NÄKYMÄ

John Clare(1793-1864)

Maiseman levittäytyvä näkymä, joka avartuu laajalle,

    heruvin puroin, ja joen laajemmin virtauksin,

    ja kukkuloin, ja laaksoin, ja tummin uhkaavin

         metsin,

viljoin vaihtelevin sävyin ja heinin kirjavin;

    matala ruskea mökki suojaisessa sopukussa;

kirkontorni, kurkistamassa juuri puiden ylle

joiden riippuvat oksat tapaavat tuulenvireessä kahista;

    ja mietteliäs paimen kumartumassa yli koukkusauvansa;

ja neidot nuorekkaat, heinänkorjuussa myös, ilmestyvät;

    ja Hodge viheltelemässä kesannon aurallansa;

    ja karjanaja kailottamassa tungeksivalle lehmälle;

kaikki nämä, satojen muiden kera, kaukana ja lähellä,

    lähestyvät katsettani; ja sellaiseen äärimmäisyyteen miellyttävät 

    että kieli ei mielihyvää kuvaamaan kykene.

(A Scene; Poems Descriptive of Rural Life and Scenery, 1820, sivu 198.)

Kuvan lähde:
Haymaking; a very small view of a worldwide artistic subject

Sonetin ongelmiin kuuluu kymmenes rivi "And maidens stripp'd, haymaking too, appear". En oikein usko että jos neidot ja heinänteko liittyvät yhteen niin että neidot olisivat vähäpukeisina tai Eevan asussa heinänteossa, mikä ei todellakaan 1800-luvun alun Englannin peltotöihin sovi. Mutta on mahdollista että kohtaa ei pitäisi käsittää niin että neidot ovat heinänteossa vaan että rivillä on kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa seuraamassa toisiansa; eli esimerkiksi "ja neidot riisuttuina, heinänkorjuu myös, ilmaantuvat". Epäilen kuitenkin, että olen jotenkin ymmärtänyt kohdan väärin lähestymällä sitä liian modernilta näkökulmalta ja että "stripp'd" tarkoittaa tässä jotakin sanan muista merkityksistä; mutta mikään muu ei oikein tunnu sopivan luontevasti paitsi Encyclopedia Britannican vuoden 1911 laitoksen “Stripling,” a youth, is apparently a diminutive of “strip,” in the sense of a young growing lad. Joten käännän sen mukaan koska se nyt jotenkin sopisi kohtaan. Anne Elizabeth Bakerin(1786-1861) John Claren kotiseudun Northamptonshiren paikallismurteen sanakirjan perusteella kohdan voisi ehkä kääntää jopa "ja neidot loppuunlypsäneet" jolloin kyse olisi karjakoista ("strap", "strapping" ja "strip", "stripping" tarkoittavat viimeisen maidon puristamista lehmän utareista") tai kyse on pitkistä neidoista ("strapped" ollessa "pitkä henkilö", joka ehkä voisi myös olla muodossa stripped"). Mutta tämä vaikuttaa hyvin kaukaahaetulta. Muihin ongelmiin kuuluu "darksome lowering woods" joka voisi tarkoittaa "tummia (rinteitä) laskeutuvia metsiä" mutta ottaen huomioon sanan "darksome" kielteisen merkityksen, sanan "lowering" vanhahko merkitys "uhkaava" tuntuu luontevalta käännökseltä.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilija Robert Hillsin(1769-1844) työ Tutkielmia heinäntekijöistä(Studies of Haymakers, noin 1807).

#JohnClare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

HODGE

John Clare(1793-1864)

Hän leikkii toisten poikien kanssa kun työ on lopussa,

mutta tuntee liian kömpelöksi ja jäykäksi juosta,

silti missä on kujeilua hän voi keinon löytää

ensimmäisenä liittyä ja pois viimeisenä.

Mitä on sanottu tai tehty hän ei koskaan kuule tai välitä

mutta saa penninsä kaikista löytämistänsä munista.

Hän pitää herransa hevosia aivan kaikkein parhaimpina,

ja aina uurastaa kauemmin muita.

Kuurassa ja kylmässä vaikka rampa hänen on pakko mennä -

kutsu on kiireisempi kun hidas on matka.

Äkäisellä kiireellä hän auttaa piikoja pakosta

ja ruokkii lehmiä ja kailottaa kunnes on käheänä;

ja kun hän ontuu he vain pilailevat ja laskevat leikkiä

ja kehottavat heittämään pois kyhmyiset kantapäänsä.

(Hodge; Poems Chiefly From Manuscript, 1920, sivu 197.)

Kuvan lähde:
John Clare cottage — Through the Bookshelf

#JohnClare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MAATILAN AAMIAINEN

John Clare(1793-1864)

Piiat huutamassa aamiaiselle hilpeässä sekamelskassa,

ja kissa kuulemaan teroitetun veitsen juoksemassa,

ja koirat ovat aina tiellä katsomassa

homeisen leivänkuoren ja putoavan luun nappaamassa.

Puiset astiat ympäriinsä ovat asetetut kiireessä

ja ympärillä pöydän tavataan pojat kaikki;

kaikki tietävät omansa paitsi Hodge joka ensimmäinen olisi,

mutta jokaisen hänen herransa jättää huonoimmaksi,

jokaisessa puisessa astiassa vaade nöyrä,

kaksi karkeaa kaiverrettua kirjainta omistajan nimen merkitsemässä;

jokaisesta sopukasta hymy runsauden kutsumassa

ja härskit siankyljet seiniä koristamassa,

Mooren Almanakka missä ihmeet eivät koskaan lakkaa -

kaikki kynttilän talin ja pekoninrasvan tahraamina.

(Farm Breakfast; Poems Chiefly From Manuscript, 1920, sivu 197.)

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Alexandre-François Desportes'n(1661-1743) maalaus Koiran ja kissan välinen(Entre chien et chat, 1715). 

#JohnClare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

VERONASSA

Oscar Wilde(1854-1900)

Kuinka jyrkät portaat Kuninkaiden taloissa

   maanpaon väsyttämille jaloille kuten minun ovat askeltaa,

   ja kuinka suolainen ja kitkerä on leipä

joka putoaa Hurtan pöydältä, - paljon parempi

että olisin kuollut sodan punaisilla teillä,

   tai että portti Firezen olisi kantanut päätäni,

   kuin elää täten, kaikki asiat tovereina

jotka pyrkivät sieluni ytimen turmelemaan.

"Kirota Jumala ja kuolla: mikä parempi toivo kuin tämä?

   Hän on unohtanut sinut kaikessa autuudessa

   kultaisen kaupunkinsa, ja ikuisen päivänsä" -

vaan rauha: takana vankilani suljettujen telkien

   omistan mitä kukaan ei voi pois viedä,

   rakkauteni, ja kaikki loisto tähtien.

At Verona, julkaistu runokokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 156.

Sonetin minähenkilö on runoilija Dante Alighieri(1265-1321) ja se sijoittuu aikaan kun hän oli "Hurttana" tunnetun Veronan hallitsijan Cangrande della Scalan(1291-1329) suojissa vuodesta 1312 tai 1313 vuoteen 1318 asti. Runo perustuu Dante Gabriel Rossettin(1828-1882) runoon Dante at Verona(kirjoitettu 1848-52, julkaistu 1870.

Runon ongelmiin kuuluu esimerkiksi sana "bare". Kontekstissa on kyse siitä, että Danten irrotettu pää olisi laitettu Firenzen portin ylle, mutta "bare" voi sekä tarkoittaa "kantaa" menneessä aikamuodossa että "paljastaa". Toinen ongelmana on "blinded bars" jossa "bars" voivat olla sekä "kalterit" että "teljet" ja "blinded" voi tarkoittaa montaa eri sanan merkityksistä. Käänsin vapaasti mutta mielestäni sen aiotun merkityksen tavottaen. Mutta "Nay peace" taas voi tarkoittaa sekä "ei rauhaa" tai "vaan rauha", joiden välillä olen empinyt, valiten lopulta jälkimmäisen.

Kuvituksena on italialaisen taiteilijan Antonio Cottin(1840-1929) maalaus Dantea pilkataan Veronassa(Dante deriso a Verona, 1879).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

NUORI LASIVÄRJÄRI

Thomas Hardy(1840-1928)

"Nämä goottilaiset ikkunat, kuinka ne minut väsyttävät

leikkauspisteillä ja liuskoilla, eikä mitään suoraa tai neliömäistä,

karkeat värit, lyijyiset reunat ympärille,

ja sovittaen Pietarin tänne, ja Matteuksen sinne!"

"Mikä ammatti! Täällä piirrän nyt

kummallisen, rakastaen hellenististä vakiota;

Martan maalaan, ja uneksien Heran otsasta,

Marian, ja mietin Afroditen muotoa.

Marraskuu 1893

The Young Glass-Stainer, julkaistu runokokoelmassa Satires of Circumstance(1914), on suomennettu kirjasta The Works of Thomas Hardy(Ware: Wordsworth 1994), kirjan sivuilta 292-93.

Kuvan lähde:

Mary and Martha; The Light of the World; Jesus and Blind Bartimaeus

Kuvituksena on skotlantilaisen taiteilijan William Aikmanin(1868-1959) lasimaalaus Maria ja Martta(Mary and Martha, 1926) vuonna 1857 rakennetussa Pyhän Matteuksen kirkossa Ashfordin kaupungissa Englannin Surreyn kreivikunnassa.

.#ThomasHardy #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

LÄHETTÄEN VANHOJA RUNOJA YUAN ZHENILLE

Xue Tao(768-831/832)

Halu laatia runoja:

se on jokaisella.

Mutta yksin minä

ymmärrän todella

näkymien runsaat hienovaraisuudet.

Laulan kukista kuun alla,

rakastaen sitä mikä on tyyni ja kalvakka,

tai kirjoitan pajuista sateisessa aamuruskossa

vuoksi taipuneiden haarojensa.

Naiset kuten Vihreä Jade

on kauan pidetty

kätkettyinä salaisissa loukoissa.

Ja silti, minä kirjoitan aina

kuten haluan,

verenpunaisille runokaistaleilleni.

Ikääntyneenä, ei voi kerätä töitänsä

ja korjata kaikkea mikä on virheellistä,

joten lähetän sinulle nämä runoni,

kuin pojalle näytettäväksi opetuksena.

Suomennettu englanninnoksesta Sending Old Poems to Yuan Zhen Jeanne Larsenin(1950-) kääntämässä käännöskokoelmassa Brocade River Poems: Selected Works of the Tang Dynasty Courtesan Xue Tao(1987), sen sivulta 88. 

Larsenin mukaan joidenkin myöhempien oppineiden mukaan runo olisi Yuan Zhenin(779-831) Xue Tao'lle kirjoittama omaksuen tämän persoonan. 

Mitä pajujen "angled fringe" tarkoittaa? Suomennokseni "taipuneiden haarojensa" on lähinnä arvaus; ehkä "fringe" tarkoittaa ennemmin lehtiä kuin pajunhaaroja tai pajunoksia.

#XueTao #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

JOEN KUUN TORNI: AJATELLEN ETELÄISTÄ MAATA

Xue Tao(768-831)

Nämä syksyn tuulet ovat koleat,

kuin kylmät virrat

etelän Wu'ssa.

Parvt lokkeja ja haikaroita

välkkyvät ilta-auringossa.

Sateenkaaren kaari -

syleilevä, kostea - kaartuu

alas vahtitornin portille.

Muurien ampuma-aukot -

syvät - katsovat alas

kalastusveneisiin.

Kun lapset täällä Yang'anissa

taputtavat käsiään

ja nauravat,

se saa sinut näkemään tämän maiseman

etelän näkymänä.

Suomennettu englanninnoksesta River-Moon Tower: Thinking of the Southland Jeanne Larsenin(1950-) kääntämässä käännöskokoelmassa Brocade River Poems: Selected Works of the Tang Dynasty Courtesan Xue Tao(1987), sen sivulta 79. 

Yang'an oli Larsenin mukaan prefektuuri 50-60 kilometriä kaakkoon Chengdu'n kaupungista. Oletettavasti nykyinen Yang'anin kaupunginosa useiden jokien halkomassa Qionglain kaupungissa Chengdu'n metropolialueella osoittaa sen sijainnin.

Kuvan lähde:
邛崃市图册_百度百科

#XueTao #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

RAKASTETUT

Wendell Berry(1934-2026)

Rakastetut joita kutsumme kuolleiksi

lähtevät luotamme ja ovat hetken poissa.

Ja sitten kuin rakkautemme takaisin kutsumina, he tulevat

lähellemme jälleen. He tulevat uniimme.

Tunnemme heidän olleen lähellä meitä

kun emme ole ajatelleet heitä.

He ovat yksinkertaisesti täällä, yksinkertaisesti odottaen

kun huomiomme on toisaalla keskellä

velvollisuuksiamme. Viimein

se selkenee meille: He elävät nyt

pysyvässä maailmassa.

Me olemme poissaolevat.

(The Loved Ones, 2025.)

Valokuva: Guy Mendes / The Minnesota Star Tribune.
Kuvan lähde:
Review: 'How it Went,' by Wendell Berry

#WendellBerry #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuuus #YhdysvaltainRunous

EROTUS

Thomas Hardy(1840-1928)

I

Vajoamassa alas luona portin hahmotan ohuen kuun,

ja mustarastas kokeilee vanhoja säveliä männyssä,

mutta kuu on surkea, surullinen sävel linnun,

sillä tämä paikka on tuntematon Sydänystävälleni.

II

Jos vain Sydänystäväni kummittelisi täällä hetkinä tällaisina,

laulu olisi iloinen ja kuu hilpeä;

mutta hän ei koskaan näe tätä porttia, polkua tai oksaa,

enkä minä löydä iloa tässä näkymässä tai sävelessä.

The Difference, julkaistu runokokoelmassa Satires of Circumstance(1914), on suomennettu kirjasta The Works of Thomas Hardy(Ware: Wordsworth 1994), kirjan sivuilta 292-93.

Kuvituksena on norjalaisen taidemaalarin Johan Christian Dahlin(1789-1857) maalaus Kuinen yö Dresdenin yllä(Moon kveld over Dresden, 1827.)

.#ThomasHardy #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

AURINGONLASKU HOTELLIN IKKUNASTA OMAHASSA

Carl Sandburg(1878-1967)

Sinisen joen kukkuloille

punaisen auringon purot kulkevat

ja pitkä hiekka muuttuu

ja tämä päivä on mennyttä

ja tämä päivä ei ole tinkimisen arvoinen.

   Täällä Omahassa

   iltahämärä on katkera

   kuten Chicagossa

   tai Kenoshassa.

Pitkä hiekka muuttuu.

Tämä päivä on mennyttä.

Aika koputtaa sisään taas yhden kuparinaulan.

Toinen keltainen sukeltaja viilettää pimeyttä.

   Tähtikuviot

   kiertymässä Omahan yllä

   kuten Chicagossa

   tai Kenoshassa.

Pitkä hiekka on mennyttä

       ja kaikki puhe on tähdistä.

Ne kiertävät kuvussa Nebraskan yllä.

(Sunset From Omaha Hotel Window; Cornhuskers, 1918.)

Kuvan lähde:
History of Omaha and Nebraska in 1876

Runon ongelmista ensimmäinen on heti alussa: Into the blue river hills / The red sun runners go. Mitä "runners" tässä tarkoittaa? Luin selityksen jossa se otettiin kirjaimellisesti, "juoksijat" ihmisjuoksijoiden merkityksessä, mutta tämä voi tuskin pitää paikkaansa. Yksi sanan "runner" merkityksistä on synonyymi sanalle "streamlet"("puro", "puronen") ja voitaisiin ajatella että ilta-auringon säteet vaikuttavat virtaavan jokivarren kukkuloille ja käännän tämän mukaisesti. Mitä tulee kukkuloihin, katsoen ilmakuvia ja videoita Omahasta sana "kukkulat" täytynee käsittää lähinnä runolliseksi ilmaisuksi, koska korkeuserot vaikuttavat olevan hyvin pieniä, joskin yksi lähde väittää korkeuserojen koko kaupungin alueella olevan 90 metrin luokkaa, mikä vaikuttaa vaikealta uskoa ainakin mitä keskikaupunkiin tulee mutta tämä valokuva vuodelta 1876 tekee sen helpommaksi hyväksyä. Vastapäätä Missouri-joen toisella rannalla Iowassa olevan Council Bluffsin kaupungin (kartta vuodelta 1900 alhaalla) lössikkuloiden väitetään kohoavan 60-90 metriä muuta kaupunkia korkeammalle, mutta kyse vaikuttaisi olevan kauempana olevista kukkuloista, eivät joenvarren. Kokonaisuutena jokivarren kaupungit ympäristöineen tuovat mieleen Pohjanmaan lakeudet. Kolmannessa säkeistössä tulee esiin toinen runon ongelmista: "Another yellow plunger shoots the dark." Sanalla "plunger" on ainakin neljätoista eri merkitystä kahvinkeittimen osista imukuppiin, hevosesta ratsumiehen kautta sukeltajaan ja uhkapeluriin. "Yellow" voi tarkoittaa paitsi "keltaista" niin myös "arkaa", "kokematonta" ja "pelkuria": Ainoa vihje jonka löysin oli hyvin epämääräinen, mutta viittasi runon säkeistön osalta sekä seuraavan säkeistön tähtikuvioihin että lintuihin. En ole löytänyt Pohjois-Amerikassa esiintyvää lintua jonka virallinen tai epävirallinen nimi olisi "plunger". En ymmärrä, miten "plunger" voisi viitata Joutsenen tai Kotkan tähtikuvioihin koska sen liike on nopea ("shoots"), joten ehkä tähdenlento? "Pitkä hiekka" ("long sand") viitannee tiimalasin läpi valuvaan hiekkaan, joskin Missouri-joen hiekkasärkkiä ehdotettiin yhdessä lukemassani runon kommentaarissa, joen virtauksen muokatessa niitä ja niiden ollessa täten myös symboli ajalle ja muutokselle siinä missä tiimalasin läpi juokseva hiekka. Tosin voivat hiekkasärkät joella muuttua katsojan silmissä illan syvetessä yöhön, joka lopulta nielee ne pimeyteen.

Kuvan lähde:
Omaha | Nebraska’s Largest City & History | Britannica

Runo luettuna videolla vasten nyky-Omahan maisemia.

#CarlSandburg #Kirjallisuus #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runosuomennos #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus

HÄN NÄKI MIEHEN, NAINEN SANOI

Thomas Hardy(1840-1928)

"No mutta, näin sinut suntion kanssa, kirkonoven ulkopuolella,

      joten en kiirehtinyt kotiin,

      ajatellen ettet olisi tullut,

      haluten sanoa jotakin sanoa hänelle. -

Kyllä: Se olit sinä, kulta, vaikka vaikutit surulliselta, sydänsairaalta;

      kuinka nopeasti oletkaan tullut sieltä!"

"En ole ollut ulkona. Olen katsellut kuuta koivun lävitse,

      ja kuullut kellon soivan. Kyllä,

      kuin väistyvän sielun hädässä!"

      "- Mutta mikään kello ei ole soinut tänään?" ...

Miehen kasvot vaikuttivat oudoilta, kuin kasvonsa nähtynä kirkon luona,

     ja nainen vajosi pohdintaan.

She Saw Him, She Said, julkaistu runokokoelmassa Human Shows, Far Phantasies, Songs and Trifles(1925), on suomennettu kirjasta The Works of Thomas Hardy(Ware: Wordsworth 1994), kirjan sivulta 745.

Olen joutunut kääntämään runon nimessä ja yhdessä kohtaa itse runossa "he" ja "she" "mieheksi ja naiseksi"; otsikko olisi muuten Hän näki hänet, hän sanoi ja käännösvälintani on mielestäni selkeämpi.

Kuvituksena on skotlantilaisen taidemaalarin John MacWirtherin(1839-1911) maalaus Syksyilta(An Autumn Evening, 1886 tai aiemmin).

.#ThomasHardy #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

SONETTI: VIHAN PÄIVÄN KAUHISTAVAN KUULEMISESTA LAULETTUNA SIKSTIINILÄISKAPPELISSA

 Oscar Wilde(1854-1900)

Ei, Herra, ei näin! valkoiset liljat keväällä,

   surulliset oliivilehdot, tai kyyhky hopearintainen,

   opettavat minulle selkeämmin Sinun elämästäsi ja rakkaudestasi

kuin kauhut punaisen liekin ja ukkosen.

Kukkulanrinteen viiniköynnökset rakkaita muistoja tuovat Sinusta:

   Lintu illalla lentämässä pesäänsä

   kertoo minulle Yhdestä jolla ei ollut mitään paikkaa levätä:

Ajattelen että Sinusta varpuset laulavat.

Tule ennemmin jonakin syksyisenä iltapäivänä,

   kun punaisina ja ruskeina kiiltävät lehdet,

   ja pellot kaikuvat poimijan laulusta,

tule kun kuun täyteys suurenmoinen

   katsoo alas riveille kultaisten lyhteiden,

   ja korjaa Sinun satosi: olemme kauan odottaneet.

Sonnet: On Hearing the Dies Irae Sung in the Sistine Chapel julkaistiin runokokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 51.

Deus Irae on Suomen evankelislaisluterilaisen kirkon virsikirjassa Vihan päivä kauhistava ja se alkaa:

Vihan päivä kauhistava!

Sydänjuuret värähtää,

kun on kaikki katoava,

taivas, maa kun häviää.

Ihmiskunta peljästyy,

tuomari kun lähestyy.

Runo on sovitettu musiikkiin ainakin kahdesti. Yksi versioista on kuunneltavissa täällä.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

ÄÄNENI

Oscar Wilde(1854-1900)

Tässä rauhattomassa, kiireisessä, uudessa maailmassa

   otimme sydäntemme täyden nautinnon - sinä ja minä,

ja nyt valkoiset purjeet laivamme käärittyinä,

   ja kulutettu lasti aluksemme.

Siksi poskeni ovat kalpeat ennen aikaansa,

   sillä vuoksi kyynelehdinnän on paennut iloni,

suru on kalventanut kirkkaanpunan nuoruuteni,

   ja Turmio sulkee verhot sänkyni.

Mutta koko tämä täysinäinen elämä on ollut sinulle

   ei enempää kuin lyyra, tai luuttu, tai herkkä sointu

violan, tai meren musiikki

   joka nukkuu, jäljittelevä kaiku, näkinkengässä.

My Voice julkaistiin runokokoelmassa Poems(1881). Runo on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 163.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Alexandre Thomas Francian(1815-84) maalaus Paluu kalastamasta(Retour du pêche, ennen 1850).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

JOHN KINSELLAN VALITUS ROUVA MARY MOOREN VUOKSI

William Butler Yeats(1865-1939)

I

Verinen ja äkillinen loppu,

     aseenlaukaus tai hirttonuora,

Kuolemalle joka ottaa minkä ihminen pitäisi,

     jättää mitä ihminen menettäisi.

Hän olisi saattanut saada sisareni,

     serkkujani tusinoittain,

mutta mikään ei tyydyttänyt hölmöä

      paitsi rakas Mary Mooreni,

kukaan muu ei tiedä mikä miellyttää miestä

      pöydässä tai sängyssä.

Mitä olen tekevä nättien tyttöjen eteen

     nyt kun entinen porttoni on kuollut?

II

Vaikka tiukka tekemään sopimuksen,

     kuin vanha juutalaismies,

sopimuksensa tehtynä me nauroimme ja puhuimme

     ja tyhjensimme monta kannua;

ja oi! vaan oli hänellä tarinoita,

     vaikka ei papin korvalle,

pitämään miehen sielu elossa,

     karkottamaan ajan ja huolen,

ja ollen iäkäs hän väritti

     kaiken sanomansa.

Mitä olen tekevä nättien tyttöjen eteen

     nyt kun entinen porttoni on kuollut?

III

Papeilla on kirja joka sanoo

      että ilman Aadamin syntiä

Eedenin puutarha olisi tässä

      ja minä siellä sisällä.

Ei mikään odotus petä siellä,

     ei mikään miellyttävä tottumus pääty,

ei kukaan mies tule vanhaksi, ei kukaan tyttö tule kylmäksi

     vaan ystävät askeltavat kanssa ystävien.

Kuka riitelee puolten pennien vuoksi

      joka poimii leipiä puista?

Mitä olen tekevä nättien tyttöjen eteen

      nyt kun entinen porttoni on kuollut?

John Kinsella's Lament for Mrs. Mary Moore on kirjoitettu 21. tai 29. päivänä heinäkuuta vuonna 1938. Sen nimi oli alunperin A Strong Farmer's Lament about Death ja se julkaistiin ensin London Mercury -lehdessä joulukuussa vuonna 1938 ja sitten kokoelmissa Last Poems and Two Plays(1939) ja Last Poems & Plays(1940). Runo on suomennettu The Collected Poems of W. B. Yeats(New York: The Macmillan Company, 1951), sen sivuilta 329-330.

John Kinsella on keksitty hahmo.

Mary Mooren sanotaan voivan olla englantilainen näyttelijä ja teatterinjohtaja Mary Moore(1861-1931), ja koska kyseessä olisi tällöin historiallinen, omana aikanaan kuuluisa henkilö joka oli kuollut vain seitsemän vuotta ennen runon kirjoittamista, tämän pitäisi asettaa rajoituksia sille mitä Yeats voi tarkoittaa Mooren (jonka kaksi pojista oli runon kirjoittamis- ja julkaisuaikaan poliitikkoja) kuvauksessaan. Jos hän yleensä ottaen tarkoittaa kyseistä aikalaistansa, minkä suhteen minulla on vakavia epäilyksiä. Kyseessä voi hyvin olla vain seksityöläinen jolla on sama nimi ilman että Yeats haluaa viitata näyttelijättäreen. Tämä kaikki vaikeuttaa runossa toistuvan sanan "bawd" kääntämistä. "Bawd" voi tarkoittaa "bordellimatamia", "parittajaa", "porttoa", "prostituoitua" tai alunperin yleensä "irstasta" ihmistä, mutta noin vuoden 1700 jälkeen lähes aina vain "irstasta naista". Suomenkielen sana voisi olla "hutsu", "letukka" tai "lutka". Oletettavasti Yeats voisi tarkoittaa että John Kinsella on käynyt teatterissa ja tuntenut Mary Mooren vain tämän teatteriesitysten kautta ja pitää näkemiään näytelmiä esimerkkinä omalle käytökselleen naisten kanssa, mutta toisessa säkeistössä Kinsella puhuu kuin olisi tuntenut Mooren henkilökohtaisesti, mikä voi tietenkin voi olla vain hahmon kuvitelmaa. Olen lopulta kääntänyt sanan "portoksi" katsoen että runon "rouva Mary Moore" ei ole yhtäläinen samannimisen näyttelijättären kanssa vaikka voikin perustua hänen teatterirooleihinsa. Toinen ongelma on samassa yhteydessä toistuva "What shall I do for pretty girls" jonka voi kääntää joko "Mistä olen saava nättejä tyttöjä", "Mitä olen tekevä näteille tytöille", "Mitä olen tekevä saadakseni nättejä tyttöjä" tai "Mitä olen tekevä nättien tyttöjen eteen". Sitten on "And being old she put a skin / on everything she said" jossa "put a skin on" tarkoittanee asian koristamista, esittämistä syvällisemmin tai paremmassa valossa, liioittelua tai värittämistä tai yleensä tarinan iskentää aiheesta. Tämä Allen Ginsbergin(1926-1997) lainaus ei juuri auttanut: 

(W.B.) Yeats said, “And being old, she put a skin/ On everything she said” – “What shall I do for pretty girls/ now my old bawd is dead..” “(Being old she) Put a skin On everything she said”. So,” put a skin On” everything, you say, i.e, give a “for instance”, some “natural object is.. the adequate symbol”

Kuvan lähde:
NPG x21403; Mary Moore - Portrait - National Portrait Gallery

Kuvituksen on ranskalaisen taidemaalarin Henri Matissen(1869-1954) maalaus Alaston nojatuolissa jalat ristissä(Nu au fauteuil, jambes croisées, 1920) ja englantilaisen valokuuvajan Herbert Rose Barraud'n(1845-1896) vuonna 1886 teatteria varten ottama mainoskuva näyttelijätär Mary Mooresta.

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats Irlanti #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus #Nobel #NobelinPalkinto #NobelinKirjallisuudenPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

SYKSYLLE

William Blake(1757-1827)

Oi Syksy, kuormattu hedelmillä, ja tahraama

rypäleen veren, kulje ohi älä, vaan istahda

alle varjoisan kattoni, siellä saatat levätä,

ja soinnuttaa riemukkaan äänesi raikkaaseen huiluuni;

ja kaikki tyttäret vuoden ovat tanssiva!

Laula nyt hilpeä laulu hedelmien ja kukkasien.

"Kapea nuppu avaa sulonsa

auringolle, ja rakkaus juoksee värähtelevissä suonissansa;

kukkaset riippuvat ympärillä aamun kulmien, ja

kukoistavat pitkin kirkasta poskea häveliään illan,

kunnes rypäleinen Kesä ilmaantuu alkaen laulamaan,

ja höyheniset pilvet sirottelevat kukkia ympärille päänsä."

"Henget ilman elävät tuoksuilla

hedelmien; ja ilo, kevein siivin, vaeltaa ympäri

puutarhoja, tai istuu laulaen puissa."

Näin lauloi hilpeä Syksy istuessansa,

sitten nousi, vyötti itsensä, ja yli ankeiden

kukkuloiden hävisi katseeltamme; mutta jätti kultaisen lastinsa.

(To Autumn; Poetical Sketches, 1783.)

Alkuperäistekstissä Syksy on miespuolinen, "he".

Alkuperäistekstin avoimet lainausmerkit on muutettu suomenkielen käytännön mukaisiksi.

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

VAIKUTELMA

Oscar Wilde(1854-1900)

Aattojuhla

Taivas on punottu muuttuvaisella punaisella,

   kiertävät usvat ja varjot pakenevat,

   aamunkoitto nousee merestä,

kuin valkoinen leidi sängyltänsä.

   Ja rosoiset messinkinuolet putoavat

   yli yön höyhenten,

   ja pitkä aalto valon keltaisen

murtuu äänettä vasten tornia ja kartanoa,

   ja leviten laajalti metsän halki

   herättää lentoon jonkin lepattavan linnun,

   ja kaikki pähkinäpuiden latvat havahtuvat,

ja kaikki oksat ovat juovitetut kullalla.

Impression, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 155.

Runon alaotsikko alkuperäistekstissä, Le Reveillon, voi tarkoittaa sekä jouluaattoa että uudenvuodenaattoa, ja näinä päivinä syötäviä juhla-aterioita.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Aimée Brune-Pagès'n(1803-1866) maalaus Nojautuva nainen korujen kanssa(Femme allongée aux bijoux, noin 1830).

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

JOS PYYDYSTÄT HETKEN ENNEN KYPSYYTTÄNSÄ

William Blake(1757-1827)

Jos pyydystät hetken ennen kypsyyttänsä,

katumuksen kyyneleet pyyhit varmasti;

mutta jos kerran annat kypsän hetken mennä

et voi koskaan pyyhkiä pois murheen kyyneliä.

(If you trap the moment before it's ripe.)

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

SALAMANISKU

Buson(1716-1783)

Salamanisku!

Pysähtyen kuivalla pellolla:

iltataivas.

Suomennettu Edward McFaddenin englanninkielisestä käännöksestä.

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

KYLMÄ TALVITUULI

Buson(1716-1783)

Kylmä talvituuli -

se kompastuu äkisti

palaava hevonen.

Suomennettu Edward McFaddenin englanninkielisestä käännöksestä.

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos