi.

Aphra Behn oli englantilainen kirjailija ja vakoilija, jonka alkuperäinen nimi, vanhemmat, syntymäaika, ja hänen aviomiehensä henkilöllisyys ja kansalaisuus ovat epävarmoja. Aphra Behn syntyi ehkä vuonna 1640 ja hänen tyttönimensä oli kenties Amis, Cooper tai Johnson. Useimpien aikalaislähteiden mukaan hänen vanhempiensa yhteiskunnallinen asema olisi ollut vähäinen, hänen isänsä ollessa ehkä parturi ja äitinsä imettäjä. Hän ehkä vieraili Surinamissa vuosina 1663-64 ja oli lyhyen aikaa naimisissa vuosina 1664-65 kenties alankomaalaisen tai saksalaisen kauppiaan (ehkä orjakauppiaan) Johan Behnin kanssa joka joko kuoli tai he erosivat. Hän toimi kuningas Kaarle II:sen(1660-85) vakoilijana Alankomaissa vähintään vuosina 1666-67 ja ehkä hieman pitempään, omaten koodinimen Astraea, mutta kuningas jätti hänen palkkansa maksamatta ja Behn päätyi ehkä velkavankeuteen Lontoossa vuosikymmenen lopulla. Sen jälkeen hän aloitti menestyksekkään uran kirjailijana ja kääntäjänä, julkaisten näytelmiä, pienoisromaaneja ja runoja. Kirjailijantyönsä ohella Behn oli mukana aikakauden vapaamielisissä seurapiireissä. Hänen tunnetuin teoksensa on pienoisromaani Oroonoko: or the Royal Slave(1688). Hänen oletettu pitkäaikainen rakastettunsa oli englantilainen lakimies John Hoyle(k, 1692).

Kuvituksena on alankomaalaissyntyisen ja Englannissa toimineen taidemaalarin Peter Lelyn(1618-1680) tai hänen ateljeessaan toimineen tuntemattoman oppilaan muotokuva Aphra Behnistä noin vuodelta 1675, tai varhainen kopio vastaavasta teoksesta. Runoilijan nimi on lisätty maalaukseen myöhemmin.


#AphraBehn #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SUOSTUVAINEN RAKASTAJATAR

Aphra Behn(n. 1640-1689)

Amyntas johdatti minut lehtoon,
   jossa kaikki puut meitä varjostivat;
Aurinko itse, vaikka olisi yrittänyt,
   se ei olisi meitä pettää voinut:
Paikka turvassa ihmissilmiltä,
   ei muuta pelkoa salli,
kuin kun tuulet lempeästi kohoavat,
   taipuvat oksat suutelevat.

Siellä me istuimme sammaleella,
   ja aloimme leikkimään
tuhattta lemmekästä kujetta, kuluttamaan
   hehkun koko päivän.
Monta suudelmaa hän antoi minulle:
   Ja minä samoin vastasin
mikä teki minut halukkaaksi vastaanottamaan
   sen mitä en uskalla nimetä.

Hänen hurmaavat silmänsä eivät tarvinneet mitään apua
   kertomaan rauettavan tarinansa;
suhteen hänen joka jo hehkui
   oli helppo vallita.
Hän vain suuteli ja minut syleilyyn sulki,
   kun ne ajatuksensa ilmaisivat:
Ja laski minut lempeästi kamaralle;
   oi kuka voi lopun arvata?

The Willing Mistriss, tunnettu myös nimillä Song: The Willing Mistriss ja A Song for J. H., oli aluksi osa näytelmää The Dutch Lover(1673), julkaistiin sitten itsenäisenä runona kokoelmassa Poems Upon Several Occasions(1684), ja myöhemmin nimistä jälkimmäisen alla The Muses Mercury -lehdessä vuonna 1707. Runo on käännetty Montague Summersin (1880-1948) toimittaman teoksen The Works of Aphra Benn: Volume VI(Lontoo: William Heinemann 1915) sivulta 163.

Runossa on lukuisia vaikeita kohti; ei vaikeita ymmärtää, mutta vaikeita kääntää suoraan suomenkielelle, josta puuttuu selkeä vastine joka olisi runollinen. Esimerkiksi kolmannen säkeistön toisen rivin "softning" joka tarkoittaa kyllä runon minähenkilön "pehmentämistä" lähempää kanssakäymistä varten, mutta sisältää enemmän merkityksiä kuin suomenkielen "pehmentävät";. Samoin saman säkeistön kolmannen rivin "fir'd" joka tarkoittaisi suoraan käännettynä joko "poltettu", kuten keramiikkaa poltetaan uunissa, tai epätodennäköisemmin "sytytetty". Kumpikaan käännös ei toimisi hyvin, kuten ei myöskään koomiselta vaikuttava "kuumennettu". Edellen saman säkeistön "He did but Kiss and Clasp me round, / Whilst those his thoughts Exprest", vaikka merkitys on taas selvä, on hieman vaikea kääntää suomeksi uskollisesti säilyttäen alkuperäisen sanojen herättämän mielikuvan. Joten käännän kaikissa näissä kohdissa vapaasti. Lisäksi toisen säkeistön aloittava "Down there" voisi tarkoittaa "alhaalla siellä" mutta koska englanninkielen "down" voi myös toimia sanana joka korostaa sitä lauseessa seuraavaa, paikkaa ilmaisevaa sanaa - mikä kääntyy huonosti tai ei ollenkaan suomenkielelle - käännän jälkimmäisen merkityksen mukaan vain "siellä" sen sijaan että kääntäisin "sillä paikalla", "tuolla paikalla".

J. H. on John Hoyle(k. 1692), englantilainen lakimies. Hänen isänsä oli Yorkin pormestari Thomas Hoyle(1587-1650), joka oli parlamentin kannattaja Englannin sisällissodassa mutta hirtti itsensä kuningas Kaarle I:sen(1625-49) teloituksen vuosipäivänä. John Hoyle oli todennäköisesti hänen toisen, vuonna 1639 solmitun avioliittonsa, lapsi. John Hoyle aloitti opinnot Cambridgen yliopistossa vuonna 1658 mutta jätti ne kesken ja aloitti lakimiehen opinnot Lontoossa vuonna 1660. Hoyle surmasi aseettoman miehen, kellosepän, 1660-luvun puolivälissä, mutta välttyi tuomiolta ja sai itse surmansa kapakassa poliittisen riidan jälkeen George Pittsin(1663-1735) miekalla kuoliaaksi lävistämänä. Hän oli itse surmatuksi tullessaan aseeton. Pitts oli kuningas Vilhelm III:nnen(1688-1702) kannattaja ja Hoyle tämän syrjäyttämän Jaakko II:sen(1685-88) ja Pitts tuomittiin vain taposta. Biseksuaalinen Hoyle oli malli useille mieshahmoille Aphra Behnin näytelmissä ja runoissa. Hoyle ja Behn olivat ystäviä ja heidän otaksutaan olleen rakastavaisia 1670-luvun puolivälistä lähtien.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Simon Vouet'n(1590-1649) maalaus Venus ja Adonis(Vénus et Adonis, noin 1642).


#AphraBehn #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

FAUNIN LAULU

Edith Wharton(1862-1937)

Kuinka kultaisen kirkkaana auringonvalo hohtaa
kautta pitkän kaistaleen jokikaisloja.
Vesi kieppuu hajaantuvissa uurteissa
kun ympäri kyhmyisen loisto-orapihlajan se kiitää,
sitten tyyneen lampeen raukenee,
missä vesihämähäkit kutovat ja nukkuvat,
ja keltaiset kurjenmiekat viilentävät
juuriansa varjoisassa kosteudessa syvässä.

Kuinka tyyntä se on, kuinka lämmintä ja tyyntä!
Metsä on täynnä lukemattomia ääniä
vähäisistä hyönteisenkurkuista jotka täyttävät
keskipäivän hehkun värisevillä äänillä -
kuinka suloista on maata ja unelmoida
syvällä, syvällä virran ruokkimissa kaisloissa ja heinissä,
ja nähdä pitkin lipuvaa virtaa
lipuvan auringonvalon pysähtyvän ja ohi kulkevan!

Runo ei sisälly Whartonin runokokoelmiin Verses(1878), Artemis to Actaeon, and Other Verse(1909) ja Twelve Poems(1926) eikä ole mainittuna Whartonin kokoelmien ulkopuolella julkaistujen runojen luettelossa, joten kyseessä lienee hänen kuolemansa jälkeen julkaistu runo. Sitä ei ole sisällytetty runokokoelmaan Selected Poems(2005).

Olen kääntänyt alkuperäistekstin "knotted thorn" "kyhmyiseksi loisto-orapihlajaksi", koska kyseessä on Pohjois-Amerikassa kotoperäinen, vetisilläkin alueilla menestyvä puulaji, ja koska sanan "thorn" monista vaihtoehdoista se on tarpeeksi iso siihen, että se vaikuttaisi joen virtaukseen. Mutta kyseessä voisivat olla vaikkapa "kietoutunut piikkipensas". Muihin ongelmiin kuuluu se, että toisen säkeistön "noises" ja "voices" on jokseenkin pakko kääntää samalla sanalla, "ääniä", koska "myriad noises" ei oikein käänny vaikkapa "rajattomaksi meluksi" kun kyseessä on hyönteisten surina.

Kuvituksena on sveitsiläisen taidemaalarin Arnold Böcklinin(1827-1901) maalaus Fauni viheltää mustarastaalle(Faun einer Amsel zupfeifend, 1864-65).



#EdithWharton #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

torstai 24. syyskuuta 2026

KEVÄTPÄIVISTÄ TALVEEN

Oscar Wilde(1854-1900)

(Musiikkiin)

Iloisena kevätaikana kun lehdet olivat vihreitä,
   oi riemukkaasti laulurastas laulaa!
Etsin, keskellä vyyhtiä kiiltävää,
rakasta jota silmäni eivät olleet koskaan nähneet,
   oi iloisella kyyhkyllä on siivet kultaiset!

Välissä kukkasten punaisten ja valkoisten,
   oi riemukkaaasti laulurastas laulaa!
Rakkauteni ensi kertaa tuli katseeseeni,
oi täydellinen näky nautinnon,
   oi iloisella kyyhkyllä on siivet kultaiset!

Keltaiset omenat hohtivat kuin tuli,
   oi riemukkaasti laulurastas laulaa!
Oi Rakkaus liian suuri huulille tai lyyralle,
puhjennut ruusu rakkauden ja halun,
   oi iloisella kyyhkyllä on siivet kultaiset!

Mutta nyt on puu lumesta harmaa,
   oi surullisesti nyt laulurastas laulaa,
rakkaani on kuollut: oi! voi,
näe hiljaisiin jalkoihinsa lasken
   kyyhkyn murtunein siivin!
   Oi, Rakkaus! oi! Rakkaus! että sinut surmattiin -
hellä Kyyhky, hellä Kyyhky! jälleen palaa!

From Spring Days to Winter julkaistiin Dublin University Magazine -lehdessä tammikuussa vuonna 1876. Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 191.

Runon ongelmiin kuuluu se, että runossa "Love", kirjoitettuna sekä isolla että pienellä etukirjaimella, tarkoittaa eri kohdissa sekä "rakasta" että "rakkautta". En ole ollenkaan varma kummasta on kyse kautta runon, mutta käännän siten, että isolla etukirjaimella "Love" tarkoittaa "Rakkautta" ja pienellä etukirjaimella "rakasta". Suurimmat epäilykseni tämän paikkansapitävyyden suhteen kohdistuvat toiseksi viimeiselle riville.

Kuvituksena on ranskalais-englantilaisen taiteilijan Charles Joshua Chaplinin(1825-1891) maalaus Nuori tyttö kyyhkyn kanssa(Jeune fille a la colombe).


#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

keskiviikko 23. syyskuuta 2026

VIELÄ KERRAN - GLORIANALLE

Vachel Lindsay(1879-1931)

Tyttö palavin kultaisin silmin,
ja punalinnun lauluin, ja lumisin kurkuin:
Tuon sinulle kultaa ja hopeisia kuita
ja timanttisia tähtiä, ja leijuvia usvia.
Tuon sinulle kuita ja lumisia pilviä,
tuon sinulle preeriataivaita tänä yönä
heiveröisesti ylistämään kultaisia silmiäsi
ja punalinnun laulua, ja kurkkua niin valkoista.

(Once More - To Gloriana; The Congo and Other Poems, 1915.)

Punalintu, alkuperäistekstin "redbird", saattaa olla jokin tarkempi lintulaji, mutta runoilijan kotiosavaltiossa on paljon punaisen värityksen omaavia lintulajeja.

Kuvituksena on Vachel Lindsayn oma työ Koneisto(Machinery).
Kuvan lähde:
Vachel getting plenty of attention in 2018



#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

REVONHÄNTÄ

Vachel Lindsay(1879-1931)

Oi, yössä, kaikki musiikki ahdistaa minua täällä...
Turhaanko korkea Taivas pamahtaa ja ammottaa
ja laskeutuu mahtava Revonhäntä
suloisena myötä hohdon kymmenentuhannen aamunkoiton?

Eikö se tarkoita että Jumalani tahtoisi minun sanovan: -
"Tahdot tai et, oi nuori kaupunki,
Taivas on kukkiva kuin yksi suuri kukka sinulle,
välähtävä ja kajastava suuresti keskellä kaikkia kauppahallejasi?"

Ystävät, en ole lakkaava toivomasta vaikka te kyynelehditte.
Moisia asioita näen, ja jotkin niistä ovat tuleva
vaikka nyt katumme ovat tylyjä ja tuhkanharmaita,
vaikka voimakkaat nuoremme ovat äänekkäitä nyt, tai mykkiä.
Ystävät, tuo ihastuttava kaupunki, tuo ihmeiden kaupunki, on kohoava.
Mikään ei voi viivästyttää sitä. Vaikka se ei olisi
aivan kuten uneksin, se saapuu viimein tiedän
kaduin kuin kanavin suitsukemeren.

(The Amaranth; The Congo and Other Poems, 1915.)

Revonhäntä lienee tarkemmin jokin runoilijan kotiosavaltiossa tavattavista revonhäntäkasvien lajeista, joista kahdeksan on kotoperäisiä Pohjois-Amerikassa. Kuvituksena on yksi niistä, kansasinrevonhäntä, Amaranthus tuberculatus, joka tunnetaan myös nimellä joka tunnetaan nimillä Amaranthus rudis.

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

MITÄ KALKKAROKÄÄRME SANOI

Vachel Lindsay(1879-1931)

Kuu on pieni preeriakoira.
Hän värisee läpi yön.
Hän istuu kukkulallansa ja itkee
pelosta että saattaisin purra.

Aurinko on villihevonen. Hän on peloissansa
kuten jokainen muu olento.
Ja vapisee aamulla, keskipäivällä ja yöllä
jotten ponnahtaisi ja iskisi.

(What the Rattlesnake Said; The Congo and Other Poems, 1915.)

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

tiistai 22. syyskuuta 2026

ORVOKINLEHTI KEATSIN HAUDALTA

Marjorie Pickthall(1883-1922)

H. C.:n lähettämä, 1914.

Terävästä suolaisesta suudelmasta
     kukka ja murheen oka,
ajalla ei ole tätä enempää, -
     lehti.

Taistelun vuosista,
     kunniasta ja vääryydestä,
aika antaa kaikille kyynelillemme
     laulun.

Onko se tehty tuoksusta,
     kudottu ja riimiteltu valosta,
äänestä joka jostakin varjosta
     yön hopeoi?

Kun viimeiset varjot kallistuvat
     ja päivän oma ruusu on kalpea, -
oi rakkaus, kuolematon toivo, -
     hänen satakielensä.

(A Violet Leaf from Keats' Grave; The Selected Poems of Marjorie Pickthall, 1957.)

Runon ongelma on viimeisen säkeistön ensimmäisen rivin "slope" joka voi merkitä tässä kontekstissa muunmuassa "hiipivät", "häipyvät", "laskeutuvat", "jyrkkenevät", "kallistuvat", "syvenevät", "väistyvät" jne.


#MarjoriePickthall #KanadanKirjallisuus #KanadalainenRunous #KanadanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MARRASKUUN VIERAANI

Robert Frost(1874-1963)

Suruni, kun hän on täällä kanssani,
   ajattelee nämä syksyisen sateen pimeät päivät
ovat niin kauniita kuin päivät voivat olla;
   hän rakastaa paljasta, kuihtunutta puuta;
   hän kävelee vetistä laidunreittiä.

Hänen nautintonsa ei salli minun jäädä.
   Hän puhuu ja olen valmis kuuntelemaan:
Hän on iloinen että linnut ovat pois menneet,
   hän on iloinen hänen yksinkertainen harmaa kampalankansa
   on hopeaa nyt kera tarrautuvan usvan.

Lohduttomat, hylätyt puut,
   hiipunut maa, raskas taivas,
kauneudet jotka hän näkee niin aidosti,
   hän ajattelee ettei minulla ole silmiä niille,
   ja vaivaa minua syyllä sille.

Ei ollut eilen kun opin tietämään
   rakkauden paljaiden marraskuun päivien
ennen lumen tuloa,
   mutta oli turhaa kertoa niin hänelle,
   ja ne ovat paremmat vuoksi ylistyksensä.

My November's Guest on suomennettu (alunperin vuonna 1913 julkaistusta) runokokoelmasta A Boy's Will(New York: Henry Holt and Company 1915), sivulta 14. 

Käänsin runon muistamatta että olin kääntänyt sen jo aiemmin.

Kuvituksena on yhdysvaltalaisen taiteilijan Willard Metcalfin(1858-1925) maalaus Marraskuun mosaiikki(November Mosaic, 1922).


#RobertFrost #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous