Paul Verlaine(1844-1896)
Nyyhkytys pitkällinen
syksyn
viulujen
haavoittaa sydäntäni
yksitoikkoisella
uupumuksella.
Tuntien tukahtuvani
ja kalpea, kun
soi tunti,
muistan
entiset päiväni
ja itken;
ja pois ajelehdin
viheliäiseen tuuleen
joka kantaa minua
sinne ja tänne,
lailla
kuolleen lehden.
(Chanson d'Automne; Poèmes saturniens, 1866.)
Runosta on ainakin kaksi aiempaa käännöstä. Niistä vanhempi, Yrjö Kaijärven(1896-1971), on paikoin varsin vapaa, ja Einari Aaltosen(1972-2025) uudempi käännös ottaa vielä suurempia vapauksia alkuperäistekstin suhteen, joten katson siltä osin tämän käännöksen oikeutetuksi.
Kuvituksena on venäläisen taiteilijan Ilja Ostrokovin(1858-1929) maalaus Kultainen syksy(Золотая осень, 1886):
#PaulVerlaine #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Ranska #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

.jpg)

.jpg)


.jpg)



.jpg)




.jpg)
.jpg)


_15_-_Farell,_fair_lily.jpg)
