torstai 3. heinäkuuta 2025

AAMUNKOITTO

Rawan Hussin

Aamunkoitto murtui päihimme.
Päättymisille näytettiin niiden paikka.
Pientemme jalat
kääntyivät nopeasti
taivasta kohti.
Aika laittoi itsensä sivuun
ja paikat sulkivat silmänsä,
kuin lapsi kera sanojen
jotka harmaantuivat silmäluomiensa takana.
Sisäkatot luhistuivat
kivien vesiputouksiksi,
ja kivimurskan alla
viimeinen hahmotettu kuva
riippuu: viimeinen maalaus
veistetty kasvoillemme.
Yksin me tulemme vanhoiksi tänä iltana,
kudomme tunteja ja pidämme niitä,
hotkimme kauhun joka juoksee
alas mukuloidemme suita.
Kuka on ahmiva
ruosteiset huulemme?

                                    - Gaza

Suomennettu Fady Joudahin(1971-) vuonna 2021 tekemästä englanninkielisestä käännöksestä Dawn.

Rawan Hussin on palestiinalainen runoilija Israelin miehittämän Palestiinan piiritetyltä Gazan kaistalta. 


#RawanHussin #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

IRLANTILAINEN MUSTARASTAS

Dora Sigerson Shorter(1866-1918)

Tämä on rohkea laulajani,
    kera kultaisen nokkansa;
nyt on sydämeni vanki
    laulunsa suloisessa otteessa.

Oi, kiuru on vaeltaja,
    etsien peltoja yllä;
mutta ihmisrakas
    oli laulajallani.

"Kuuntele!" hän sanoo, "talvella
    pesät ovat täynnä lunta,
mutta lepohetken valittelevalle
    kesälle tuulenvireet puhaltavat."

"Hiljaa!" hän laulaa, "yöajan myötä
     aaveet lakkaavat olemasta,
liity laulajaasi
     visertämässä puussansa."

Oi, pieni rakastajani,
    liverrä sinessä;
siivettömänä täytyy minun kadehtia
    sinulle niin avaraa taivasta.

(An Irish Blackbird; The Fairy Changeling and Other Poems, 1898.)



#DoraSigersonShorter #Irlanti #IrlanninKirjallisuus  #IrlanninRunous #IrlantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous Runous #Runoutta #Suomennos Suomennos

tiistai 1. heinäkuuta 2025

RUNO ILMAN NIMEÄ

Charles Simic(1938-2023)

Sanon lyijylle,
"Miksi annoit valaa
itsesi luodiksi?"
Oletko unohtanut alkemistit?
Oletko luopunut toivosta
tulla muutetuksi kullaksi?

Kukaan ei vastaa.
Lyijy. Luoti.
Tuollaisilla nimillä
uni on syvä ja pitkä.

Poem Without a Title on suomennettu kokoelmasta New and Selected Poems(Boston & New York: Houghton Mifflin Harcourt 2013), sen sivulta 16.


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

YLI KUKKULOIDEN

Edward Thomas(1878-1917)

Usein ja usein se palautui
mieleen, päivä jolloin ylitin taivaanrannan harjanteen
uuteen maahan, polku joka minun oli löydettävä
kautta puolittaisten aukkojen jotka olivat kerran jalkaportaita pensasaidassa,
parvi helakanpunaisia pilviä kulkemassa halki
elonkorjuun illan joka vaikutti loputtomalta silloin
ja jälkeenpäin, ja majatalo jossa kaikki olivat ystävällisiä,
kaikki olivat muukalaisia. En tiennyt menetystäni
ennen kuin eräänä päivänä kaksitoista kuukautta myöhemmin äkisti
nojasin lapiooni ja näin sen kaikki,
vaikka kaukana taivaanrannan takana. Se tuli
lähes tavaksi läpi vuoden minulle
nojata ja nähdä se ja ajatella tehdä uudestaan sama
kahden päivän ja yön ajan. Muistaminen
oli turhaa: ei enempää kykenisi rauhaton puro
koskaan kääntymään takaisin ja kiipeämään vesiputousta
järvelle joka lepää ja herää ei sen sopukassa,
kuin solisluun notkelmassa
alla vuoren pään vihvilöiden ja kiven.

Over the Hills, kirjoitettu tammikuun 9. päivänä vuonna 1915, julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1918).

Runon ongelma on viimeinen rivi, Under the mountain's head of rush and stone. Tulkitsen sanan "rush" tässä tarkoittavan kasvia, vihvilää, vaikka en ole tästä täysin varma, mutta se vaikuttaa todennäköisimmältä. Englannin ollessa kyseessä kasvit voivat olla joko röyhövihvilöitä(Juncus effusus) tai sinivihvilöitä(Juncus inflexus). Olen kääntänyt kohdan vain vihvilöiksi. Thomas ei erittele vihvilöitä tarkemmin esimerkiksi teoksessaan The South Country(1909), jossa ne mainitaan joitakin kertoja.



#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

ME OLEMME RAKASTAJIA JOITA KUKAAN EI SYLEILLYT

Haidar al-Ghazali(2004-)

Me olemme rakastajia
joita kukaan ei syleillyt.
Ei edes hautaa
syleilemään meitä.

Kun ymmärrätte minua,
runoni ovat oleva
tuli teidän rinnoissanne.
Olen oleva mennyt.

Sydämeni ei ollut tarpeeksi
kypsä
kasvaakseen äkisti
ammusten tuleen.

Lintu kantamassa planeettaa
siivillään;
sydämeni ei ollut tarpeeksi
kantamaan kaikkea tätä.

Olen väsynyt.
Väsynyt kuin minut olisi tehty huudoista.

Haidar al-Ghazali on palestiinalainen runoilija Israelin miehittämän Palestiinan piiritetyltä Gazan kaistalta. 


#HaidarAlGhazali #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

maanantai 30. kesäkuuta 2025

SALAPERÄINEN METSÄ

Eleanor Farjeon(1881-1965)

Seisoin reunalla salaperäisen metsän,
auringonvalo oli takanani niityillä,
mutta koko maailma salaperäisen metsän
oli maailma aaveiden ja varjojen.

Hämärät puut kutsuivat, kutsuivat oksillansa,
sanoin: "Aurinko on takanani niityillä."
Himmeä ääni kutsumassa, kutsumassa halki oksien
maailmasta aaveiden ja varjojen.

Näin kalpean nuoren Kuningattaren, silmänsä olivat murheiset,
hiipivän haamun lailla... onko aurinko jo niityillä?
Lisää kummituksia ohi kulki ja kaikki silmänsä olivat murheiset
maailmassa aaveiden ja varjojen.

Näen sinisen valon salaperäisessä metsässä,
kylmä yö lepää takanani niityillä.
Oksat kutsuvat salaperäisessä metsässä...
Ne kutsuvat, kutsuvat, kutsuvat, houkuttavat ja kutsuvat
maailmasta aaveiden ja varjojen.

(The Mysterious Forest; Pan-worship and Other Poems, 1908, sivu 21.)

Runon ongelma on se, että siinä toistuva "beckon" kääntyy runon viitekehyksessä parhaiten mielestäni sanalla "kutsua", mutta runon toiseksi viimeisellä rivillä Farjeon käyttää myös sanaa "call", joka kääntyisi helpoimmin ja oikeimmin "kutsua". "Beckon" voisi kääntää "viittilöidä", mutta se vaikuttaa tämän runon suhteen tökerömmältä kuin "kutsua", joten käänsin "call" sanan vapaammin sanalla "houkuttavat".


#EleanorFarjeon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

sunnuntai 29. kesäkuuta 2025

RUNOUS

Eleanor Farjeon(1881-1965)

Mitä on runous? Kuka tietää?
Ei ruusu, mutta tuoksu ruusun;
ei taivas, mutta valo taivaan;
ei kärpänen, mutta välke kärpäsen;
ei meri, mutta ääni meren;
en minä, mutta mikä saa minut
näkemään, kuulemaan, ja jotakin tuntemaan
mitä proosa ei voi; ja mitä se on, kuka tietää.

(Poetry.)


#EleanorFarjeon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

UNI

Edward Thomas(1878-1917)

Yli niittyjen kanssa vanhan ystävän unessa
kävelin, mutta tulin äkisti oudolle virralle.
Sen tummat vedet olivat purkautumassa mitä kirkkaimpina
suuren vuoren sydämestä valoon.
Ne juoksivat lyhyen uoman alla auringon, sitten takaisin
kuiluun syöksyivät, taas yhtä mustina
kuin syntymässänsä; ja seisoin siellä miettimässä siellä
kuinka valkoisia, jos päivä olisi paistanut niille, ne olivat,
kohoilemassa ja pyörteilemässä. Joten myötä jylinän ja sihinän
ja vierellä mahtavan liikkeen syvyyden
olin huvittunut, niin että unohdin ystäväni
enkä enempää nähnyt kuin etsinyt häntä ennen kuin lopussa,
kun heräsin vesistä luo ihmisten
sanoen: "Olen oleva täällä uudestaan jonakin päivänä."

A Dream, kirjoitettu heinäkuun alussa vuonna 1915, julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1918).

Runon "vanha ystävä" on yhdysvaltalainen runoilija Robert Frost(1874-1963), jolle hän kirjoitti runon pohjana olevasta, näkemästään unesta, heinäkuun 22. päivänä vuonna 1915. Runon joki on oletettavasti Leadon-joen innoittama. Severn-joen 51 kilometriä pitkä sivujoki Leadon virtaa läheltä Dymockin taiteilijasiirtokuntaa, jossa Frost oli asunut runoilijoiden tutustuessa toisiinsa.

Leadon-joki Dymockin lähellä: 

(Valokuva: Photo © Copyright Philip Halling and licensed for reuse under a cc-by-sa/2.0 Creative Commons Licence.)


#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SYKSYN LAULU

Clark Ashton Smith(1893-1961)

Kuin ääni tähden kultaisen,
kaukaa kuultu,
kutsuu kauneus katoava
usvasta ja sateesta;
kuin laulu tuulen hopeisen,
kun yö on sokea,
kuiskaava musiikki lankeaa,
nousematta koskaan uudestaan.

Ääni lehtien jotka kuolevat,
kuiskaus ja huokaus
turmeltuneiden puutarhojen kuihtumassa
ruusu jälkeen ruusun poimimattoman!
Murhe kuolematon mäntyjen,
jotka porttia vartioivat 
yksinäisen niityn säilyttävän
kukkia joita ei tunne yksikään ihminen!

Äänet rakkauden ja syksyn auringon -
sydämessäni olette yksi!
Kauniimmat terälehdet putoavat,
kalliimpi kauneus kuoleva,
ja kokot syksyn palamassa,
kuin tuhat kevättä palaamassa...
Oi, tuhoutuvat rakkaudet jotka kutsuvat
sydämessäni ja autiolla taivaalla!

Chant of Autumn 
julkaistiin kokoelmassa Ebony and Crystal(1922).

Kuvituksena on Clark Ashton Smithin kotiosavaltioon Kaliforniaan (joskin huomattavasti Smithin kotiseutua etelämmäksi) asettuneen taidemaalarin Franz  Bischoffin(1864-1929) maalaus Syksytunnelmia(Autumn Moods).


#ClarkAshtonSmith Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Tunoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VALTAVIMMAT ASIAT OVAT NE JOITA EMME VOI OPPIA

Mervyn Peake(1911-1968)

Valtavimmat asiat ovat ne joita emme voi oppia.
Meitä ei opeteta kuolemaan, eikä syntymään,
eikä kuinka liekehtiä
rakkaudesta.
Kuinka säälittävä on pakotettu paluumme
noihin vähäisiin asioihin joiden valtiaita olemme.

(The Vastest Things Are Those We May Not LearnThe Glassblowers, 1950.)

Mervyn Peake oli Kiinassa lähetyssaarnaajasukuun syntynyt ja siellä suurimman osan varhaislapsuuttaan vuoteen 1923 asti viettänyt englantilainen kirjailija ja taiteilija, joka tunnetaan Gormenghast-fantasiasarjastaan(1946-59, 2011).
Lähde: Mervyn Peake biography - 1911-1968

#MervynPeake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

DEMETER

Carol Ann Duffy(1955-)

Missä elin - talvi ja kova maa.
Istuin kylmässä kivisessä huoneessani
valiten kovia sanoja, graniitin, piikiven,

murtamaan jään. Murtunut sydämeni -
yritin tätä, mutta se kimposi,
laakeasti, yli jäätyneen järven.

Hän tuli kaukaa, kaukaa,
mutta näin hänet viimein, kävelemässä,
tyttäreni, tyttöni, kävelemässä peltojen halki,

paljain jaloin, tuoden kaikki kevään kukkaset
äitinsä taloon. Vannon
ilman pehmenneen ja lämmenneen kun hän liikkui,

sininen taivas hymyillen, ei yhtään liian aikaisin,
pienellä ujolla suulla uuden kuun.

(Demeter; The World's Wife, 1999.)

Carol Ann Duffy on Skotlannissa syntynyt, Englannissa lapsuudesta lähtien asunut, irlantilaiset sukujuuret omaava kirjallisuuskriitikko, kirjallisuustoimittaja, luovan kirjoittamisen opettaja, näytelmäkirjailija ja runoilija, joka toimi Iso-Britannian kuninkaallisena hovirunoilijana 2009-19.


#CarolAnnDuffy #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous #Suomennos

JOKAINEN

Wendy Cope(1945-)

Jokainen oja tai puro tai joki jonka juna ylittää.
Jokainen kynnetty pelto, jokainen rivi puita.
Jokainen neliömäinen kirkontorni etäisyydessä.
Jokainen minuutti auringonvaloa, jokainen varjo.
Jokainen pilvenhattara avaralla, sinisellä, Itä-Anglian
    taivaalla.
Jokainen päivä. Jokainen päivä joka on jäljellä.


(Every; Anecdotal Evidence, 2018.)


#WendyCope #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runoutta #Suomennos

lauantai 28. kesäkuuta 2025

KATEDRAALIN JOULUKIRKKO

Wendy Cope(1945-)

Ne meistä jotka emme ole tarpeeksi tärkeitä
jotta paikkoja olisi varattu meille
ja jotka ovat tulleet liian myöhään saamaan ollenkaan istuinta,
seisovat keskilaivan käytävillä, tai kyyhöttävät kivisillä reunuksilla.

Me värisemme vedossa lännen ovesta.
Emme voi nähdä kuoroa, alttaria tai kynttilöitä.
Me voimme hädin tuskin nähdä sanat jumalanpalvelusohjelmissamme.

Mutta voimme kuulla musiikin. Ja voimme laulaa
vauvalle jonka vanhemmat eivät olleet tarpeeksi tärkeitä
jotta heillä olisi ollut heille varattu paikka,
ja jotka tulivat liian myöhään saadakseen ollenkaan huonetta.

(Cathedral Carol Service; Family Values, 2011.)


#WendyCope #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runoutta #Suomennos

VIISAUS

William Butler Yeats(1865-1939)

Tosi usko löydettiin
kun maalattu paneeli, patsaat,
lasimosaiikki, ikkunalasi,
korjasi mikä kerrottiin väärin
toimesta jonkin talonpoikaisen evankelistan;
pyyhkäisi sahanpurun lattialta
tuon työskentelevän puusepän.
Ihmeellä oli leikkiaikansa missä
damastiin puettuna ja istuimella,
kullasta ja norsunluusta, setrillä reunustetulla,
istui hänen ylväs Äitinsä
ommellen purppuraa rohmuttua,
jotta Hän voisi olla komeissa housuissa
Babylonin tähtisissä torneissa
Nooan tulvan koskaan saavuttamatta.
Kuningas Yltäkylläisyys laittoi hänet 
Viattomuuteen, Viisaus Hän.
Tuo lisänimi kuulosti parhaimmalta
ajatellen mikä villi vauvaikä
ajoi kauhun Hänen Äitinsä rinnalta.

Wisdom, kirjoitettu ehkä vuonna 1926, julkaistiin ensin kirjasessa October Blast(1927) ja sitten kokoelmassa The Tower(1928). Yeats muokkasi runoa sen eri julkaisuissa.

Pyyhkäisi sahanpurun lattialta viittaa A. Norman Jeffaresin(1920-2005) mukaan (A Commentary on the Collected Poems of W.B. Yeats, 1968, sivu 306) John Everett Millaisin(1829-96) maalaukseen Jeesus vanhempiensa talossa(1849-50), mutta Thomas Sjösvärdin(1980-) (Perne in the gyre: the poetic representation of an ideal state in the Byzantine poems by W. B. Yeats(2014) mukaan kohta viittaa varhaiseen kristilliseen oppiin ennen kuin järjestäytynyt kristillinen kirkko myöhemmin muokkasi niitä, eli pyyhkäisi pois sahanpurut jotka olivat syntyneet kristillisen uskon oppirakennelmaa työstettäessä.

Kuningas Yltäkylläisyys Jumala tai hänen aspektinsa.

Viattomuus on neitsyt Maria. T. R. Hennin(1901-74) mukaan (The Lonely Tower, 1950) Yeatsilla oli mielessään jokin tietty 1600-luvun tuntemattoman taiteilijan maalaus Mariasta Dublinin Kansallisgalleriassa, josta en ole löytänyt kuvaa tai muuta tietoja. 

Viisaus on Jeesus, jumalaisen viisauden (logos) ilmentymänä. Hän on runossa osaltaan Babylonin esikristillisen viisauden perillinen.


#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats Irlanti #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus #Nobel #NobelinPalkinto #NobelinKirjallisuudenPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

SURULLISUUS

Oscar Wilde(1854-1900)

Αἴλινον, αἴλινον εἰπέ, τὸ δ’ εὖ νικάτω

Oi hyvä hänelle joka elää joutilaisuudessa
kanssa kerätyn kullan laajalla tiluksella,
eikä välitä sateen lotinasta,
metsän puiden alas rojahtamisesta.

Oi hyvä hänelle joka ei koskaan tuntenut ole
nälkäisten vuosien vaivoja,
isää harmaana murheesta ja kyynelistä,
äitiä aivan yksinään itkemässä.

Mutta hyvä hänelle jonka on askeltanut jalka
uurastuksen ja kamppailun uuvuttavaa tietä,
silti suruista elämänsä
rakentaa portaat ollakseen Jumalaa lähempänä.

(Tristitæ.)

Runon alkuperäinen nimi on latinaa ja tarkoittaa, kuten on käännetty, "surullisuutta".

Runon alussa oleva kreikankielinen teksti on lainaus Aiskhyloksen(525-456 eaa) trilogiasta Oresteia, näytelmästä Agamemnon. Kohta kuuluu Alan H. Sommersteinin(1947-) vuoden 2009 englanninkielisessä käännöksessä Cry sorrow, sorrow, but may good prevail! ("Valita surua, surua, mutta hyvä voittakoon!")


#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

MITÄ SUNTIO SANOI

Vachel Lindsay(1879-1931)

Tomusi on oleva tuulessa
joidenkin varmojen vuosien sisällä,
vaikka sinut suljetaan lyijyyn tänään
maan kyynelien keskellä.

Kun tämä idyllinen kirkkomaa
tulee kaupungin sydämeksi,
paikaksi rakentaa korjaamo tai matkakoti,
he ovat kaatava alas hautakivesi.

Nimesi himmeä, niin kauan pois kulunut,
luusi niin lähellä maata,
jykevä sukukuntasi kuollut ja poissa,
kuinka voisivat ihmiset tietää arvosi?

Niin luki riimujen kuussa
ihmisen muistokirjoitus, syvään kirjoitettu.
Se sanoo maailma on yksi suuri hauta.
Nimille joista se ei vähääkään välitä.

Se kehottaa ihmisiä elämään rauhassa,
ja yhä, rauhassa, kuolemaan.
Tai ainakin, niin puhui kuu minulle,
taivaan hautakivi.

What the Sexton Said julkaistiin The Forum -lehden heinäkuun 1916 numerossa ja sitten kokoelmassa A Handy Guide for Beggars Especially those of the Poetic Fraternity(1916).


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LAULU: MENE, SULOINEN RUUSU

Edmund Waller(1606-1687)

  Mene, suloinen ruusu,
kerro hänelle että tuhlaa aikaansa ja omaani,
  nyt kun hän tietää,
kun vertaan häntä sinuun,
kuinka suloinen ja kaunis hän vaikuttaa olevan.

  Kerro hänelle joka on nuori
ja kaihtaa sulojensa näkemistä,
   että jos olisit noussut
autiomaissa, missä mitkään ihmiset eivät asusta,
sinun olisi täytynyt ylistämättä kuolla.

  Vähäinen on arvo
kauneuden valosta poissa;
  Kehota häntä esiin tulemaan,
sallia itsensä tulla halutuksi,
ja olemaan punastumatta ollessaan niin ihailtu.

  Sitten kuole, jotta hän
yleisen kohtalon kaikkien harvinaisten asioiden
  voi lukea sinussa:
Kuinka pienen osan ajasta he jakavat
jotka ovat suurenmoisen suloisia ja kauniita.

(Song: Go, Lovely Rose, 1645.)

Edmund Waller oli englantilainen poliitikko ja runoilija, parlamentin jäsen useaan otteeseen vuodesta 1624 aina kuolemaansa asti. Tämä on hänen parhaimpana pidetty runonsa.


#EdmundWaller #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

RUKOUS KAIKILLE KUOLLEILLE OMAN VÄKENI JOUKOSSA

Vachel Lindsay(1879-1931)

Ovatko nämä läsnäolonne, sukukuntani
     Taivaasta?
Ovatko nämä kätenne haavoitetulla sielullani?
Omani, omani, veri minun verestäni
      olkaa kanssani.
Lentäkää vierellä reittini kunnes olette tehneet minut eheäksi!

A Prayer to All the Dead Among Mine Own PeopleGeneral William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 45.


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

PYHÄ FRANCISCUS ASSISILAINEN

Vachel Lindsay(1879-1931)

Jospa voisin herättää Franciscus Assisilaisen teissä kaikissa,
veljen lintujen ja puiden, Jumalan Trubaduurin,
sokeutuneen itkemisestä vuoksi surullisten ja köyhien;
vaurautemme kumottu, kaikki tiukkoja fransiskaanisia ihmisiä,
tulkaa, veisatkaamme uudestaan psalmi
äiti maasta ja pysyväisestä auringosta.
Jumala tee jokaisesta sielusta yksinäisen spitaalisen orja;
Jumala tee meistä pyhimyksiä, ja rohkeita.

St. Francis of AssisiGeneral William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 43.


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

perjantai 27. kesäkuuta 2025

VELHOTAR!

Vachel Lindsay(1879-1931)

Kysyin häneltä, "Onko Aladdinin lamppu
kätkettynä minnekään?"
"Katso sydämeesi," hän sanoi,
"Aladdinin lamppu on siellä."

Hän otti sydämeni hohtavin käsin.
Se paloi tomuun ja ilmaan
ja savuun ja kierivään ohdakkeen siemenhaituvaan
puhaltuen kaikkialle.

"Seuraa ohdakkeita," hän sanoi,
"tuomiopäivään asti, jos uskallat,
yli kukkuloiden ja kauas.
Aladdinin lamppu on siellä."

The Sorceress!General William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 85.


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VERKKOON JÄÄNEENÄ

Vachel Lindsay(1879-1931)

Rinnallansa kätensä ja tukkansa
   olivat kietoutuneet aivan yhdessä.
Kesäkuun kuu minua kielsi -
   kultainen yöajan sää
leppeissä huokauksissa minua komensi
   suutelemaan niitä kuin höyhentä.

Hänen häämöttävä tukkansa, palavat kätensä,
   olivat kietoutuneet mustassa ja valkoisessa.
Kasvoni hautasin sinne. Rukoilen -
   niin kaukana hänestä tänä yönä -
armoa, unelmoidakseni suutelen sieluansa
   keskellä mustaa ja valkoista.

Caught in a NetGeneral William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 86.


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VERKKO PYYDYSTÄMÄÄN KUUNVALO

Vachel Lindsay(1879-1931)

[Mitä Uskon mies sanoi]

Kaste, sade ja kuunvalo
kaikki todistavat mielen Isämme.
Kaste, sade ja kuunvalo
laskeutuvat siunaamaan ihmiskunnan.

Tule, katsokaamme että kaikilla ihmisillä
on maata nappaamaan sade,
on ruohoa pyydystämään pallot kasteen,
ja peltoja levitettyjä viljalle.

Kyllä, me antaisimme jokaiselle köyhälle ihmiselle
kypsää vehnää ja punaisia unikkoja, -
rauhallisen paikan illalla
tähdet juuri yläpuolella:

Verkon pyydystämään kuunvalo,
turve aurinkoon levitettynä,
uurastuksen paikka päivällä,
unelmien kun työ on ohi.

A Net to Snare the MoonlightGeneral William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 106.


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KOTKA JOKA ON UNOHDETTU

Vachel Lindsay(1879-1931)

(John P. Altgeld. Syntynyt joulukuun 30., 1847; kuoli maaliskuun 12., 1902.)

Nuku pehmästi * * * kotka unohdettu * * *
     kiven alla.
Aika tekee tahtonsa sinulle siellä, ja savella
     on omansa.

"Me olemme haudanneet hänet nyt," ajattelivat vastustajasi,
     ja riemuitsivat salassa.
He tekivät rohkean näytelmän suremisestansa,
     lausumaton vihansa.
He olivat murisseet sinulle, haukkuneet sinulle,
     vaahdonneet sinulle päivä jälkeen päivän,
nyt olit mennyttä. He ylistivät sinua
     * * * ja laittoivat sinut pois.

Toiset jotka surivat sinua hiljaisuudessa ja
     kauhussa ja totuudessa,
leski vailla kannikkaansa, ja poika
     vailla nuoruutta,
pilkatut ja ylenkatsotut ja haavoitetut,
     rammat ja köyhät,
joiden olisi pitänyt muistaa ikuisesti, * * *
     eivät enää muista.

Missä ovat nuo sinun rakastajasi, mitä
     nimeä he kutsuvat,
kadotetut, jotka armeijoina kyynelehtivät yllä
     sinun ruumispaariesi?
He kutsuvat nimiä sadan ylväästi
     uljaan,
sata valkoista kotkaa on noussut pojat
     poikiesi,
kiihko siivissään on kiihko jonka
     aloitti uneksuntasi
urhoollisuus joka kulutti sielusi palveluksessa
     ihmisen.

Lepää pehmeästi * * * kotka unohdettu * * *
     kiven alla,
aika tekee tahtonsa sinulle siellä ja savella
     on omansa.
Nuku edelleen, oi rohkeasydäminen, oi viisas mies joka
     tulen sytytti -
elää ihmiskunnassa on enemmän kuin elää
     nimessä,
elää ihmiskunnassa, enemmän, paljon enemmän * * * kuin
     elää nimessä.

The Eagle That Is Forgotten; General William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivut 58-59.

John Peter Altgeld oli saksalaissyntyinen yhdysvaltalainen lakimies, liikemies ja poliitikko. Illinoisin kuvernöörinä 1893-97 hän armahti vuonna 1893 kolme Haymarketin mellakasta vuonna 1886 tuomittua ammattiyhdistysaktiivia ja vastusti presidentti Grover Clevelandin(1837-1908) päätöstä käyttää liittovaltion joukkoja Pullmanin rautatieyhtön lakon murtamiseen vuonna 1894. Clevalandin päätös johti kymmenien ihmisten kuolemaan väkivaltaisuuksissa yksistään Chicagon kaupungissa. Altgeld pyrki kuvernöörinä vähentämään lapsityövoiman käyttöä, mihin runo viittaa kohdassa "poika vailla nuoruutta".


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

tiistai 17. kesäkuuta 2025

OSCAR WILDEN PIDÄTYS CADOGANIN HOTELLISSA

John Betjeman(1906-1984)

Hän siemaisi laimeaa reininviiniä ja kivennäisvettä
kun hän tuijotti Lontoon taivasta
halki verhojen Nottinghamin pitsin
vai olivatko ne hänen sakkaiset silmänsä?

Oikealla ja edessänsä Pont Street
kohosi vasta rakennetussa punaisessaan,
yhtä ankarana kuin aamun kaasuvalo
joka hohti petaamattomalle sängyllensä,

"Tahdon lisää reininviiniä kivennäisveteeni,
ja Robbie, ole hyvä anna minulle kätesi -
onko tämä loppu vai alku?
Kuinka voin käsittää?"

"Joten olet tuonut minulle viimeisimmän Keltaisen kirjan:
ja Buchan on päässyt siihen nyt:
Hyväksyntä sen mikä hyväksytään
on yhtä valheellista kuin hyvin pidetty vala."

"Lisää reininviiniä, Robbie - missä on kivennäisvesi?
Kallis poika, vedä uudestaan kellosta!
He ovat kaikki vähän vähä-älyisiä parempia,
vaikka tämä on Cadoganin Hotelli."

"Yksi astrakaanitakki on Willis'llä -
toinen on Savoyssa:
nouda marokonnahkainen matkalaukkuni,
ja tuo ne myöhemmin, kallis poika."

Jysähdys, ja äänten jupina -
("Oi miksi heidän pitää tehdä sellainen meteli?"
kun makuuhuoneen ovi lennähti auki
ja KAKSI SIVIILIASUISTA POLIISIA tuli sisälle:

"Herra Woilde, olemme tulloot teikäläisen viemään
sinne missä konnat ja rikolliset asustavat:
Meidän täytyy pyytää teikäläistä kanssamme hilijaa lähtemään
sillä tämä on Cadoganin Hotelli."

Hän nousi, ja hän laittoi alas Keltaisen kirjan.
Hän horjui - ja, kauhistuttavin silmin,
hän meni hipaisten ohi kasvien portaisssa
ja autettiin vaunuihin ulkona.

(The Arrest of Oscar Wilde at the Cadogan Hotel, 1937.)

Olen muuttanut alkuperäistekstin lainausmerkit suomalaisen käytännön mukaisiksi.

Robbie on Robert Ross(1869-1918) kanadalaiset sukujuuret omannut kirjallisuustoimittaja ja taidekriitikko, joka oli Wilden ystävä ja kirjallinen toimeenpaneja.

Keltainen kirja (The Yellow Book) oli vuosina 1894-97 ilmestynyt kirjallisuutta ja taidetta käsitellyt neljännesvuosijulkaisu, joka sai osin maineensa aikansa johtavana avantgardejulkaisuna Aubrey Beardsleyn(1872-98) kuvitusten ansiosta.

Buchan on John Buchan(1875-1937), skotlantilainen kirjailija, poliitikko ja virkamies joka tunnetaan etenkin seikkailuromaanistaan 39 askelta(2011; The Thirty-Nine Steps, 1915). Kevyen taiteen tuottajiin myöhemmin katsottu Buchan esiintyi Keltaisessa kirjassa ensimmäistä kertaa sen kahdeksannessa numerossa tammikuussa vuonna 1896 novellillaan A Captain of Salvation. Wilde oli pidätetty huhtikuun 6. vuonna 1895.


#JohnBetjeman #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

MUISTO

John Donne(1572-1631)

Lähetä minulle jokin muisto, jotta voi elää toivoni
   tai että rauhattomat ajatukseni voivat nukkua ja levätä;
lähetä minulle vähän hunajaa, tekemään makeaksi mehiläispesäni,
   jotta intohimossani voin toivoa parasta.
En kerjää nauhaa tehtyä omilla käsilläsi,
   kutomaan rakkautemme upeassa sidoksessa
vasta kosketetun nuoruuden; enkä sormusta näyttämään tilan
   kiintymyksemme, kun, koska tuo on pyöreä ja koruton,
niin pitäisi rakkauksiemme kohdata yksinkertaisuudessa;
   ei, eikä koralleja, jotka kietovat ranteesi,
solmitut yhteen sopusoinnussa,
   näyttämään että ajatuksiemme tulisi levätä samassa otteessa;
ei, eikä kuvaasi, kaikkein suloisin vaikka,
   ja kaikkein halutuin, koska paras pitää parhaasta,
eikä nokkelia rivejä, jotka ovat mitä yltäkylläisimmät,
   kirjoituksissa jotka olet kirjoittanut.

   Lähetä älä minulle tuota äläkä tätä, lisäämään varastoani,
   mutta vanno ajattelevasi että sinua rakastan, ei enempää.

The Token, julkaistu ensi kertaa vuonna 1649, ja julkaistu myös nimellä Sonnet. The Token, on suomennettu käyttäen alkuperäistä tekstiä Herbert Griersonin(1866-1960) toimittamassa teoksessa The Poems of John Donne[Lontoo: Oxford University Press i. p (1964)., 1. painos 1933)], sen sivut 64-65, ja nykyenglanniksi muokattuja versioita Arthur L. Clementsin(1932-2004) toimittamassa teoksessa John Donne's Poetry: Authoritative Texts and Criticism. Second Edition(1992), sivulla 47, ja Theodore Redpathin(1913-1997) toimittamassa teoksessa The Songs and Sonets of John Donne (Lontoo: Methuen & Co. Ltd, 1964, 1. painos 1956), sivulla 134.

Grierson, Clements ja Redpath kaikki epäilevät runon kuulumista Donnelle, sanoen sen muodon olevan hänelle epätyypillinen, vaikka se sisältyy useihin Donnen runojen käsikirjoituskokoelmiin. James S. Baumlin kirjoituksessaan Donne's "The Token" - A Lesson in The Fashion (Ing) of Canon(1997) puolustaa sen kuulumista Donnelle.

Eri versioissa muistoesineitä on joko yksi "token" tai useita "tokens", samoin neljännen rivin osalta on sekä yksikkö että monikkomuoto, "passion" ja "passions".

Toiseksi viimeisen rivin viimeinen sana on Clementsillä ja Griersonilla "score", Redpathilla "store". Seuraan suomennoksessani Redpathia. Baumlin katsoo, että viimeisen rivin päättävä "no more" omaa kaksinaismerkityksen, "ei enempää" ja "ei enää".


#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos