John Donne(1572-1631)
Lähetä minulle jokin muisto, jotta voi elää toivoni
tai että rauhattomat ajatukseni voivat nukkua ja levätä;
lähetä minulle vähän hunajaa, tekemään makeaksi mehiläispesäni,
jotta intohimossani voin toivoa parasta.
En kerjää nauhaa tehtyä omilla käsilläsi,
kutomaan rakkautemme upeassa sidoksessa
vasta kosketetun nuoruuden; enkä sormusta näyttämään tilan
kiintymyksemme, kun, koska tuo on pyöreä ja koruton,
niin pitäisi rakkauksiemme kohdata yksinkertaisuudessa;
ei, eikä koralleja, jotka kietovat ranteesi,
solmitut yhteen sopusoinnussa,
näyttämään että ajatuksiemme tulisi levätä samassa otteessa;
ei, eikä kuvaasi, kaikkein suloisin vaikka,
ja kaikkein halutuin, koska paras pitää parhaasta,
eikä nokkelia rivejä, jotka ovat mitä yltäkylläisimmät,
kirjoituksissa jotka olet kirjoittanut.
Lähetä älä minulle tuota äläkä tätä, lisäämään varastoani,
mutta vanno ajattelevasi että sinua rakastan, ei enempää.
The Token, julkaistu ensi kertaa vuonna 1649, ja julkaistu myös nimellä Sonnet. The Token, on suomennettu käyttäen alkuperäistä tekstiä Herbert Griersonin(1866-1960) toimittamassa teoksessa The Poems of John Donne[Lontoo: Oxford University Press i. p (1964)., 1. painos 1933)], sen sivut 64-65, ja nykyenglanniksi muokattuja versioita Arthur L. Clementsin(1932-2004) toimittamassa teoksessa John Donne's Poetry: Authoritative Texts and Criticism. Second Edition(1992), sivulla 47, ja Theodore Redpathin(1913-1997) toimittamassa teoksessa The Songs and Sonets of John Donne (Lontoo: Methuen & Co. Ltd, 1964, 1. painos 1956), sivulla 134.
Grierson, Clements ja Redpath kaikki epäilevät runon kuulumista Donnelle, sanoen sen muodon olevan hänelle epätyypillinen, vaikka se sisältyy useihin Donnen runojen käsikirjoituskokoelmiin. James S. Baumlin kirjoituksessaan Donne's "The Token" - A Lesson in The Fashion (Ing) of Canon(1997) puolustaa sen kuulumista Donnelle.
Eri versioissa muistoesineitä on joko yksi "token" tai useita "tokens", samoin neljännen rivin osalta on sekä yksikkö että monikkomuoto, "passion" ja "passions".
Toiseksi viimeisen rivin viimeinen sana on Clementsillä ja Griersonilla "score", Redpathilla "store". Seuraan suomennoksessani Redpathia. Baumlin katsoo, että viimeisen rivin päättävä "no more" omaa kaksinaismerkityksen, "ei enempää" ja "ei enää".
#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos
