MATALAN KUUN MAA

Francis Ledwidge(1887-1917)

Usein katson kuun ollessa alhaalla

läpi tuon toisen ikkunan seinällä,

maata kokonaan kaunista lumen alla,

läikittämänä varjojen jotka tulevat ja menevät

kun tuulet kohoavat ja laskevat.

Ja muoto kauniin neidon

seisoo valkoisessa hiljaisuudessa

ja kutsuu minua käsillänsä.

Ja kun päivän huolet ovat laitetut,

kuin pyhät asiat, pois vaihdossa,

uneksin matalan kuun maasta ja neidosta

joka uuvu ei odottamaan, tai väsy

kutsumaan minua aina.

Ja menisin jos tietäisin meren

joka lipoo rantaa missä kuu on matalalla,

sillä kaipaus on minussa joka ei lähde.

The Low-Moon Land, julkaistu alunperin kokoelmassa Songs of the Fields(1915), on suomennettu kirjasta The Complete Poems of Francis Ledwidge(New York: Brentano's 1919), sen sivuilta 113-114.

Runon toisessa säkeistössä on paljon ongelmia, joista pahin on "mart": "And when the cares of the day are laid / Like sacred things, in the mart away". Mitä "mart" tässä tarkoittaa? "Mart" variantteineen voi tarkoittaa englanninkielessä ja iirinkielessä muunmuassa kamppailua, edullista kaupantekoa, kaupankäyntiä, kauppahallia, kaapparin valtakirjaa, kauppapaikkaa, markkinoita, merkkiä, messuja, taistelua, tinkimistä, toria, vaihtokauppaa sekä härkien teurastajaa, härän teurastamista, lehmää, lihavaa ihmistä, maaliskuuta, Martinpäivää, kuolemaa, suolalihaa, erityisesti talvella mutta myös milhin vuodenaikaan tahansa teurastettua karjaeläintä ja sen raatoa sekä teurashärän verta.  Käännän "in the mart away" suomeksi "pois vaihdossa", mikä on lähinnä enemmän tai vähemmän valistunut arvaus.

Kuvituksena on sveitsiläisen Arnold Böcklinin(1827-1901) työ Odysseus ja Kalypso(Odysseus und Calypso, 1882.)

#FrancisLedwidge #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Irlanti #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

PURJEHTIEN KOTIINPÄIN

Zhan Fangsheng(n. 400)

Kalliot jotka kohoavat tuhat jalkaa vailla katkosta,

järvi joka levittäytyy sata virstaa aallotta,

hiekat jotka ovat valkoiset vuoden läpi tahraa vailla,

mäntypuumetsät, ikivihreät talvella ja kesällä,

joet jotka ainaisesti virtaavat ja virtaavat taukoa vailla,

puut valanne pitäneet kaksikymmentätuhatta vuotta

olette äkisti parantaneet kivun vaeltajan sydämessä

ja kirjoittamaan uuden laulun saaneet siveltimensä.

Runo on suomennettu Arthur Waleyn(1889-1966) englanninkielisestä käännöksestä Sailing Homeward teoksessa Chinese Poems(i.p., 1. painos 1946), kirjan sivuilta 107-108.

Zhan Fangsheng, Waden-Gilesin siirtokirjoituksessa Chan Fang-Shêng, oli kiinalainen oppinut, runoilija ja virkamies Itäisen Jin-dynastian(317-420) kaudella. Waley sijoittaa hänet noin vuoteen 400, muualla hänen katsotaan toimineen keisari Xiaowun(362-372-396) hallituskaudella tai dynastian keskivaiheilla, eli noin vuoden 370 paikkeilla.

Mäntypuut olivat Zhan Fangshengin yhteiskuntaluokan, oppineiden herrasmiesten, symboli.

Kuvituksena on tuntemattoman taiteilijan Kalastamassa joella Yuan-dynastian(1279-1368) loppukaudelta.

#ZhanFangsheng #ChanFangsheng #ChanFangshêng #KiinalainenKirjallisuus #KiinanKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanRunous #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

KURTISAANI JÄRJESTELEE KAMPAUSTAAN

Elizabeth Jane Coatsworth(1893-1986)

Kwaigetsudo

Kasvonsa ovat kuu

yllä pilvien pyörteilyn.

Kätensä ovat kohotetut päänsä ylle.

Hän on kruunaamassa itsensä tukkansa mustalla lakalla.

(Courtesan Arranging Her Coiffure; Fox Footprints, 1923.)

Kwaigetsudo viitannee joko japanilaiseen Edo-kauden taidekoulukuntaan tai sille nimensä antaneen suvun taiteilijoihin. Vaihtoehtoina jälkimmäisessä tapauksessa ovat joko koulukunnan perustaja Kaigetsudõ Ando(n. 1671-1743) tai tämän sukulainen, ehkä poika, Kaigetsudõ Anshi, jonka toiminnalle annetaan eri lähteissä vuodet 1700-16, 1704-16 ja 1711-36.

Kuvituksena on jälkimmäisen taiteilijan, Kaigetsudõ Anshin, työ Kurtisaani asettamassa hiusneulaa hiuksiinsa noin vuodelta 1714.

#ElizabethCoatsworth #ElizabethJaneCoatsworth #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SYKSY

Elizabeth Jane Coatsworth(1893-1986)

Yllä kultaisen kaivon

keltaiset ovat lehmuspuut,

syksy on maassa

tuulta vailla.

Unohtaen aamunkoiton

ja kuhisevan keskipäivän,

punaruskeat kukot

kiekuvat kuulle.

(Autumn; Fox Footprints, 1923.)

Elizabeth Jane Coatsworth oli lastenkirjoistaan tunnettu yhdysvaltalainen kirjailija ja runoilija.

Kuvan lähde: Remembering Maine’s lady of letters, Elizabeth Coatsworth - Island Institute.

#ElizabethCoatsworth #ElizabethJaneCoatsworth #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

TAOLAINEN LAULU

Ji Kang(223/224-262/263)

Olen pois viskaava Viisauden ja torjuva Oppineisuuden;

ajatukseni ovat vaeltava äänettömässä Tyhjyydessä.

Aina katuen tehtyjä vääryyksiä

ei ole koskaan tuova rauhaa sydämelleni.

Viskaan koukkuni yhteen virtaan:

Mutta iloni on kuin omistaisin Kuningaskunnan.

Päästän irti hiukseni ja kuljen laulaen;

neljälle rajaseudulle asti ihmiset liittyvät kertosäkeeseeni:

"Ajatukseni ovat vaeltava äänettömässä Tyhjyydessä."

Runo on suomennettu Arthur Waleyn(1889-1966) englanninkielisestä käännöksestä Taoist Song teoksessa Chinese Poems(i.p., 1. painos 1946), sivulta 83.

Ji Kang, Waden-Gilesin siirtokirjoituksessa Hsi K'ang, oli kiinalainen oppinut ja runoilija. yksi Bambulehdon seitsemästä viisaasta, joka teloittiin hänen tultuaan sotketuksi Wei-dynastian(220-264) lopun valtakamppailuihin. Hän oli avioliittonsa kautta sukua Cao-suvun perustamalle, Pohjois-Kiinaa hallitsevalle Wei-dynastialle, jonka todellisen vallan hovissa ottanut Sima-suku syrjäytti vuonna 264, perustaen Läntisen Jin-dynastian(265-316).

Kuvituksena on japanilaisen taiteilijan Tsukioka Sessain(1761-1839) työ Bambulehdon seitsemän viisasta(noin 1800-25).

#JiKang #HsiKang #KiinalainenKirjallisuus #KiinanKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanRunous #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

MENNYT ON PÄIVÄ

John Keats(1795-1821)

Mennyt on päivä, ja menneet sen sulot kaikki!

   Suloinen ääni, suloiset huulet, pehmeä käsi, ja pehmeämpi rinta,

lämmin henkäys, kepeä kuiskaus, sävy hellä,

   kirkkaat silmät, täydellinen muoto, ja raukea uuma.

Hiipui kukka ja sen orastavat sulot kaikki,

    hiipui näky kauneuden silmistäni,

hiipui muoto kauneuden syleilystäni,

    hiipui ääni, lämpö, valkeus, paratiisi!

Hävisi ennenaikaisesti illan sulkeutuessa,

    kun hämäräinen juhlapäivä - tai pyhäpäivä -

tuoksuvaverhoista rakkaudesta alkaa kutoa

   kudetta tiheän pimeyden, kätketylle nautinnolle:

Mutta, koska luin rakkauden messukirjan tänään läpi,

hän antaa minun nukkua, jos paastoan ja rukoilen.

The day is gone, myös tunnettu nimellä Sonnet, on kirjoitettu lokakuussa vuonna 1819, mahdollisesti sisällytetty kirjeeseen Fanny Brawnelle lokakuun 11. päivänä vuonna 1819. Runo julkaistiin Richard Monckton Milnesin (lordi Houghton, 1809-85) kirjassa Life, Letters, and Literary Remains of John Keats(New York: George P. Putnam 1848), sen sivulla 392.

Runon kohde on Keatsin rakastettu Fanny Brawne(1800-1865): Keats’s shifting, complex, and confused regard for Fanny are also expressed in a few less impressive poems, likely written in or around October—The day is gone, I cry your mercy, What can I do to drive away, and To Fanny.

Runon ongelmiin kuuluu esimerkiksi kolmannen rivin lopun "tender semi-tone". Kyse on ensin siitä, missä merkityksessä runoilija käyttää sitä? Vertaako hän puhetta musiikin sointiin, vai onko kyseessä "tauko" kuten musiikissa? Molemmissa merkityksissä sanalle "semi-tone" ei ole mitään suomenkielistä käännöstä joka ei kuulostaisi runossa töksähtävältä. Vaihtoehdot olisivat olleet "intervalli", "puoliaskel", "puolisointu", "puolisävel", "puolisävelaskel" tai hyvin vapaa käännös ("hellä sävy", "hellä välinäytös" tai jopa "hellä lirkutus"). Olen valinnut vapaan käännöksen. Neljännen rivin "accomplished" olen kääntänyt vapaasti "täydellinen", koska "loppuunsaatettu", "valmis" jne kuulostaisivat oudoilta - mutta "hienostunut" saattaisi olla pätevä vaihtoehto "täydelliselle". Olen myös kääntänyt yhdeksännen rivin "unseasonably" vapaasti "ennenaikaisesti" enkä "vuodenaikaan sopimattomasti". Viimeisen rivin "seeing" on myös ongelmallinen, koska sen voi kääntää tässä "koska", "jos", "nähden", "sikäli kuin", joista olen valinnut hieman epäröiden. "Hän" on oletettavasti "rakkaus".

Kuvituksena on Fanny Brawnen valokuva (koteloineen) noin vuodelta 1850.

#JohnKeats #Keats #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Romantiikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TULEVA RUNOILIJA

Francis Ledwidge(1887-1917)

"Onko pitkälti kaupunkiin?" kysyi runoilija,

kun seisoi alla valittavan tuuliviirin,

ja lämpimät valot hohtivat hopeisina

helmoilla tuulisen sateen.

"Ovat he jotka minua kutsuvat," hän anoi,

"ja olen märkä ja matkasta kipeänä."

Mutta kukaan ei puhunut suojasta,

ja hän kääntyi teljetyltä ovelta.

Ja he odottavat runoilijaa kaupungissa

kera kivien porteilla, ja pilkkahuutojen,

mutta kaukana etäisyyden nummilla

tuhannen vuoden sinessä

hän nukkuu kera ajan joka hänet tuntee,

savessa syntymättömien, kuollut,

lepo väsyneillä jalkapohjillansa,

maine lahonneella päällänsä.

(The Coming Poet.)

Kuvituksena on sveitsiläisen Arnold Böcklinin(1827-1901) työ Kuusipuut auringonlaskussa(noin 1849).

#FrancisLedwidge #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Irlanti #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

LEDA

Rainer Maria Rilke(1875-1926)

Kun jumala tuli tämän sisään tuskassaan,

oli lähes säikähtynyt huomatessaan joutsenen niin kauniiksi;

antoi itsensä tähän hävitä, täysin hämmennyksissään.

Mutta harhautuksensa jo ajoi toimimaan,

ennen kuin oli edes koetellut tuntemuksia

tutkimattoman olemassaolonsa. Ja joka oli paljastettu

tunnisti joutsenessa tulevan

ja tiesi jo: hän pyysi yhtä asiaa,

minkä nainen, hämmentyneenä vastarinnassaan,

kyennyt ei enää kätkemään. Hän laskeutui,

ja, kaulansa ponnistellen vastaan heikkenevää kättä,

jumala antoi itsensä tulla rakastettuunsa.

Vasta sitten onnelliseksi tunsi höyhenissään

ja todella tuli joutseneksi kohdussaan.

Pariisi, syksy 1907 - Capri, kevät 1908

(Leda; Der Neuen Gedichte anderer Teil, 1908.)

Suomennos on tehty Martin Greenbergin, Len Krisakin ja Alfred de Zayas'in englanninkielisiin käännöksiin vertaillen.

Leda oli Spartan kuninkaan Tyndareoksen puoliso, jonka ylijumala Zeus makasi - tarun useimpien versioiden mukaan väsin - joutsenen muodossa. Leda synnytti tämän jälkeen neljä lasta, joista Helena ja Polydeukes eli Pollux olivat Zeuksen lapsia, Kastor Tyndareoksen, ja Klytaimnestran isä on Kreikan tarustossa milloin Tyndareos, milloin Zeus. Yeats vaikuttaa antavan omassa versiossaan isyyden Zeukselle, jonka tekemä väkivallanteko johti siitä syntyneiden tyttärien kautta välillisesti Troijan sotaan ja Agamemnonin kuolemaan hänen palatessaan sodasta. Yeatsin runon kuvaston taustalla on hellenistinen reliefi, joka innoitti myöhemmin roomalaisia patsaita. Siinä Zeus pitää joutsenena nokallaan kiinni Ledan niskasta ja yhdyntä tapahtuu Ledan seisoessa, joutsenen tarrautuessa räpylöillään hänen reisiinsä.

Kuvituksena on ranskalaisen taiteilijan Charles(-Francois) Sellierin(1830-1882) työt Leda ja joutsen(Léda et le Cygne) ja Tutkielma Ledaa ja joutsenta varten(Étude pour Leda et le Cygne).

#RainerMariaRilke #Rilke #ItävallanKirjallisuus #ItävallanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

YÖ ON LYHYT

Buson(1716-1783)

Yö on lyhyt -

joen matalikoilla viipyy

palanen kuuta.

Suomennettu Yuki Sawan(1945-) ja Edith Marcombe Siffertin(1916-2017) englanninkielisestä käännöksestä teoksessa Haiku Master Buson(Union City: Heian, 1978), sivulta 81.

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

MYRTIN VARJOSSA

William Blake(1757-1827)

Miksi pitäisi minun sinuun sidottu olla,

oi suloinen myrttipuu?

Rakkaus, vapaa rakkaus, ei voi sidottu olla

mihinkään puuhun joka kasvaa kamaralla.

Oi! kuinka sairaana ja väsyneenä

makaan myrtin alla;

kuin lanta kamaralla,

alle myrttini sidottuna.

Usein myrttini turhaan huokasi

nähdä raskaan kahleeni:

Usein meidän huokaavan Isäni näki,

ja nauroi yksinkertaisuudellemme.

Joten löin häntä, ja verensä

tahrasi juuret kantamat myrttini.

Mutta aika nuoruuden on poissa,

ja harmaat hiukset ovat päässäni.

In a Myrtle Shade, kirjoitettu noin vuonna 1793, on suomennettu teoksesta Selected Poems(Lontoo: Penguin Books 1996), kirjan sivuilta 118-119.

Kuvan lähde: Myrtus communis|common myrtle/RHS Gardening

Myrtti lienee välimerenmyrtti, Myrtus communis.

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

LEDA

Robert Graves(1895-1985)

Sydän, mistä yksinäisistä peloista kivistit,

   kuinka irstaasti pohdit

tuota kauhua jolla Leda vaakkui

   joutsenen levitettyjen siipien alla.

Sitten pian hullu uskovainen hymysi

   teki jännittyneeksi vatsan, rinnan kaareutti,

ja siellä hetken jumalasi alla

   ponnistelit ja haukoit eläimellisimpänä.

Raskaana olet, kuten Leda oli,

   rivoudesta, murhasta ja petoksesta;

jatkaen yötä koska

   jälkeiset raukeudet tarrautuvat niin suloisesti.

Leda on suomennettu kirjasta Collected Poems(1955), kirjan sivulta 111. Gravesin päiväkirjamerkinnän mukaan hän kirjoitti runoa kesäkuussa 1937. Runo julkaistiin vuonna 1938.

Kuvituksena on puolalaisen taidemaalarin Tadé Stykan(1889-1954) maalaus Leda joutsenen kanssa(1920).

#Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #EnsimmäinenMaailmansota #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Sotarunous #Suomennoksia #Suomennos

LEDA

Rubén Darío(1867-1916)

Joutsen varjoissa näyttää lumelta,

nokkansa kullanruskea, kirkas aamun vastavalossa.

Pehmeä aamurusko joka väistyy niin nopeasti

viattomat siivet punertaa valossa.

Ja sitten, kirkkaan sinisen järven aalloissa,

kun aamu on menettänyt hohtonsa,

siipensä levitettynä ja kaulansa kaarella,

joutsen on auringon kiillottamaa hopeaa.

Sellainen on, kun pöyhistää silkkisiä höyheniänsä,

Olympoksen lintu rakkauden haavoittama,

häpäisee Ledan vellovissa vesissä,

nokkansa etsien kukkaanpuhkeavia huuliansa.

Huokaa kaunotar, alastomana ja voitettuna,

ja kun ilmaan hiipuvat valituksensa,

tiheän lehvästön vihreistä syvyyksistä

Panin silmät sädehtivät hämmentyneinä.

(Leda, 1892.)

Kuvituksena on saksalaisen taidemaalarin Heinrich Lossowin(1843-1897) maalaus Leda ja joutsen(Leda und der Schwan).

#RubénDarío #Nicaragua #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

LEDA

Ruben Darío(1867-1916)

Joutsen muodostunut lumesta kelluu varjossa,

kullanruskea nokkansa läpikuultava viimeisessä valossa.

Valkoiset ja viattomat siivet hohdossa

lyhytkestoisen ruskon ovat ruusukärkiset ja kirkkaat.

Ja sitten, kirkkaan sinisen järven väreilyssä,

kun verenpunainen aamunkoitto on ohi ja poissa,

joutsen levittää siipensä ja antaa kaulansa tehdä

kaaren, hopeaisena ja auringon kiillottamana.

Suurenmoisena, kun hän pörhistää hopeaisia höyheniänsä,

tämä lintu Olympokselta kantaen rakkauden haavaa,

ottaen kiihkeästi Ledan vellovissa vesissä,

työntyen kohti haarojensa kukkivia terälehtiä...

Kun viimein hänen nyyhkytystään ei enää kuulla,

riisuttu, hallittu kaunotar päästää huokauksen.

Rannan kimmeltävistä vihreistä kaisloista

säihkyväsilmäinen Pan katselee ja ihmettelee miksi.

Suomennos on tehty Steven F. Whiten(1955-) ja Greg Simonin vapaasta englanninkielisestä käännöksestä Leda(Leda, 1892.)

Kuvituksena on venezuelalaisen taidemaalarin Arturo Michelenan(1863-1898) työ Leda ja joutsen(Leda y del cisne, 1887).

#RubénDarío #Nicaragua #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

NUKET

William Butler Yeats(1865-1939)

Nukke nukentekijän talossa

katsoo kehtoa ja parkaisee:

"Tuo on loukkaus meille."

Mutta vanhin kaikista nukeista,

joka oli nähnyt, pidetty näytettäväksi,

sukupolvia kaltaisiansa,

huutaa äänekkäämmin koko hyllyä: "Vaikka

ei ole ihmistä joka voi kertoa

pahaa tästä paikasta,

mies ja nainen tuovat

tänne, häpeäksemme,

äänekkään ja likaisen olennon.

Kuullen hänen voihkaisevan ja venyttelevän

nukentekijän vaimo on tietoinen

miehensä kuulleen kurjan,

ja käpertyneenä luo tuolinsa käsinojan,

kuiskuttaa hänen korvaansa,

pää olkapäätä vasten nojaten:
"Rakkaani, rakkaani, voi rakkaani,

se oli vahinko."

The Dolls, kirjoitettu syyskuun 20. päivänä vuonna 1913, julkaistiin ensin Yeatsin oman perheen kustantamon The Cuala Pressin toimesta julkaistussa, painomäärältään rajoitetussa kokoelmassa Responsibilities: Poems and a Play(1914), sivuilla 39-40, ja sitten laajemmalle yleisölle tarkoitetussa kokoelmassa Responsibilities and Other Poems(1916). Se on tähän suomennettu Stuart Millerin toimittamasta kokoelmasta Selected Poems of William Butler Yeats(New York: Barnes & Noble Books, 1994), sivulta 71.

Kuvituksena on Jack Butler Yeatsin(1871-1957) vesivärityö Nukketeatteri(The Toy Theatre, noin 1910).

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

EI SILTAA YLITETTÄVÄKSI

Buson(1716-1783)

Ei siltaa ylitettäväksi

ja päivä päättymässä -

joki keväällä.

Suomennettu Yuki Sawan(1945-) ja Edith Marcombe Siffertin(1916-2017) englanninkielisestä käännöksestä teoksessa Haiku Master Buson(Union City: Heian, 1978), sivulta 64.

Kuvituksena on Yosa Busonin oma työ Matkalaisia ratsain vuorella keväällä(1770).

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

KEVÄINEN PURO

Buson(1716-1783)

Keväinen puro

seudulla vailla vuoria

virraten tasaisesti.

Suomennettu Yuki Sawan(1945-) ja Edith Marcombe Siffertin(1916-2017) englanninkielisestä käännöksestä teoksessa Haiku Master Buson(Union City: Heian, 1978), sivulta 63.

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

SYKSYILTA SERBIASSA

Francis Ledwidge(1887-1917)

Kaikki ohuet varjot

ovat sulkeutuneet nurmella,

surinalla tummien siipiensä,

saksanturilaat ohi kulkevat.

Silmäluomensa sulkeneena,

neito nukkumassa,

päivä näkee kammioonsa

kalpean kuun kurkistamassa.

Orjanruusun varpujenpäistä

ruusut ovat revityt,

ja verhoukset puidenlatvojen

ovat haalistuneita ja riutuneita.

Outo lintu on laulamassa

suloisia säveliä auringolle,

vaikka laulujen aika on ohi

ja syksy alkanut.

(Autumn Evening in Serbia.)

Runo on kirjoitettu syksyllä vuonna 1915, jolloin Gallipolin kampanjasta selvinnyt Ledwidge osallistui toiseen ympärysvaltojen tappiolliseen kampanjaan Serbiassa. Hän sairastui tai vammautui - lähteet ovat hieman ristiriitaisia - Serbiassa saman vuoden joulukuussa ja päätyi evakuoitavaksi sotasairaalaan Englannin Manchesterissa.

Runon ongelmiin kuuluu niinkin yksinkertaiselta vaikuttava seikka kuin "night beetles". Ovatko kyseessä vain yleensä yöllä lentävä kovakuoriaiset? Termi "yökuoriainen" ei ole vakiintunut suomenkieleen. Mutta on olemassa kovakuoriaislajeja joiden virallinen nimi tai sen osa on "night beetle" ja kovakuoriaisia, joita kutsutaan yleisesti mutta epävirallisesti nimellä "night beetle". Näistä yksi on saksanturilas, Melolontha melolontha, josta on joitakin harvoja havaintoja Suomessa ja jota tavataan Serbiassa. Sitten on "briar", joka englanniksi kirjoittavilla runoilijoilla voi tarkoittaa mitä tahansa lehtikasvia jolla on piikkejä. Nimi kattaa niin omenaruusun kuin karhunvatukan ja paljon muuta. Olen valinnut Serbiassa tavattavan orjanruusun, Rosa dumalis, koska runoilijalle "briar" tarkoittaa tässä jonkin sortin ruusua tai ruusua muistuttavaa kasvia. Mitä "bend" samassa yhteydessä sitten tarkoittaa - "From the bend of the briar" - on sitten taas oma kysymyksensä... Oxford English Dictionaryn mukaan sanalla on englanninkielessä 47 eri merkitystä. Yksi sanan "bend" nykyään vanhentuneista merkitystä on synonyymi sanalle "ends", "päät", eli tässä kyseessä voisi yksinkertaisesti olla se, että kyseisen kasvin varpujen päistä ovat kukat repeytyneet irti.

#FrancisLedwidge #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Irlanti #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

LAULU

Francis Ledwidge(1887-1917)

Tuulet ovat metsän tuoksuttamat sateen jälkeen,

ja sadepisara hohtaa päivänkakkaran silmässä.

Olemmeko seuraava pääskyä jälleen, jälleen,

oi! pientä kaipaavaa olentoa, sinä ja minä?

Sinä ja minä Etelään jälleen,

ja sydän! Oi, sydän, kuinka olet huokaava,

vuoksi lempeän pehmeän tuulen joka seuraa sadetta,

ja sadepisaran vuodatetun päivänkakkaran silmästä.

(Song.)

Kuvituksena on irlantilaisen kuvataiteilijan Ruth Brandtin(1936-89) työ Keltakurjenmiekka(Yellow Iris, 1986).

#FrancisLedwidge #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Irlanti #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

KYYNELEHTIVÄLLE

Francis Ledwidge(1887-1917)

Neito, nämä ovat pyhiä kyyneleitä,

älä anna minun häiritä murhettasi;

jos vain olisi minulla pelot rintasi

pitäisi minun kyynelehtiä, eikä etsiä lievitystä.

Vaivani on hiljainen vaiva

kunnes annan runomittaisen riimin sille,

kun mustarastaan huilu on apea

laulunaikaan sydämessäni.

(To One Weeping.)

Toiseksi viimeisen rivin päättävä "low" voi olla mitä tahansa hiljaisesta matalasti soivaan tai äänettömään, alakuloiseen tai apeaan. Valitsin "apean", mutta se ei ole sen parempi (ja toivottavasti ei huonompi) kuin muut vaihtoehdot.

Kuvituksena on irlantilaisen kuvataiteilijan Ruth Brandtin(1936-89) työ Mustarastas(Blackbird, 1986).

#FrancisLedwidge #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Irlanti #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

UNA KULTATUKKA

Francis Ledwidge(1887-1917)

Una kultatukka, päivät ovat pitkät,

ja meret jotka ylitän laajat,

minun täytyy mennä kun Irlanti tarvitsee,

ja sinun täytyy kestää.

Ja jos en palaisi luoksesi

kun purjeet ovat vuoksella,

se olet sinä joka on huomaava päivät niin pitkiksi,

Una kultatukka, ja minun täytyy kestää.

Joulukuun 13., 1916.

(Una Bawn.)

Runon alkuperäistekstissä runon kohde on "Una Bawn". Uná on iirinkielinen, naispuolinen etunimi ja "bawn" tarkoittaa tässä kontekstissä "kaunista" tai "vaaleatukkaista", "vaaleaverikköä"; valitsemani "kultatukka" on vapaa, toivottavasti hieman sointuvampi, runollisempi käännös.

Kuvituksena on Jack Butler Yeatsin(1871-1957) Kevätvuoksi, Schull(Spring Tide, Schull; 1919). Schull on kaupunki Irlannin lounaisrannikolla Corkin kreivikunnassa.

#FrancisLedwidge #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Irlanti #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

ROOMALAINEN RUNO NUMERO KOLMETOISTA

June Jordan(1936-2002)

                                       Eddielle

Vain sydämemme ovat väittelevä voimakkaasti

vastaan pieniä valoja uutiset sisään päästäviä

ja kuka voi valita välillä pahimman mahdollisuuden

ja viimeisen

välillä voittajien sotien vastaan hengittämistä

ja viimeisen

sodan jokainen on häviävä

ja kuka voi valita välillä kuivan kaasun

tulevaisuuden hallinnan

ja menneisyyden välissä seuraamusten murhaajien

ja menneisyyden

kaiken tappamisen? Ei

ole mitään valintaa näissä.

Äänesi

murtuu hyvin lähellä omaani rakkaani.

                                                                   1971

[Roman Poem Number Thirteen; Things that I do in the dark(Boston: Beacon Press 1981, 1. painos 1977), sivu 59.]

Kuvan lähde:

June Jordan | Legacy Project Chicago

#JuneJordan #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

HAAKSIRIKKOINEN

Derek Walcott(1930-2017)

Nääntynyt silmä ahmii merimaiseman purjeen

murusen vuoksi.

Taivaanranta ketjuttaa sen äärettömästi.

Toiminta aiheuttaa kiihkoa. Makaan,

purjehtien palmun uurteista varjoa,

peläten että jalanjälkeni moninkertaistuisivat.

Puhaltuva hiekka, ohut kuin savu,

tylsistyneenä, liikuttaa dyynejänsä.

Tyrsky väsyy linnoihinsa lapsen lailla.

Suolaisenvihreä köynnös kanssa keltaisen trumpettikukan,

verkko, matelee halki tyhjyyden.

Tyhjyys: Raivo jolla hietakärpäsen pää on täytetty.

Vanhan miehen nautinnot:

Aamu: mietiskelevä vetäytyminen, tarkastellen

kuivunutta lehteä, luonnon suunnitelmaa.

Auringossa, koiran uloste

saa kuoren, valkeentuu kuin koralli.

Me päädymme maahan, maasta alamme.

Omissa sisämyksissämme, luominen.

Jos kuuntelen voin kuulla polyypin rakentavan,

hiljaisuus lyömä meren kahden aallon.

Särkien meritäin, saan ukkosen halkeamaan.

Jumalankaltainen, tuhoten jumaluuden, taiteen

ja itseni, hylkään

kuolleet vertauskuvat: mantelin lehdenkaltaisen sydämen,

kypsyneet aivot mätänemässä kuin keltainen pähkinä

hautoen

sen sekamelskaa meritäiden, hietasääskien, ja toukkien,

tuo vihreän viinipullon evankeliumi tukahdutettu hiekalla,

leimattu, haaksirikkoutunut laiva,

tarrattu ajopuu naulainen ja valkoinen kuin miehen käsi.

The Castaway julkaistiin kokoelmassa The Castaway and Other Poems(1965).

Derek Walcott kertoi runon kirjoittamisesta The Paris Review -lehden haastattelussa seuraavasti:

"I wrote a poem called The Castaway. I told my wife I was going to stay by myself for a

Kuvan lähde: 
Caribbean trumpet tree - Tabebuia aurea (Taxonomy, Characteristics, Flower, Images)

weekend. Somewhere down in Trinidad. My wife agreed. I stayed in a beachhouse by myself and I wrote the poem there. I had an image of the West Indian artist as someone who was in a shipwrecked position … The beaches around here are generally very empty – just you, the sea, and the vegetation around you, and you’re very much by yourself. The poems I have written around the Crusoe theme vary. One of the more positive aspects of the Crusoe theme is that in a sense every race that has come to the Caribbean has been brought here under conditions of servitude or rejection, and that is the metaphor of the shipwreck, I think. Then you look around you and you have to make your own tools. Whether that tool is a pen or a hammer, you are building in a situation that’s Adamic; you are rebuilding not only from necessity but also with some idea that you will be here for a long time and with a sense of proprietorship as well."

Runossa on useita vaikeita kohtia kääntämisen kannalta; "almond" on sekä manteli että myös mantelitumake, runon lopussa "sea-wood nailed and white" on sekä ajopuu että rannan kasvusto: “sea-wood” is at once discarded driftwood and a network of mangroves or plants growing out of the water (Emma Trott: Creative Ecologies: Derek Walcott’s Postcolonial Ecopoetics, 2013). Runon loppu sähkösanomatyyliin kirjoitettuna on muutenkin vaikea kääntää. 

Runon alkuperäistekstin "yellow trumpet-flower" on ehkä Karibialla tavattavan, Etelä-Amerikasta kotoisin olevan Tabebuia aurea -puun - jolla ei ole suomenkielistä nimeä, kuten ei sen koko suvullakaan - kukka. Suomessa "trumpettipuu" tarkoittaa Catalpa-suvun puita, joten miten kääntää kyseinen kohta suomeksi? Päätin lopulta kääntää kohdan vain "keltainen trumpettikukka".

Kuvituksena on Tabebuia aurea -puun kukkia.

#DerekWalcott #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #SaintLucia #Suomennos