PYHIMYS

Charles Simic(1938-2023)

Nainen jota palvon on pyhimys

joka ansaitsee saada

ihmiset putoamaan polvilleen

edessänsä kadulla

pyytäen hänen siunaustansa.

Sen sijaan, täällä hän on lattialla

iskien hiirtä kengällä

kyynelten valuessa alas kasvojansa.

(The Saint, 2017.)

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VAALIT

Charles Simic(1938-2023)

He lupasivat meille ilmaisen lounaan

ja kaikki mitä me saimme Edna

on tuuli ja sade

ja nämä rikkinäiset sateenvarjot

käytettäväksi kiukkuisesti

vastaan autoja ja linja-autoja

innokkaina ajamaan ylitsemme

kun kamppailemme ylittääksemme kadun.

(The Election, 2017.)

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KUKKA POLUN VARRELLA

Augusta Webster(1837-1894)

Kukka kasvoi yksinänsä,

sillloin yksin ja yksin ainaisesti:

                     Saapui joku,

näki kukan, kuinka kauniiksi oli se kasvanut,

sen valitsi, kuolemaan poimi.

Ja mitä on kukka yksinänsä,

silloin yksin ja yksin ainaisesti,

                     saavu ei kukaan?

Miksi pitäisi kukan kaunis olla itsellensä?

                     Valitse se, kuolemaan poimi.

(The Flower by the Path; A Book of Rhyme, 1881.)

#AugustaDaviesWebster #AugustaWebster #JuliaAugustaDavies #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunois #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous#Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

HÄN PALVOO

Edward Thomas(1878-1917)

Hän palvoo mitä villit linnut sanovat

tai vihjaavat tai pilkkaavat, öin ja päivin, -

laulurastas, mustarastas, kaikki jotka toukokuussa laulavat,

       ja lauluton kurmitsa,

haukka, haikara, pöllö, ja tikka.

Ne eivät koskaan sano sanaakaan hänelle

       hänen rakastajastansa.

Hän nauraa niille lapsekkuuden vuoksi,

hän itkee niille välinpitämättömyyden vuoksi

jotka näkevät hänen kulkevan rakastajaa vailla

       ja silti laulavat ja lavertelevat

kuten silloin kun mies ei ollut aave,

eivätkä koskaan kysy häneltä mitä hän on menettänyt

       tai mikä on hätänä.

Silti hän on ajatellut mustarastaiden kätkevän

salaisuuden, ja että laulurastaat moittivat

koska hän ajattelee kuoleman voivan erottaa

       hänet rakastajastansa;

ja hän on nukkunut, yrittäen kääntää

sanan jonka käki huutaa kumppanillensa

       uudestaan ja uudestaan.

She Dotes, kirjoitettu huhtikuussa vuonna 1915, julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1918).

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

AAMUNKOITTO

Rawan Hussin

Aamunkoitto murtui päihimme.

Päättymisille näytettiin niiden paikka.

Pientemme jalat

kääntyivät nopeasti

taivasta kohti.

Aika laittoi itsensä sivuun

ja paikat sulkivat silmänsä,

kuin lapsi kera sanojen

jotka harmaantuivat silmäluomiensa takana.

Sisäkatot luhistuivat

kivien vesiputouksiksi,

ja kivimurskan alla

viimeinen hahmotettu kuva

riippuu: viimeinen maalaus

veistetty kasvoillemme.

Yksin me tulemme vanhoiksi tänä iltana,

kudomme tunteja ja pidämme niitä,

hotkimme kauhun joka juoksee

alas mukuloidemme suita.

Kuka on ahmiva

ruosteiset huulemme?

                                    - Gaza

Suomennettu Fady Joudahin(1971-) vuonna 2021 tekemästä englanninkielisestä käännöksestä Dawn.

Rawan Hussin on palestiinalainen runoilija Israelin miehittämän Palestiinan piiritetyltä Gazan kaistalta. 

#RawanHussin #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

IRLANTILAINEN MUSTARASTAS

Dora Sigerson Shorter(1866-1918)

Tämä on rohkea laulajani,

    kera kultaisen nokkansa;

nyt on sydämeni vanki

    laulunsa suloisessa otteessa.

Oi, kiuru on vaeltaja,

    etsien peltoja yllä;

mutta ihmisrakas

    oli laulajallani.

"Kuuntele!" hän sanoo, "talvella

    pesät ovat täynnä lunta,

mutta lepohetken valittelevalle

    kesälle tuulenvireet puhaltavat."

"Hiljaa!" hän laulaa, "yöajan myötä

     aaveet lakkaavat olemasta,

liity laulajaasi

     visertämässä puussansa."

Oi, pieni rakastajani,

    liverrä sinessä;

siivettömänä täytyy minun kadehtia

    sinulle niin avaraa taivasta.

(An Irish Blackbird; The Fairy Changeling and Other Poems, 1898.)

#DoraSigersonShorter #Irlanti #IrlanninKirjallisuus  #IrlanninRunous #IrlantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous Runous #Runoutta #Suomennos Suomennos

RUNO ILMAN NIMEÄ

Charles Simic(1938-2023)

Sanon lyijylle,

"Miksi annoit valaa

itsesi luodiksi?"

Oletko unohtanut alkemistit?

Oletko luopunut toivosta

tulla muutetuksi kullaksi?

Kukaan ei vastaa.

Lyijy. Luoti.

Tuollaisilla nimillä

uni on syvä ja pitkä.

Poem Without a Title on suomennettu kokoelmasta New and Selected Poems(Boston & New York: Houghton Mifflin Harcourt 2013), sen sivulta 16.

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

YLI KUKKULOIDEN

Edward Thomas(1878-1917)

Usein ja usein se palautui

mieleen, päivä jolloin ylitin taivaanrannan harjanteen

uuteen maahan, polku joka minun oli löydettävä

kautta puolittaisten aukkojen jotka olivat kerran jalkaportaita pensasaidassa,

parvi helakanpunaisia pilviä kulkemassa halki

elonkorjuun illan joka vaikutti loputtomalta silloin

ja jälkeenpäin, ja majatalo jossa kaikki olivat ystävällisiä,

kaikki olivat muukalaisia. En tiennyt menetystäni

ennen kuin eräänä päivänä kaksitoista kuukautta myöhemmin äkisti

nojasin lapiooni ja näin sen kaikki,

vaikka kaukana taivaanrannan takana. Se tuli

lähes tavaksi läpi vuoden minulle

nojata ja nähdä se ja ajatella tehdä uudestaan sama

kahden päivän ja yön ajan. Muistaminen

oli turhaa: ei enempää kykenisi rauhaton puro

koskaan kääntymään takaisin ja kiipeämään vesiputousta

järvelle joka lepää ja herää ei sen sopukassa,

kuin solisluun notkelmassa

alla vuoren pään vihvilöiden ja kiven.

Over the Hills, kirjoitettu tammikuun 9. päivänä vuonna 1915, julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1918).

Runon ongelma on viimeinen rivi, Under the mountain's head of rush and stone. Tulkitsen sanan "rush" tässä tarkoittavan kasvia, vihvilää, vaikka en ole tästä täysin varma, mutta se vaikuttaa todennäköisimmältä. Englannin ollessa kyseessä kasvit voivat olla joko röyhövihvilöitä(Juncus effusus) tai sinivihvilöitä(Juncus inflexus). Olen kääntänyt kohdan vain vihvilöiksi. Thomas ei erittele vihvilöitä tarkemmin esimerkiksi teoksessaan The South Country(1909), jossa ne mainitaan joitakin kertoja.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

ME OLEMME RAKASTAJIA JOITA KUKAAN EI SYLEILLYT

Haidar al-Ghazali(2004-)

Me olemme rakastajia

joita kukaan ei syleillyt.

Ei edes hautaa

syleilemään meitä.

Kun ymmärrätte minua,

runoni ovat oleva

tuli teidän rinnoissanne.

Olen oleva mennyt.

Sydämeni ei ollut tarpeeksi

kypsä

kasvaakseen äkisti

ammusten tuleen.

Lintu kantamassa planeettaa

siivillään;

sydämeni ei ollut tarpeeksi

kantamaan kaikkea tätä.

Olen väsynyt.

Väsynyt kuin minut olisi tehty huudoista.

(We are lovers no one held; 2024.)

Haidar al-Ghazali on palestiinalainen runoilija Israelin miehittämän Palestiinan piiritetyltä Gazan kaistalta. 

#HaidarAlGhazali #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SALAPERÄINEN METSÄ

Eleanor Farjeon(1881-1965)

Seisoin reunalla salaperäisen metsän,

auringonvalo oli takanani niityillä,

mutta koko maailma salaperäisen metsän

oli maailma aaveiden ja varjojen.

Hämärät puut kutsuivat, kutsuivat oksillansa,

sanoin: "Aurinko on takanani niityillä."

Himmeä ääni kutsumassa, kutsumassa halki oksien

maailmasta aaveiden ja varjojen.

Näin kalpean nuoren Kuningattaren, silmänsä olivat murheiset,

hiipivän haamun lailla... onko aurinko jo niityillä?

Lisää kummituksia ohi kulki ja kaikki silmänsä olivat murheiset

maailmassa aaveiden ja varjojen.

Näen sinisen valon salaperäisessä metsässä,

kylmä yö lepää takanani niityillä.

Oksat kutsuvat salaperäisessä metsässä...

Ne kutsuvat, kutsuvat, kutsuvat, houkuttavat ja kutsuvat

maailmasta aaveiden ja varjojen.

(The Mysterious Forest; Pan-worship and Other Poems, 1908, sivu 21.)

Runon ongelma on se, että siinä toistuva "beckon" kääntyy runon viitekehyksessä parhaiten mielestäni sanalla "kutsua", mutta runon toiseksi viimeisellä rivillä Farjeon käyttää myös sanaa "call", joka kääntyisi helpoimmin ja oikeimmin "kutsua". "Beckon" voisi kääntää "viittilöidä", mutta se vaikuttaa tämän runon suhteen tökerömmältä kuin "kutsua", joten käänsin "call" sanan vapaammin sanalla "houkuttavat".

#EleanorFarjeon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

RUNOUS

Eleanor Farjeon(1881-1965)

Mitä on runous? Kuka tietää?

Ei ruusu, mutta tuoksu ruusun;

ei taivas, mutta valo taivaan;

ei kärpänen, mutta välke kärpäsen;

ei meri, mutta ääni meren;

en minä, mutta mikä saa minut

näkemään, kuulemaan, ja jotakin tuntemaan

mitä proosa ei voi; ja mitä se on, kuka tietää.

(Poetry.)

#EleanorFarjeon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

UNI

Edward Thomas(1878-1917)

Yli niittyjen kanssa vanhan ystävän unessa

kävelin, mutta tulin äkisti oudolle virralle.

Sen tummat vedet olivat purkautumassa mitä kirkkaimpina

suuren vuoren sydämestä valoon.

Ne juoksivat lyhyen uoman alla auringon, sitten takaisin

kuiluun syöksyivät, taas yhtä mustina

kuin syntymässänsä; ja seisoin siellä miettimässä siellä

kuinka valkoisia, jos päivä olisi paistanut niille, ne olivat,

kohoilemassa ja pyörteilemässä. Joten myötä jylinän ja sihinän

ja vierellä mahtavan liikkeen syvyyden

olin huvittunut, niin että unohdin ystäväni

enkä enempää nähnyt kuin etsinyt häntä ennen kuin lopussa,

kun heräsin vesistä luo ihmisten

sanoen: "Olen oleva täällä uudestaan jonakin päivänä."

A Dream, kirjoitettu heinäkuun alussa vuonna 1915, julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1918).

Runon "vanha ystävä" on yhdysvaltalainen runoilija Robert Frost(1874-1963), jolle hän kirjoitti runon pohjana olevasta, näkemästään unesta, heinäkuun 22. päivänä vuonna 1915. Runon joki on oletettavasti Leadon-joen innoittama. Severn-joen 51 kilometriä pitkä sivujoki Leadon virtaa läheltä Dymockin taiteilijasiirtokuntaa, jossa Frost oli asunut runoilijoiden tutustuessa toisiinsa.

Leadon-joki Dymockin lähellä: 

(Valokuva: Photo © Copyright Philip Halling and licensed for reuse under a cc-by-sa/2.0 Creative Commons Licence.)

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SYKSYN LAULU

Clark Ashton Smith(1893-1961)

Kuin ääni tähden kultaisen,

kaukaa kuultu,

kutsuu kauneus katoava

usvasta ja sateesta;

kuin laulu tuulen hopeisen,

kun yö on sokea,

kuiskaava musiikki lankeaa,

nousematta koskaan uudestaan.

Ääni lehtien jotka kuolevat,

kuiskaus ja huokaus

turmeltuneiden puutarhojen kuihtumassa

ruusu jälkeen ruusun poimimattoman!

Murhe kuolematon mäntyjen,

jotka porttia vartioivat 

yksinäisen niityn säilyttävän

kukkia joita ei tunne yksikään ihminen!

Äänet rakkauden ja syksyn auringon -

sydämessäni olette yksi!

Kauniimmat terälehdet putoavat,

kalliimpi kauneus kuoleva,

ja kokot syksyn palamassa,

kuin tuhat kevättä palaamassa...

Oi, tuhoutuvat rakkaudet jotka kutsuvat

sydämessäni ja autiolla taivaalla!

Chant of Autumn julkaistiin kokoelmassa Ebony and Crystal(1922).

Kuvituksena on Clark Ashton Smithin kotiosavaltioon Kaliforniaan (joskin huomattavasti Smithin kotiseutua etelämmäksi) asettuneen taidemaalarin Franz  Bischoffin(1864-1929) maalaus Syksytunnelmia(Autumn Moods).

#ClarkAshtonSmith Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Tunoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VALTAVIMMAT ASIAT OVAT NE JOITA EMME VOI OPPIA

Mervyn Peake(1911-1968)

Valtavimmat asiat ovat ne joita emme voi oppia.

Meitä ei opeteta kuolemaan, eikä syntymään,

eikä kuinka liekehtiä

rakkaudesta.

Kuinka säälittävä on pakotettu paluumme

noihin vähäisiin asioihin joiden valtiaita olemme.

(The Vastest Things Are Those We May Not Learn; The Glassblowers, 1950.)

Mervyn Peake oli Kiinassa lähetyssaarnaajasukuun syntynyt ja siellä suurimman osan varhaislapsuuttaan vuoteen 1923 asti viettänyt englantilainen kirjailija ja taiteilija, joka tunnetaan Gormenghast-fantasiasarjastaan(1946-59, 2011).

Lähde: Mervyn Peake biography - 1911-1968

#MervynPeake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

DEMETER

Carol Ann Duffy(1955-)

Missä elin - talvi ja kova maa.

Istuin kylmässä kivisessä huoneessani

valiten kovia sanoja, graniitin, piikiven,

murtamaan jään. Murtunut sydämeni -

yritin tätä, mutta se kimposi,

laakeasti, yli jäätyneen järven.

Hän tuli kaukaa, kaukaa,

mutta näin hänet viimein, kävelemässä,

tyttäreni, tyttöni, kävelemässä peltojen halki,

paljain jaloin, tuoden kaikki kevään kukkaset

äitinsä taloon. Vannon

ilman pehmenneen ja lämmenneen kun hän liikkui,

sininen taivas hymyillen, ei yhtään liian aikaisin,

pienellä ujolla suulla uuden kuun.

(Demeter; The World's Wife, 1999.)

Carol Ann Duffy on Skotlannissa syntynyt, Englannissa lapsuudesta lähtien asunut, irlantilaiset sukujuuret omaava kirjallisuuskriitikko, kirjallisuustoimittaja, luovan kirjoittamisen opettaja, näytelmäkirjailija ja runoilija, joka toimi Iso-Britannian kuninkaallisena hovirunoilijana 2009-19.

#CarolAnnDuffy #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous #Suomennos

JOKAINEN

Wendy Cope(1945-)

Jokainen oja tai puro tai joki jonka juna ylittää.

Jokainen kynnetty pelto, jokainen rivi puita.

Jokainen neliömäinen kirkontorni etäisyydessä.

Jokainen minuutti auringonvaloa, jokainen varjo.

Jokainen pilvenhattara avaralla, sinisellä, Itä-Anglian

    taivaalla.

Jokainen päivä. Jokainen päivä joka on jäljellä.

(Every; Anecdotal Evidence, 2018.)

#WendyCope #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runoutta #Suomennos

KATEDRAALIN JOULUKIRKKO

Wendy Cope(1945-)

Ne meistä jotka emme ole tarpeeksi tärkeitä

jotta paikkoja olisi varattu meille

ja jotka ovat tulleet liian myöhään saamaan ollenkaan istuinta,

seisovat keskilaivan käytävillä, tai kyyhöttävät kivisillä reunuksilla.

Me värisemme vedossa lännen ovesta.

Emme voi nähdä kuoroa, alttaria tai kynttilöitä.

Me voimme hädin tuskin nähdä sanat jumalanpalvelusohjelmissamme.

Mutta voimme kuulla musiikin. Ja voimme laulaa

vauvalle jonka vanhemmat eivät olleet tarpeeksi tärkeitä

jotta heillä olisi ollut heille varattu paikka,

ja jotka tulivat liian myöhään saadakseen ollenkaan huonetta.

(Cathedral Carol Service; Family Values, 2011.)

#WendyCope #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runoutta #Suomennos

VIISAUS

William Butler Yeats(1865-1939)

Tosi usko löydettiin

kun maalattu paneeli, patsaat,

lasimosaiikki, ikkunalasi,

korjasi mikä kerrottiin väärin

toimesta jonkin talonpoikaisen evankelistan;

pyyhkäisi sahanpurun lattialta

tuon työskentelevän puusepän.

Ihmeellä oli leikkiaikansa missä

damastiin puettuna ja istuimella,

kullasta ja norsunluusta, setrillä reunustetulla,

istui hänen ylväs Äitinsä

ommellen purppuraa rohmuttua,

jotta Hän voisi olla komeissa housuissa

Babylonin tähtisissä torneissa

Nooan tulvan koskaan saavuttamatta.

Kuningas Yltäkylläisyys laittoi hänet 

Viattomuuteen, Viisaus Hän.

Tuo lisänimi kuulosti parhaimmalta

ajatellen mikä villi vauvaikä

ajoi kauhun Hänen Äitinsä rinnalta.

Wisdom, kirjoitettu ehkä vuonna 1926, julkaistiin ensin kirjasessa October Blast(1927) ja sitten kokoelmassa The Tower(1928). Yeats muokkasi runoa sen eri julkaisuissa.

Pyyhkäisi sahanpurun lattialta viittaa A. Norman Jeffaresin(1920-2005) mukaan (A Commentary on the Collected Poems of W.B. Yeats, 1968, sivu 306) John Everett Millaisin(1829-96) maalaukseen Jeesus vanhempiensa talossa(1849-50), mutta Thomas Sjösvärdin(1980-) (Perne in the gyre: the poetic representation of an ideal state in the Byzantine poems by W. B. Yeats(2014) mukaan kohta viittaa varhaiseen kristilliseen oppiin ennen kuin järjestäytynyt kristillinen kirkko myöhemmin muokkasi niitä, eli pyyhkäisi pois sahanpurut jotka olivat syntyneet kristillisen uskon oppirakennelmaa työstettäessä.

Kuningas Yltäkylläisyys Jumala tai hänen aspektinsa.

Viattomuus on neitsyt Maria. T. R. Hennin(1901-74) mukaan (The Lonely Tower, 1950) Yeatsilla oli mielessään jokin tietty 1600-luvun tuntemattoman taiteilijan maalaus Mariasta Dublinin Kansallisgalleriassa, josta en ole löytänyt kuvaa tai muuta tietoja. 

Viisaus on Jeesus, jumalaisen viisauden (logos) ilmentymänä. Hän on runossa osaltaan Babylonin esikristillisen viisauden perillinen.

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats Irlanti #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus #Nobel #NobelinPalkinto #NobelinKirjallisuudenPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

SURULLISUUS

Oscar Wilde(1854-1900)

Αἴλινον, αἴλινον εἰπέ, τὸ δ’ εὖ νικάτω

Oi hyvä hänelle joka elää joutilaisuudessa

kanssa kerätyn kullan laajalla tiluksella,

eikä välitä sateen lotinasta,

metsän puiden alas rojahtamisesta.

Oi hyvä hänelle joka ei koskaan tuntenut ole

nälkäisten vuosien vaivoja,

isää harmaana murheesta ja kyynelistä,

äitiä aivan yksinään itkemässä.

Mutta hyvä hänelle jonka on askeltanut jalka

uurastuksen ja kamppailun uuvuttavaa tietä,

silti suruista elämänsä

rakentaa portaat ollakseen Jumalaa lähempänä.

(Tristitæ.)

Runon alkuperäinen nimi on latinaa ja tarkoittaa, kuten on käännetty, "surullisuutta".

Runon alussa oleva kreikankielinen teksti on lainaus Aiskhyloksen(525-456 eaa) trilogiasta Oresteia, näytelmästä Agamemnon. Kohta kuuluu Alan H. Sommersteinin(1947-) vuoden 2009 englanninkielisessä käännöksessä Cry sorrow, sorrow, but may good prevail! ("Valita surua, surua, mutta hyvä voittakoon!")

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

MITÄ SUNTIO SANOI

Vachel Lindsay(1879-1931)

Tomusi on oleva tuulessa

joidenkin varmojen vuosien sisällä,

vaikka sinut suljetaan lyijyyn tänään

maan kyynelien keskellä.

Kun tämä idyllinen kirkkomaa

tulee kaupungin sydämeksi,

paikaksi rakentaa korjaamo tai matkakoti,

he ovat kaatava alas hautakivesi.

Nimesi himmeä, niin kauan pois kulunut,

luusi niin lähellä maata,

jykevä sukukuntasi kuollut ja poissa,

kuinka voisivat ihmiset tietää arvosi?

Niin luki riimujen kuussa

ihmisen muistokirjoitus, syvään kirjoitettu.

Se sanoo maailma on yksi suuri hauta.

Nimille joista se ei vähääkään välitä.

Se kehottaa ihmisiä elämään rauhassa,

ja yhä, rauhassa, kuolemaan.

Tai ainakin, niin puhui kuu minulle,

taivaan hautakivi.

What the Sexton Said julkaistiin The Forum -lehden heinäkuun 1916 numerossa ja sitten kokoelmassa A Handy Guide for Beggars Especially those of the Poetic Fraternity(1916).

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LAULU: MENE, SULOINEN RUUSU

Edmund Waller(1606-1687)

  Mene, suloinen ruusu,

kerro hänelle että tuhlaa aikaansa ja omaani,

  nyt kun hän tietää,

kun vertaan häntä sinuun,

kuinka suloinen ja kaunis hän vaikuttaa olevan.

  Kerro hänelle joka on nuori

ja kaihtaa sulojensa näkemistä,

   että jos olisit noussut

autiomaissa, missä mitkään ihmiset eivät asusta,

sinun olisi täytynyt ylistämättä kuolla.

  Vähäinen on arvo

kauneuden valosta poissa;

  Kehota häntä esiin tulemaan,

sallia itsensä tulla halutuksi,

ja olemaan punastumatta ollessaan niin ihailtu.

  Sitten kuole, jotta hän

yleisen kohtalon kaikkien harvinaisten asioiden

  voi lukea sinussa:

Kuinka pienen osan ajasta he jakavat

jotka ovat suurenmoisen suloisia ja kauniita.

(Song: Go, Lovely Rose, 1645.)

Edmund Waller oli englantilainen poliitikko ja runoilija, parlamentin jäsen useaan otteeseen vuodesta 1624 aina kuolemaansa asti. Tämä on hänen parhaimpana pidetty runonsa.

#EdmundWaller #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

RUKOUS KAIKILLE KUOLLEILLE OMAN VÄKENI JOUKOSSA

Vachel Lindsay(1879-1931)

Ovatko nämä läsnäolonne, sukukuntani

     Taivaasta?

Ovatko nämä kätenne haavoitetulla sielullani?

Omani, omani, veri minun verestäni

      olkaa kanssani.

Lentäkää vierellä reittini kunnes olette tehneet minut eheäksi!

A Prayer to All the Dead Among Mine Own People; General William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 45.

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

PYHÄ FRANCISCUS ASSISILAINEN

Vachel Lindsay(1879-1931)

Jospa voisin herättää Franciscus Assisilaisen teissä kaikissa,

veljen lintujen ja puiden, Jumalan Trubaduurin,

sokeutuneen itkemisestä vuoksi surullisten ja köyhien;

vaurautemme kumottu, kaikki tiukkoja fransiskaanisia ihmisiä,

tulkaa, veisatkaamme uudestaan psalmi

äiti maasta ja pysyväisestä auringosta.

Jumala tee jokaisesta sielusta yksinäisen spitaalisen orja;

Jumala tee meistä pyhimyksiä, ja rohkeita.

St. Francis of Assisi; General William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 43.

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VELHOTAR!

Vachel Lindsay(1879-1931)

Kysyin häneltä, "Onko Aladdinin lamppu

kätkettynä minnekään?"

"Katso sydämeesi," hän sanoi,

"Aladdinin lamppu on siellä."

Hän otti sydämeni hohtavin käsin.

Se paloi tomuun ja ilmaan

ja savuun ja kierivään ohdakkeen siemenhaituvaan

puhaltuen kaikkialle.

"Seuraa ohdakkeita," hän sanoi,

"tuomiopäivään asti, jos uskallat,

yli kukkuloiden ja kauas.

Aladdinin lamppu on siellä."

The Sorceress!; General William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 85.

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VERKKOON JÄÄNEENÄ

Vachel Lindsay(1879-1931)

Rinnallansa kätensä ja tukkansa

   olivat kietoutuneet aivan yhdessä.

Kesäkuun kuu minua kielsi -

   kultainen yöajan sää

leppeissä huokauksissa minua komensi

   suutelemaan niitä kuin höyhentä.

Hänen häämöttävä tukkansa, palavat kätensä,

   olivat kietoutuneet mustassa ja valkoisessa.

Kasvoni hautasin sinne. Rukoilen -

   niin kaukana hänestä tänä yönä -

armoa, unelmoidakseni suutelen sieluansa

   keskellä mustaa ja valkoista.

Caught in a Net; General William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 86.

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VERKKO PYYDYSTÄMÄÄN KUUNVALO

Vachel Lindsay(1879-1931)

[Mitä Uskon mies sanoi]

Kaste, sade ja kuunvalo

kaikki todistavat mielen Isämme.

Kaste, sade ja kuunvalo

laskeutuvat siunaamaan ihmiskunnan.

Tule, katsokaamme että kaikilla ihmisillä

on maata nappaamaan sade,

on ruohoa pyydystämään pallot kasteen,

ja peltoja levitettyjä viljalle.

Kyllä, me antaisimme jokaiselle köyhälle ihmiselle

kypsää vehnää ja punaisia unikkoja, -

rauhallisen paikan illalla

tähdet juuri yläpuolella:

Verkon pyydystämään kuunvalo,

turve aurinkoon levitettynä,

uurastuksen paikka päivällä,

unelmien kun työ on ohi.

A Net to Snare the Moonlight; General William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivu 106.

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KOTKA JOKA ON UNOHDETTU

Vachel Lindsay(1879-1931)

(John P. Altgeld. Syntynyt joulukuun 30., 1847; kuoli maaliskuun 12., 1902.)

Nuku pehmästi * * * kotka unohdettu * * *

     kiven alla.

Aika tekee tahtonsa sinulle siellä, ja savella

     on omansa.

"Me olemme haudanneet hänet nyt," ajattelivat vastustajasi,

     ja riemuitsivat salassa.

He tekivät rohkean näytelmän suremisestansa,

     lausumaton vihansa.

He olivat murisseet sinulle, haukkuneet sinulle,

     vaahdonneet sinulle päivä jälkeen päivän,

nyt olit mennyttä. He ylistivät sinua

     * * * ja laittoivat sinut pois.

Toiset jotka surivat sinua hiljaisuudessa ja

     kauhussa ja totuudessa,

leski vailla kannikkaansa, ja poika

     vailla nuoruutta,

pilkatut ja ylenkatsotut ja haavoitetut,

     rammat ja köyhät,

joiden olisi pitänyt muistaa ikuisesti, * * *

     eivät enää muista.

Missä ovat nuo sinun rakastajasi, mitä

     nimeä he kutsuvat,

kadotetut, jotka armeijoina kyynelehtivät yllä

     sinun ruumispaariesi?

He kutsuvat nimiä sadan ylväästi

     uljaan,

sata valkoista kotkaa on noussut pojat

     poikiesi,

kiihko siivissään on kiihko jonka

     aloitti uneksuntasi

urhoollisuus joka kulutti sielusi palveluksessa

     ihmisen.

Lepää pehmeästi * * * kotka unohdettu * * *

     kiven alla,

aika tekee tahtonsa sinulle siellä ja savella

     on omansa.

Nuku edelleen, oi rohkeasydäminen, oi viisas mies joka

     tulen sytytti -

elää ihmiskunnassa on enemmän kuin elää

     nimessä,

elää ihmiskunnassa, enemmän, paljon enemmän * * * kuin

     elää nimessä.

The Eagle That Is Forgotten; General William Booth Enters Into Heaven and Other Poems, New York: The Macmillan Company 1916(1. painos 1913), sivut 58-59.

John Peter Altgeld oli saksalaissyntyinen yhdysvaltalainen lakimies, liikemies ja poliitikko. Illinoisin kuvernöörinä 1893-97 hän armahti vuonna 1893 kolme Haymarketin mellakasta vuonna 1886 tuomittua ammattiyhdistysaktiivia ja vastusti presidentti Grover Clevelandin(1837-1908) päätöstä käyttää liittovaltion joukkoja Pullmanin rautatieyhtön lakon murtamiseen vuonna 1894. Clevalandin päätös johti kymmenien ihmisten kuolemaan väkivaltaisuuksissa yksistään Chicagon kaupungissa. Altgeld pyrki kuvernöörinä vähentämään lapsityövoiman käyttöä, mihin runo viittaa kohdassa "poika vailla nuoruutta".

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous