UNELMAT

Paul Laurence Dunbar(1872-1906)

Mitä unelmia meillä ja kuinka ne lentävät

kuin ruusuiset pilvet taivaan poikki;

   vauraudesta, maineesta, varmasta menestyksestä,

   rakkaudesta joka tulee siunaamaan;

ja kuinka ne kuihtuvat, kuinka ne hiipuvat,

hiipuva vauraus, hylkäävä naikkonen -

   maine joka hetken kimmeltää,

   sitten karkaa ikuisesti, - unelmat, oi - unelmat!

Oi palava epäilys ja pitkä katumus,

oi kyyneleet joista ovat kosteat silmämme,

   sydämentykytys, sydänsuru, kohtuuttomuus tuskan,

   synkkä pilvi, katkera sade,

et ollut noista unelmista - oi! no,

täydestä täyttymyksestäsi kuka voi puhua?

   Vauraus, maine, ja rakkaus, oi! rakkaus joka säteilee

   sieluihimme, kaikki unelmat - oi! unelmat.

(Dreams; Lyrics of Love and Laughter, 1903, sivut 10-11.)

#PaulLaurenceDunbar #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KUKA SANOI TÄMÄN

Mary Oliver(1935-2019)

Jokin kuiskasi jotakin

joka ei ollut edes sana.

Se oli enemmänkin hiljaisuus

joka oli ymmärrettävissä.

Olin seisomassa

lammen rannalla.

Mikään elävä, mikään mitä kutsumme eläväksi,

ei ollut näkyvillä.

Ja silti, ääni kävi sisälleni,

vartaloelämääni,

niin suurella onnella.

Ja siellä ei ollut mitään

paitsi vesi, taivas, ruoho.

(Who Said This?; Red Bird, 2008, sivu 58.)

Kuvan lähde:
Pond Stories: Mary Oliver’s Blackwater Pond, Provincetown | Association to Preserve Cape Cod

#MaryOliver #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuo,ennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

AAMUT MUSTANVEDEN LAMMELLA

Mary Oliver(1935-2019)

 

Vuosien ajan, jokaisena aamuna, join

Mustanveden lammelta.

Se oli maustettu tammenlehdillä ja myös, epäilemättä,

ankkojen jaloilla.

Ja aina se minulle tyynnytti

hyvin kaukaisen menneisyyden kuivan maljan.

Mitä tahdon sanoa on

että menneisyys on menneisyys,

että nykyisyys on mikä elämäsi on,

ja olet kykenevä

valitsemaan mitä se on oleva,

kallis kansalainen.

Joten tule lammelle,

tai mielikuvituksesi joelle,

tai kaipauksesi satamaan,

ja aseta huulesi vasten maailmaa.

Ja elä

elämäsi.

(Mornings at Blackwater; Red Bird, 2008, sivu 57.)

Kuvan lähde:
Pond Stories: Mary Oliver’s Blackwater Pond, Provincetown | Association to Preserve Cape Cod

Olen kääntänyt aidon paikannimen, Blackwater Pond, suomeksi käännöksessä jotta käännös olisi hieman runollisempi. Englanninkielinen paikannimi ei sopisi runon virtaukseen vaan särkisi sen. Kuudennen ja seitsemännen rivin suhteen "Ja aina se minua tyynnytti / suhteen hyvin kaukaisen menneisyyden kuivan maljan" voisi olla parempi käännös. Tai vaihtoehtoisesti "assuage" voi runossa olla jossakin harvinaisemmassa merkityksessä. Käännös ei mielestäni tältä osin toimi tällä hetkellä, se ei tavoita aivan alkuperäistekstin merkitystä.

#MaryOliver #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuo,ennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SAKSILAINEN MUISTOKIRJOITUS

Marjorie Pickthall(1883-1922)

Maa rakentaa maalle

linnoja ja torneja.

Maa sanoi maasta:

Kaikki on oleva meidän.

       Kyllä, vaikka he istuttavat ja niittävät

       rukiin ja viljan,

       katso, he olivat uneen määrätyt

       ennen kuin syntyivät.

       Kyllä, vaikka sokea maa kylvää

       varten hedelmää ja lyhdettä,

       he ovat korjaava ruusun lehden

       ja tomun lehdeltä.

       Ylpeys miekan ja vallan

       ovat heidän tarvitessansa,

       jotka ovat hallitseva vain kukan juurta,

       siemen putoamista.

       He jotka seuraavat lihaa

       loistossa ja kyynelissä,

       he ovat lepäävä ja vaatettava taas itsensä

       vuosien täyteydessä.

       Tomun unesta he tulivat

       aamun vapautuessa.

       He ovat väistyvä kuin liekin kukka

       ja tai vaahto meren.

              Maa rakentaa maalle

              linnoja ja torneja.

              Maa sanoi maasta:

              Kaikki on oleva meidän.

A Saxon Epitaph julkaistiin kanadalaisessa University Magazine -lehdessä lokakuussa vuonna 1912 ja sitten runokokoelmassa The Drift of Pinions(1913), sen sivuilla 101-102. Runo on suomennettu Lorne Albert Piercen(1890-1961) toimittamasta kokoelmasta The Selected Poems of Marjorie Pickthall(1957).

Marjorie Pickthall oli englantilaissyntyinen kanadalainen kirjailija, kirjastonhoitaja ja runoilija.

Marjorie Pickthallin itsensä mukaan runon ensimmäisenä ja viimeisenä säkeistö, toistensa toistoa, ovat saksilainen runo. Kyseessä lienee Pickthallin oma käännös keskienglantilaisesta, viisisäkeistöisestä runosta joka tunnetaan latinankielisen alkunsa mukaan Memento, homo, quod sinis es et in cenerem reverteris -nimellä ja englanniksi edellisen käännöksen mukaan nimellä Remember, man, that you are dust and to dust you shall return sekä myös nimillä Earth to Earth, Erthe to Erthe, Erthe upon Erthe ja Earth upon Earth. Runon vanhimmat säilyneet käsikirjoitusversiot ovat noin vuosilta 1330-1340. Runo voi olla hieman vanhempi, 1200-luvulta. Se tavataan muunmuassa Lincolnin katedraalin omistuksessa olevassa, vuosina 1430-50 laaditussa kirjassa joka tunnetaan nykyään nimellä The Thornton Romances ja joka kokoaa vaihtelevia kaunokirjallisia kirjoituksia yhteen, saaden nimensä yorkshireläiseltä maanomistajalta Robert Thorntonilta(k. 1456/1465) joka kopioi siinä olevat kaunokirjalliset tekstit. Pickthallin käännös verrattuna nykyaikaiseen saman kohdan käännökseen kyseisestä runosta vaikuttaa vapaalta; modernin käännöksen suomennos kuuluu:

Kuvan lähde:
A View of Denbigh Castle | List of Works | Francis Towne | Paul Mellon Centre for Studies in British Art

Maa päällä maan voittaa linnoja ja torneja

sitten maa sanoo maalle, "Tämä on meidän!"

Kun maa päälle maan on rakentanut kamarinsa

sitten on maa vuoksi maan kärsivä pistäviä hyökkäyksiä.

Alkuperäistekstin sanan "shower" ollessa vanhentuneessa merkityksessä "attack", "battle". Käännän "sharp" epäröiden "pistäviksi"; oletettavasti "sharp" on sekä merkityksessä "nopea" että "terävä" ja käännän eräänlaisena kompromissina niiden väliltä.

Thorton kokosi ja kirjoitti myös toisen kokoelman joka tunnetaan nimellä The London Thornton Miscellany.

Käännän kuudennen säkeistön osalta From the dream of the dust they came / As the dawn set free Tomun unesta he tulivat / aamun vapautuessa vaikka sen voisi ymmärtää toisin, niin että "they" ovat "the dawn" eli Tomun unesta he tulivat / vapautuneena aamuna. "Set free" voisi edellisessä merkityksessä kääntää myös "aamun päästessä irti" jne tai hieman runollisemman ja vapaammin, "aamun vapaudessa".

Kuvituksena on englantilaisen taidemaalarin Francis Towne'n(1739-1816) vesivärimaalaus Näkymä Denbigh'n linnasta(A View of Denbigh Castle, 1777).

#MarjoriePickthall #KanadanKirjallisuus #KanadalainenRunous #KanadanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

FAIDRA

Oscar Wilde(1854-1900)

Sarah Bernhardt'lle

Kuinka turhamaiselta ja tylsältä tämän tavallisen maailman täytyy vaikuttaa

   sellaiselle kuin sinä, jonka olisi pitänyt keskustella

   Firenzessä Mirandolan kanssa, tai kävellä

halki viileiden oliivien Akatemian:

Sinun olisi pitänyt kerätä kaisloja vihreältä virralta

   vuohenjalkaisen Panin kimeään soittoon, ja leikkiä

   kanssa valkoisten tyttöjen tuossa lehdossa Faiaakiassa

missä vakava Odysseus heräsi unestansa.

Oi! varmasti kerran jokin attikalaisen saven uurna

   piti kalmeaa tomuasi, ja olet saapunut jälleen

   takaisin tähän tavalliseen maailmaan niin tylsään ja turhamaiseen,

sillä olit väsynyt valottomaan päivään,

   raskaisiin kenttiin tuoksuttoman keltasoihdun,

   rakkaudettomiin huuliin joilla miehet suutelevat Helvetissä.

Phèdre julkaistiin nimellä To Sarah Bernhardt The World -lehdessä kesäkuun 11. päivänä vuonna 1879, sitten muokattuna nimellä Sara Bernhardt The Biograph and Review -lehdessä elokuussa vuonna 1880 ja edelleen muokattuna kokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 138.

Olen muuttanut käyttämäni laitoksen Phédre oikeaan muotoon Phèdre yllä ja itse runossa käännän omistuksen muotoon Sarah Bernhardt'lle eikä To Sarah Bernardt kuten käyttämässäni laitoksessa.

Ranskalaisen valokuvaajan Henri Mairet'n
(1850-1902) valokuva Bernhardt'sta Faidran roolissa.
Kuvan lähde:
[Sarah Bernhardt dans le rôle de Phèdre de Racine : documents iconographiques] | Gallica

Akatemia on Platonin(428/427/424-348/347 eaa) perustama filosofinen koulu Ateenassa, jonka keisari Justinianus I:nen(483-527-565) sulki vuonna 529. Vuoden 1879 versiossa Sarah Bernhardt askeltaa siellä Platonin enon Kharmideen(n. 446-403 eaa) kanssa, joka esiintyy Platonin samanimisessä dialogissa ja oli yksi Spartan asettamasta aristokraattisesta Kolmestakymmenestä tyrannista jotka hallitsivat Ateenaa Peleponnesolaissodan jälkeen vuosina 404-403 eaa. Kapinaan nousseet demokraatit tappoivat taistelussa sekä Kharmideen että Kolmenkymmenen tyrannin johtajan, Platonin isän serkun Kritiaksen(n. 460-403 eaa). Sokrateen(n. 470/469-399 eaa) läheiset suhteet useisiin Kolmenkymmenen tyrannin joukon jäseniin on usein katsottu todelliseksi syyksi hänen teloitukselleen.

Faidra on ranskalaisen näytelmäkirjailijan Jean Racinen(1639-1699) näytelmä Phèdre(1677) joka on suomennettu kahdesti, Eino Leinon(1878-1926) toimesta vuonna 1907 nimellä Phaidra ja Aale Tynnin(1913-1997) toimesta vuonna 1986 nimellä Faidra.

Faiaakia, Faiakia eli Shkeria on saari Homeroksen runoissa, kenties nykyinen Korfun saari.

Mirandola on italainen filosofi Giovanni Pico della Mirandola(1463-1494).

Sarah Bernhardt(1844-1923) oli ranskalainen näyttelijätär, aikanaan maailman kuuluisin naispuolinen näyttelijä teatterilavoilla. Bernhardt esiintyi Faidran roolissa Lontoon The Gaiety Theatre -teatterissa kesäkuun 2. päivänä vuonna 1879 alkaneissa esityksissä.

#OscarWilde #Kirjallisuus Kirjallisuus #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

HODGE JA KARTANONHERRA

Robert Anderson(1770-1833)

Sanoo kartanonherramme, "Hodge, kerro minulle, nuori paimenurho,

jätätkö laumasi, mökkisi, ja lakeuden,

Lontoossa suuren vaurauden ja kunniat saamaan,

ja kaikki hienot näkymät näkemään?"

"Oi, ei! luvallanne hyvä herrani," sanon minä,

"meille kerrotaan, he jotka kantavat päänsä liian korkealla,

viettävät epämukavat päivät, ja orjantappuroilla usein makaavat;

vaan tyytyväisyys yhä asustaa minussa!"

Sanoo kartanonherramme, "Puetan sinut vaatteisiin hienoihin;

sinä jokaisella oivallisella herkulla kanssani olet illastava;

silkkipukeiset palvelijat ovat ojentava sinulle jokainen kalliin viinin;

ajattele, narri, millainen kunnia se on oleva!"

"Kotona kudotussa takissa, voin hilpeästi lauleskella;

yllä vähäisen ateriani, olen kuninkaan lailla suuri,

ja kun janoinen, lähden kristallilähteelle,

missä tyytyväisyys tyyni minua odottaa!"

Sanoo kartanonherramme, "Rikkaita rouvia olet liehittelevä leikissä,

missä musiikki karkottaa pois jokaisen tylsän huolen;

sitten auringon loistaessa, nuori paimen, tilaisuuutesi käytä;

tule nyt tai et koskaan!" hän lausahti.

"Tanssissa viheriöllä kun aurinko alas menee,

kanssani Phillikseni, en kadehdi noita kaupungissa;

enkä Phillistä jättäisi, ruhtinaan kruunun vuoksi,

sillä tyytyväisyys vartioi häntä ja minua!"

"Mene, ota rouvasi, vaurautesi, viinisi ja näytöksesi!

Huolesta voitko ostaa tunnin levon?

Jokainen naapuri on ystäväni; en mitään vihollisia tunne;

ja hymyilen köyhyydelle."

"On toiveeni asuttaa tuota mökkiä vähäistä,

missä esivanhempani rehellisesti ansaitsivat leipänsä;

ja milloin epäonni painaa kumaraan pääni,

tyytyväisyyteni silloin asustakoon kanssani!"

(Hodge and the Squire.)

Robert Anderson oli työväenluokkainen englantilainen runoilija Carlislen kaupungista luoteis-Englannista läheltä Skotlannin rajaa. Hän työskenteli kymmenvuotiaasta lähtien kangasteollisuuden palveluksessa, ja vietti viisi vuotta Lontoossa oppipoikana. Anderson julkaisi esikoisrunokokoelmansa vuonna 1798 ja kirjakielisten runojen lisäksi julkaisi myös kotiseutunsa Cumbrian murteella kirjoitettuja runoja.

Kuvituksena on englantilaisen taidemaalarin John Hazlittin(1766-1837), essseisti William Hazlittin(1778-1830) veljen, nimissä kulkeva runoilijan muotokuva.

#RobertAnderson #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

NYT KUUNVALON KEIJUKAISHETKELLÄ

Ann Radcliffe(1764-1823)

Nyt, kuunvalon keijukaishetkellä,

   kun himmeästi kimmeltää jokainen kasteinen jyrkänne,

ja laakso ja vuori, järvi ja lehto

   autiossa ylevyydessä nukkuvat;

kun hitaasti vaimenee iltatuuli,

   joka tuudittaa mieltä kaihoissa hoivassa,

ja mielikuvitus ylväämmät näyt näkee,

   käske musiikin herättää hiljainen ilma:

Käske hilpeää, hilpeää rummmun ääntä,

   ja kanssa haltijoiden nurmen tai metsäaukean,

keveässä ympyrässä kamaraa polje

   alla korkeiden puiden värisevän katveen.

"Nyt, kuunvalon keijukaishetkellä,"

   on musiikki henkäisevä sointuvan äänensä,

ja yli aaltojen, taian voimalla,

   kutsuva kaikua riemuitsemaan.

(Air; The Poems of Mrs. Ann Radcliffe, 1816).

Olen käyttänyt käännöksessä runon vaihtoehtoista englanninkielistä nimeä (sen ensimmäisen rivin mukaan) Now, at Moonlight's fairy hour koska englanninkielen "air" omaa merkityksiä joita suomenkielen "ilma" ei, ja kääntää vapaammin - kuten "tunnelma" - olisi taas liian suuren vapauden ottamista mielestäni. Olen kääntänyt kolmannen säkeistön hieman ongelmallisen kohdan "in tripping circlet beat the ground" sen mukaan mikä mielestäni vaikuttaa järkevimmältä käännökseltä joskin.

Kuvituksena on sveitsiläissyntyisen, Iso-Britanniassa vaikuttaneen taidemaalarin Johann Heinrich Füsslin(1741-1825) maalaus Nainen kuunvalossa(Dame in Mondschein, noin 1800.)

#AnnRadcliffe #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MEREN LUONNOTTARELLE

Ann Radcliffe(1764-1823)

Oi luonnotar! joka rakastat kellua vihreällä aallolla,

Neptunuksen nukkuessa alla kuunvalaiseman ajan,

tuudittamana musiikkisi alakuloisen voiman,

oi luonnotar, kohoa helmisestä luolastasi!

Sillä Hesperos säteilee iltahämärän varjon keskellä,

ja pian on Kynthia värisevä vuoroveden yllä,

kimmeltävä näille kallioille, jotka sitovat valtameren ylpeyden,

ja yksinäinen hiljaisuus kaiken ilman täyttävä.

Sitten, anna lempeän äänesi paisua etäisyydessä,

ja hiipiä pitkin tätä rantaa yksinäistä,

vajota tuulessa, kunnes kuollen - enää kuulematta -

herätät äkkinäisen taian simpukankuoresi.

Pitkän rannikon kaiussa suloisessa vastatessa,

rauhoittavat sävelesi kaihoisan sydämen lumoavat,

ja käskevät näkyjen tulevaisuuden hymyillä,

oi luonnotar! helmisestä luolastasi! - kohoa!

KUORO;

- Kohoa!

VAJAA KUORO:

- Kohoa!

(To a Sea-Nymph; The Poems of Mrs. Ann Radcliffe, 1816)

Ensimmäisessä säkeistössä olen kääntänyt "joka rakastat" vaikka kirjaimellisemmin käätäen who loves to float pitäisi olla "joka rakastaa", mutta se särähtää korvaan koska myöhemmin samassa lauseessa luonnotarta puhutellaan suoraan (O nymph! arise from thy pearly cave!"). Viimeisen säkeistön suhteen olisi mahdollista tulkita alkuperäistekstiä toisin ja kääntää: "rauhoittavat sävelesi kaihoisan sydämen lumotkoon / ja käskeköön näkyjen tulevaisuuden hymyillä" tai, jälkimmäisen rivin osalta, "käske näkyjen tulevaisuuden hymyilllä".

Ann Radcliffe oli englantilainen kirjailija, jonka tunnetuin teos on goottilainen romaani Udolpho(2013; The Mysteries of Udolpho, 1794).

Hesperos on planeetta Venus iltatähtenä.

Kynthia on kreikkalaisen jumalattaren Artemiksen yksi nimistä ja tässä Maapallomme seuralainen Kuu.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Léon-Jean-Basile Perrault'n(1832-1908) maalaus Vesinymfi(Nymphe des Eaux, 1898).

#AnnRadcliffe #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KÄYTÖT

Edith Wharton(1862-1937)

Kuvan lähde:
Edith Wharton | National Portrait Gallery

Oi, Ajan kitsaasta puusta

kuinka nopeasti putoavat tunnit!

Se ei tarvitse mitään kosketusta tuulen tai kuuran

menettää sellaiset vaivattomat kukat.

Kasauma kuolleen vuoden elonkorjuun,

ne tukkivat huomisen tien,

silti auttavat suojaamaan kevään kasvuja

alla lämpimän maatumisensa,

tai, sekoittamana hurskaiden käsien kanssa harvinaisten

ihanien tyytyväisyyden nautintojen,

yllättävät sielun joulukuun ilman

suloisen kesäkuun unohdetulla tuoksulla.

(Uses; Artemis to Actaeon and Other Verse, 1909)

Kuvituksena on englantilaisyhdysvaltalaisen taiteilijan Edward Harrison Mayn(1824-87) maalaamat Edith Whartonin muotokuvat vuosilta 1870 ja 1881.

#EdithWharton #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KUINKA SULOINEN ON RAKKAUS

Sarah Fyge Egerton(1668-1723)

   Kuinka suloinen on Rakkaus,

kun kielletty tai tuntematon;

jos olisi sallitt Intohimoni,

nopeasti se olisi poissa.

   Se lisää Suloihin,

kun varastamme Nautinnon;

miksi Rakkaus paljastettaisiin?

Koska itsellänsä ei ole näköaistia.

   Jossakin Metsäisessä Katveessa,

anna minun huoata Armaalleni;

missä ei kukaan paitsi Kaiku

ole puhuva siitä jälleen.

   Näin äänettä ja pehmeästi,

Ajan kulutan;

ja kun kyllästyn,

teen tiettäväksi Rakkauteni.

(A Song; Poems on Several Occasions, Together with a Pastoral. By Mrs. S. F., 1703.)

Kuvituksena on alankomaalaisen taiteilijan Gerrit van Honthorstin(1592-1656) maalaus Granida ja Daifilo(Granida en Daifilo, 1625).

#SarahFygeEgerton #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SIENI TÄYNNÄ ETIKKAA

Thomas Merton(1915-1968)

Kun roomalaiset pelasivat peitsivalon kalskeessa,

heittäen noppaa kirkastumisissa ompelemattomasta vaipasta,

jano paloi verenpunaisena, kuin ylikäyvä tulilintu

jopa kuolevan Kristuksen silmissä.

Mutta maailman sappi, ja kaikki sen mädännyt etikka

haisi sienessä, leimahti Hänen paisuneessa suussansa,

ja kaikki maksettiin myrkyssä, maussa syöminkiemme.

Oi Herra! Kun makaan henki salpautuneena Sinun kirkoissasi

tietäen se on Sinun kunniasi jälleen käyvä

revittynä tietäväisestä maailmasta päivittäisissä messukellojen ukkosenjyrähdyksissä,

juon uutta pelkoa niistä neljästä puhtaasta rukouksesta jotka koskaan annoin Sinulle!

Sillä jopa Sana Sinun Nimesi, vastaanotettu Sinun armostasi,

ja tarjottu ylös syvimmästä kauhustani,

käy takaisin sapenmakuisena lihasta.

Jopa se yksi hyvä uhri,

jano taivaan, tulee Sinulle: etikkana!

Lemuaa kuolemanjanosta jonka ihmiselämä löysi kielletystä omenasta.

The Sponge Full of Vinegar julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

Runon ongelmiin kuuluu muunmuassa kolmannen rivin lopun "crosswise firebird" jossa "firebird" - olettettavasti Feenix-lintu ylösnousemuksen vertauskuvana, eikä mikään englanniksi nimellä "firebird" tunnetuista olemassa olevista lintulajeista - on pakko kääntää suomeksi sanalla "ylittää" (tai jollakin sen synonyymeistä, tai vastaavista merkityksistä) niin että alkuperäistekstin viittaus ristiin jää pois. Tulilintu on tuskin "ristinmuotoinen", vaan oletettavasti "ylittää" elämän ja kuoleman välisen rajan omassa uudelleensyntymässänsä. Muihin ongelmiin kuuluu rivin kymmenen "wise" joka on oletettavasti lievästi kielteisessä merkityksessä, mutta en tiedä, miten toisin tämän ilmi, koska "wise" merkityksessä "näsäviisas" jne ei tietenkään sovi, mutta "epäkunnioittava" tai vastaava saattaisi olla harhaamista liian kauas alkuperäistekstin sanan merkityksestä. Runo sisältää myös harvinaisen sanan "lancelight", jonka käytön ennen tätä Mertonin runoa olen löytänyt vain irlantilaisen kirjailijan ja runoilijan Frank O'Connorin(1903-1966) runosta Return in Harvest(1926):

Pale she is, and her looped tresses

Are dull gold with lights of silver

As she stops and pants beneath the

Lancelight of the rustling branches.

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LAULU

Sarah Fyge Egerton(1668-1723)

Kun ensi kertaa näin Laurindan kasvot,

siunasin rakasta yllätystä,

sillä siellä oli jokainen sulo kisaamassa;

rakkaus leikitteli silmissänsä.

Tuhat tapaa on vaikuttaa hänellä,

ei ilmein ja hymyin yksin,

muotonsa ja olemuksensa Jupiterin valloittaa saattaisi;

ja tehdä Jumalan omaksensa.

Mutta oi! kaunotar näyttää sulonsa,

vuoksi valloituksen, ei nautinnon;

ylväästi kieltää nuo suloiset käsivarret,

joille kutsuvat silmänsä.

(A Song; Poems on Several Occasions, Together with a Pastoral. By Mrs. S. F., 1703.)

Sarah Fyge Egerton oli englantilainen apteekkarintytär ja kirjailija, jonka tunnetuin teos on runoelma The Female Advocate(1686, 1687) jonka hän sanoi kirjoittaneensa "tuskin neljätoistavuotiaana".

Kuvituksena on englantilaisen taidemaalarin Mary Bealen(1633-1699) omakuva noin vuodelta 1666.

#SarahFygeEgerton #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

ELÄMÄ

Edith Wharton(1862-1937)

Elämä, kuin marmorilohkare, on annettu kaikille,

avoin, orastava massa vuosien ja päivien,

mistä joku kiihkeällä taltalla pyrkii nopeasti

jonkin hahmon voiman tai symmetrian kutsumaan:

joku murskaa sen osiksi korjatakseen muurin;

joku taidokkaampaan käteen laskee taltan,

ja joku, herättääkseen riemun Lesbian katseessa,

kaivertaa sen joutuisasti leikkikaluihin ihmeellisiin.

Mutta vähäisin on hän, joka lumotuin silmin

täyttämänä jaloin näyin kauniiden muotojen tulevien,

pohtii minkä jumalan on ikuistava

ylvään Paroksen pysyvyyteen,

kunnes iltahämärä varoittaa häntä täsmällisiltä taivailta

että yö saapuu missä kukaan ei ole näkevä.

Life julkaistiin Scribner's Magazine -lehdesssä kesäkuussa vuonna 1894.

Kuvituksena on itävaltalaisen taiteilijan Hans Templen(1857-1931) maalaus Kuvanveistäjä Rudolf Weyr ateljeessaan(Der Bildhauer Rudolf Weyr in seinem Atelier, ennen 1895). [Rudolf Weyr(1847-1914) oli itävaltalainen kuvanveistäjä.]

#EdithWharton #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KAUNIILLE CLARINDALLE, JOKA LIEHITTELI MINUA, OLETETTU NAISTA ENEMMÄKSI

Aphra Behn(n. 1640-1689)

Kaunis suloinen Neito, tai jos tuo Nimeke olisi

liian heiveröinen, liian Naisellinen Ylevämmälle sinulle,

salli Nimi joka enemmän Lähenee Totuutta:

Ja salli minjn kutsus sinua Suloiseksi Hurmaavaksi Nuorukaiseksi.

Tämä viimeinen on oikeuttava vähäisen vastalauseeni,

kun se saattaa palvella itsehillintäni vähentämistä;

ja ilman Punastumista jahtaan Nuorukaista,

kun niin paljon kaunista Naista on näkyvillä

vastaan sulojasi turhaan kamppailemme,

harhaanjohtavalla Muodollasi tuskaa tuotat meille,

hohtavan Nymfin pettäessä meidät Sulholle.

Säälistä Sukupuolellemme sinut lähetettiin varmasti,

jotta saattaisimme Rakastaa, ja silti Viattomia olla:

Sillä varmasti emme mitään Rikosta tee kanssasi;

tai jos tekisimme - oikeuttaa sen Muotosi.

Sillä kuka, joka kerää kauneimmat Kukat uskoo

Käärmeen lepäävän kätkettynä Tuoksuvien Lehtien alla.

     Sinä kaunis Ihme toisenlainen,

pehmeä Cloris rakkaaseen Alexikseen yhdistyneenä;

koska tahansa miehinen osa sinusta vetoaisi

sinä houkutat meitä Neidon Kuvalla,

kun me ylväimmät tunteet ulotamme

Rakastajan Hermekselle, Afroditelle Ystävän.

To the Fair Clarinda, who made Love to me, imagin'd more than a Woman. By Mrs B, tunnettu myös lyhyemmillä nimillä, julkaistiin kirjassa Lycidus; or the Lover in Fashion(1688), sivuilla 175-176. Runo on käännetty Montague Summersin(1880-1948) toimittaman teoksen The Works of Aphra Benn: Volume VI(Lontoo: William Heinemann 1915) sivulta 363.

Olen jättänyt isot etukirjaimet keskellä lauseita muuttamatta, koska ne korostavat runossa sen sanomaa, sen sijaan että olisivat huomiota vievä arkaismi.

Aphra Behn oli englantilainen kirjailija ja vakoilija, jonka alkuperäinen nimi, vanhemmat, syntymäaika, ja hänen aviomiehensä henkilöllisyys ja kansalaisuus ovat epävarmoja. Aphra Behn syntyi ehkä vuonna 1640 ja hänen tyttönimensä oli kenties Amis, Cooper tai Johnson. Useimpien aikalaislähteiden mukaan hänen vanhempiensa yhteiskunnallinen asema olisi ollut vähäinen, hänen isänsä ollessa ehkä parturi ja äitinsä imettäjä. Hän ehkä vieraili Surinamissa vuosina 1663-64 ja oli lyhyen aikaa naimisissa vuosina 1664-65 kenties alankomaalaisen tai saksalaisen kauppiaan (ehkä orjakauppiaan) Johan Behnin kanssa joka joko kuoli tai he erosivat. Hän toimi kuningas Kaarle II:sen(1660-85) vakoilijana Alankomaissa vähintään vuosina 1666-67 ja ehkä hieman pitempään, omaten koodinimen Astraea, mutta kuningas jätti hänen palkkansa maksamatta ja Behn päätyi ehkä velkavankeuteen Lontoossa vuosikymmenen lopulla. Sen jälkeen hän aloitti menestyksekkään uran kirjailijana ja kääntäjänä, julkaisten näytelmiä, pienoisromaaneja ja runoja. Kirjailijantyönsä ohella Behn oli mukana aikakauden vapaamielisissä seurapiireissä. Hänen tunnetuin teoksensa on pienoisromaani Oroonoko: or the Royal Slave(1688). Hänen oletettu pitkäaikainen rakastettunsa oli englantilainen lakimies John Hoyle(k, 1692).

Kuvituksena on alankomaalaissyntyisen ja Englannissa toimineen taidemaalarin Peter Lelyn(1618-1680) tai hänen ateljeessaan toimineen tuntemattoman oppilaan muotokuva Aphra Behnistä noin vuodelta 1675, tai varhainen kopio vastaavasta teoksesta. Runoilijan nimi on lisätty maalaukseen myöhemmin.

#AphraBehn #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SUOSTUVAINEN RAKASTAJATAR

Aphra Behn(n. 1640-1689)

Amyntas johdatti minut lehtoon,

   jossa kaikki puut meitä varjostivat;

Aurinko itse, vaikka olisi yrittänyt,

   se ei olisi meitä pettää voinut:

Paikka turvassa ihmissilmiltä,

   ei muuta pelkoa salli,

kuin kun tuulet lempeästi kohoavat,

   taipuvat oksat suutelevat.

Siellä me istuimme sammaleella,

   ja aloimme leikkimään

tuhattta lemmekästä kujetta, kuluttamaan

   hehkun koko päivän.

Monta suudelmaa hän antoi minulle:

   Ja minä samoin vastasin

mikä teki minut halukkaaksi vastaanottamaan

   sen mitä en uskalla nimetä.

Hänen hurmaavat silmänsä eivät tarvinneet mitään apua

   kertomaan rauettavan tarinansa;

suhteen hänen joka jo hehkui

   oli helppo vallita.

Hän vain suuteli ja minut syleilyyn sulki,

   kun ne ajatuksensa ilmaisivat:

Ja laski minut lempeästi kamaralle;

   oi kuka voi lopun arvata?

The Willing Mistriss, tunnettu myös nimillä Song: The Willing Mistriss ja A Song for J. H., oli aluksi osa näytelmää The Dutch Lover(1673), julkaistiin sitten itsenäisenä runona kokoelmassa Poems Upon Several Occasions(1684), ja myöhemmin nimistä jälkimmäisen alla The Muses Mercury -lehdessä vuonna 1707. Runo on käännetty Montague Summersin (1880-1948) toimittaman teoksen The Works of Aphra Benn: Volume VI(Lontoo: William Heinemann 1915) sivulta 163.

Runossa on lukuisia vaikeita kohti; ei vaikeita ymmärtää, mutta vaikeita kääntää suoraan suomenkielelle, josta puuttuu selkeä vastine joka olisi runollinen. Esimerkiksi kolmannen säkeistön toisen rivin "softning" joka tarkoittaa kyllä runon minähenkilön "pehmentämistä" lähempää kanssakäymistä varten, mutta sisältää enemmän merkityksiä kuin suomenkielen "pehmentävät";. Samoin saman säkeistön kolmannen rivin "fir'd" joka tarkoittaisi suoraan käännettynä joko "poltettu", kuten keramiikkaa poltetaan uunissa, tai epätodennäköisemmin "sytytetty". Kumpikaan käännös ei toimisi hyvin, kuten ei myöskään koomiselta vaikuttava "kuumennettu". Edellen saman säkeistön "He did but Kiss and Clasp me round, / Whilst those his thoughts Exprest", vaikka merkitys on taas selvä, on hieman vaikea kääntää suomeksi uskollisesti säilyttäen alkuperäisen sanojen herättämän mielikuvan. Joten käännän kaikissa näissä kohdissa vapaasti. Lisäksi toisen säkeistön aloittava "Down there" voisi tarkoittaa "alhaalla siellä" mutta koska englanninkielen "down" voi myös toimia sanana joka korostaa sitä lauseessa seuraavaa, paikkaa ilmaisevaa sanaa - mikä kääntyy huonosti tai ei ollenkaan suomenkielelle - käännän jälkimmäisen merkityksen mukaan vain "siellä" sen sijaan että kääntäisin "sillä paikalla", "tuolla paikalla".

J. H. on John Hoyle(k. 1692), englantilainen lakimies. Hänen isänsä oli Yorkin pormestari Thomas Hoyle(1587-1650), joka oli parlamentin kannattaja Englannin sisällissodassa mutta hirtti itsensä kuningas Kaarle I:sen(1625-49) teloituksen vuosipäivänä. John Hoyle oli todennäköisesti hänen toisen, vuonna 1639 solmitun avioliittonsa, lapsi. John Hoyle aloitti opinnot Cambridgen yliopistossa vuonna 1658 mutta jätti ne kesken ja aloitti lakimiehen opinnot Lontoossa vuonna 1660. Hoyle surmasi aseettoman miehen, kelloseppä Francesco Terradon vuonba 1663, mutta välttyi tuomiolta ja sai itse surmansa kapakassa poliittisen riidan jälkeen George Pittsin(1663-1735) miekalla kuoliaaksi lävistämänä. Hän oli itse surmatuksi tullessaan aseeton. (Lue molemmista rikoksista.) Pitts oli kuningas Vilhelm III:nnen(1688-1702) kannattaja ja Hoyle tämän syrjäyttämän Jaakko II:sen(1685-88) ja Pitts tuomittiin vain taposta. Biseksuaalinen Hoyle oli malli useille mieshahmoille Aphra Behnin näytelmissä ja runoissa. Hoyle ja Behn olivat ystäviä ja heidän otaksutaan olleen rakastavaisia 1670-luvun puolivälistä lähtien.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Simon Vouet'n(1590-1649) maalaus Venus ja Adonis(Vénus et Adonis, noin 1642).

#AphraBehn #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

FAUNIN LAULU

Edith Wharton(1862-1937)

Kuinka kultaisen kirkkaana auringonvalo hohtaa

kautta pitkän kaistaleen jokikaisloja.

Vesi kieppuu hajaantuvissa uurteissa

kun ympäri kyhmyisen loisto-orapihlajan se kiitää,

sitten tyyneen lampeen raukenee,

missä vesihämähäkit kutovat ja nukkuvat,

ja keltaiset kurjenmiekat viilentävät

juuriansa varjoisassa kosteudessa syvässä.

Kuinka tyyntä se on, kuinka lämmintä ja tyyntä!

Metsä on täynnä lukemattomia ääniä

vähäisistä hyönteisenkurkuista jotka täyttävät

keskipäivän hehkun värisevillä äänillä -

kuinka suloista on maata ja unelmoida

syvällä, syvällä virran ruokkimissa kaisloissa ja heinissä,

ja nähdä pitkin lipuvaa virtaa

lipuvan auringonvalon pysähtyvän ja ohi kulkevan!

(Faun's Song.)

Runo ei sisälly Whartonin runokokoelmiin Verses(1878), Artemis to Actaeon, and Other Verse(1909) ja Twelve Poems(1926) eikä ole mainittuna Whartonin kokoelmien ulkopuolella julkaistujen runojen luettelossa, joten kyseessä lienee hänen kuolemansa jälkeen julkaistu runo. Sitä ei ole sisällytetty runokokoelmaan Selected Poems(2005).

Olen kääntänyt alkuperäistekstin "knotted thorn" "kyhmyiseksi loisto-orapihlajaksi", koska kyseessä on Pohjois-Amerikassa kotoperäinen, vetisilläkin alueilla menestyvä puulaji, ja koska sanan "thorn" monista vaihtoehdoista se on tarpeeksi iso siihen, että se vaikuttaisi joen virtaukseen. Mutta kyseessä voisivat olla vaikkapa "kietoutunut piikkipensas". Muihin ongelmiin kuuluu se, että toisen säkeistön "noises" ja "voices" on jokseenkin pakko kääntää samalla sanalla, "ääniä", koska "myriad noises" ei oikein käänny vaikkapa "rajattomaksi meluksi" kun kyseessä on hyönteisten surina.

Kuvituksena on sveitsiläisen taidemaalarin Arnold Böcklinin(1827-1901) maalaus Fauni viheltää mustarastaalle(Faun einer Amsel zupfeifend, 1864-65).

#EdithWharton #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous