Ernst Lawrence Thayer(1863-1940)
Näkymät eivät olleet suurenmoiset Mudvillen yhdeksikölle tuona päivänä.
Tilanne oli neljä kahteen, ja vain yksi vuoropari lisää pelattavana,
ja kun Cooney paloi ensimmäisellä, ja Barrows teki saman,
käärinliinan kaltainen hiljaisuus ylle pelin yleisön lankesi.
Muutama hairahtuva nousi ylös mennäkseen syvässä epätoivossa. Loput
takertuivat toivoon joka itää ikuisena ihmissydämessä;
he ajattelivat, "Jos vain Casey voisi vain päästä mäjäyttämään tuota -
laittaisimme peliin tasarahan nyt, Caseyn ollessa mailassa."
Mutta Flynn oli ennen Caseyä, kuten myös Jimmy Blake,
ja edellinen oli pahanilmanlintu, kun taas jälkimmäinen oli narri;
joten ylle tuon ahdistuneen väkijoukon synkkä alakulo asettui,
sillä vaikutti olevan vain mahdollisuus vähäinen Caseyn mailaan päästä.
Mutta Flynn päästi kovan ykkösen, kaikkien hämmästykseksi,
ja Blake, kovasti halveksittu, repi päällyksen pois pallolta;
ja kun tomu oli hälvennyt, ja ihmiset näkivät mitä oli tapahtunut,
oli Jimmy turvallisesti kakkosella ja Flynn halaamassa kolmosta.
Sitten viidestuhannesta kurkusta ja enemmästä siellä nousi reipas karjunta;
se jylisi halki laakson, se laaksoa ravisutti;
se iski vuorta ja kimmahti lakeudesta,
sillä Casey, mahtava Casey, oli etenemässä mailaa kohti.
Oli huolettomuus Caseyn esiintymisessä kun hän astui paikallensa;
oli ylpeys Caseyn olemuksessa ja Caseyn kasvot hymy valaisi.
Ja kun, vastaten kannustushuutoihin, hän kepeästi nosti lakkiansa,
ei kukaan vieras väkijoukossa voinut epäillä että se oli Casey mailassa.
Kymmenentuhatta silmää olivat hänessä kun hän hieroi tomua käsiinsä;
viisituhatta kieltä ylisti kun hän pyyhki ne paitaansa;
sitten kun vääntelehtivä syöttäjä hankasi palloa lanteeseensa,
uhma välähti Caseyn silmissä, iva mutristi Caseyn huulta.
Ja nyt nahkapeitteinen pallo tuli singahtaen ilman halki,
ja Casey seisoi katsoen sitä väheksyvässä suuruudessa siellä.
Lähellä jykevää lyöjää pallo huomioimatta kiisi -
"Tuo ei ole minun tyyliäni," sanoi Casey. "Ensimmäinen huti!" sanoi tuomari.
Penkeiltä, mustina ihmisistä, kohosi vaimea pauhe,
kuin lyönti myrskyaaltojen järkähtämättömälle ja kaukaiselle rannalle;
"Tappakaa hänet! Tappakaa tuomari!" huusi joku katsomossa;
ja on todennäköistä että he olisivat hänet tappaneet ellei Casey olisi nostanut kättänsä.
Kristillisen hyväntekeväisyyden hymystä suuren Caseyn kasvot loistivat;
hän hiljensi kohoavan metelin; hän pelin jatkumaan käski;
hän antoi merkin syöttäjälle, ja kerran taas harmaanruskea pallo lensi;
mutta Casey jätti sen huomiotta ja tuomari sanoi, "Toinen huti!"
"Vilppi!" huusivat raivostuneet tuhannet, ja kaiku vastasi "Vilppi!"
mutta yksi väheksyvä katse Caseylta ja yleisö oli kunnioituksen vallassa.
He näkivät hänen kasvonsa tulevan ankariksi ja kylmiksi, he näkivät jännittyvän lihastensa,
ja he tiesivät ettei Casey antaisi tuon pallon mennä taas ohi.
Iva on mennyt Caseyn huulesta, hänen hampaansa ovat puristetut vihassa,
hän takoo julmassa väkivallassa kotipesään mailaansa;
ja nyt syöttäjä pitää palloa, ja nyt hän antaa sen mennä,
ja nyt ilma on rikkoma voiman Caseyn lyönnin.
Oi, jossakin tässä etuoikeutetussa maassa aurinko on kirkkaasti hohtamassa,
soittokunta on jossakin soittamassa, ja jossakin ovat sydämet keveitä;
ja jossakin ihmiset ovat nauramassa, ja jossakin lapset huutamassa,
mutta ei ole iloa Mudvillessa - mahtava Casey on palanut.
(Casey at the Bat, 1888.)
Kuvituksena on yhdysvaltalaisen kuvataiteilijan Dan Sayre Groesbeckin(1878-1950) kuvitus runoa varten vuodelta 1912.
#ErnstLawrenceThayer #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Tunoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous