perjantai 13. marraskuuta 2026

JA BIRMINGHAMIN LAPSET

Thomas Merton(1915-1968)

Ja Birminghamin lapset
astuivat tarinaan
isoäidin terävistä hampaista
("Että voisin paremmin rakastaa sinua")
järkevät kansalaiset
nousivat heti kehottamaan heitä:
"Palatkaa heti ystävyyden kouluihin.
Ostakaa kaupoissa rakkauden ja lain."

(Ja tarinoita kerrottiin
ihmisen parhaasta ystävästä, Laista.)

Ja Birminghamin lapset
astuivat varjossa isoäidin paholaisen
törmäämässä vasten
laulavaa muuria.
Tuli ja vesi
virtasivat kaikkien yli:
"Virret olivat äärimmäiset,
joten ei voinut olla mitään armahdusta!"
​
Ja vanha isoäiti
aloitti opetuksen
jokaisen ihon,
jokaisen ilon:
"Vapaus voi purra
vastuutonta rotua
ikuisesti laulavaa,"
isoäiti sanoi,
"Ikuisesti rakastaen:
Katsokaa kaikkia lapsia!"

(Ja tarinoita kerrottiin
ihmisen parhaasta ystävästä, Laista.)

Ja Birminghamin lapset
astelivat isoäidin syleilyn hurjuuteen:
Hänen ystävälliset sellinsä
("Parempi rakastaa kanssasi.")
ystävälliset poliisinsa
ja "rakkauden tuomionsa."

Laeilla oli erittäin pitkä päivä
ja kaikki olivat uupuneita.

Mutta mitä lapset tuolloin tekivät
antoi heidän kaupunkillensa
nimen muistettavaksi!

(Ja tarinoita kerrottiin
ihmisen parhaasta ystävästä, Laista.)

And the Children of Birmingham julkaistiin ensin Saturday Review -lehdessä ja sitten samana vuonna runokokoelmassa Emblems of a season of fury(1963), sen sivuilla 33-35.

Runo viittaa "Lasten ristiretkeen", lasten mielenosoitukseen rotuerottelua vastaan Alabaman osavaltion Birminghamin kaupungissa toukokuun 2. päivänä vuonna 1963. Yli 2000 lasta pidätettiin. Syyskuun 15. päivänä samana vuonna Klu Klux Klan teki pommi-iskun mielenosoituksen keskiössä olleeseen baptistikirkkoon, murhaten Addie Mae Collinsin(1949-1963), Carol Denise McNairin(1951-1963), Carole Rosamond Robertsonin(1949-1963) ja Cynthia Dionne Wesley'n(1949-1963) ja haavoittaen 22 muuta ihmistä.
Runon ongelmiin kuuluu seitsemännen rivin "schools of friendship" jossa "schools" voidaan käsittää paitsi "kouluiksi" myös oletettavasti "koulukunniksi". Vaikka valitsemani "koulut" voikin suomenkielessä toimia jälkimmäisessä merkityksessä, en valitettavasti usko että tämä merkitys on ilmeinen suomennoksessani. Muihin ongelmiin kuuluu esimerkiksi "dooms of love", jossa "dooms" on myöskin monimerkityksinen.

Vesi Lapsia vastaan lähetettiin Birminghamin kaupungin toimesta sekä poliisi että palokunta, joka ruiskutti heitä vedellä paloruiskuilla.


#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

RAUKEA YÖ

Jean Lahor(1845-1909)

Ajatukseni ovat tyyniä ja tuoksuvia uneni,
kuten autuas kammio jossa nukkuu rakastettuni.

Suuri kukka valkein sydämin tuoksuttaa yön,
kuu kukkii taivaan lammella.

Ajatukseni ovat tyyniä ja uneni ovat hyväilemiä
santelin tuoksun jonka on minuun jättänyt ihosi.

(Langueur nocturne.)

Kuvituksena on ranskalaisen taiteilijan Odilon Redonin(1840-1916) työ Roger ja Angelica(Roger et Angélique, noin 1909-10) joka kuvaa italialaisen runoilijan Ludovico Arioston(1474-1533) runoelman Orlando Furioson(1532) hahmoja.


#HenriCazalis #JeanLahor Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännöslyriikka Käännöslyriikka #Lyriikka Lyriikka #Ranska Ranska #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenLyriikka #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanLyriikka #RanskanRunous #Runo Runo #Runokäännöksiä Runokäännöksiä #Runokäännös Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runoja Runoja #Runot Runot #Runous Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos

PYHÄ AGNES: VUOROLAULU

Thomas Merton(1915-1968)

Cujus pulchritudinem
Sol et luna mirantur...
        Kuule millä ilolla tämä Jumalan lapsi
        leikkii marttyyriutensa täydellisessä puutarhassa,
ipsi soli servo fidem.

        Kuluttaen hopean pienen elämänsä
        tuodakseen Sulholleen nämä kirkkaat kukkaset
        joista täysinäisiä ovat hänen kätensä.

Cujus pulchritudinem...
        Millä valkoisilla hymyillä
        hän ostaa paaveille heidän palliuminsa,
        ja syytää sielujemme ylle lampaat tunnustuksensa!
Sol et luna mirantur,
ipsi soli servo fidem.

        Hänen hyveensä, yksinkertaisine kielinensä.
        soivat Rakastajalle maailmankaikkeudessa kätketylle,
cujus pulchritudinem...
        Kuka hymyilee aurinkoon Hänen suurennuslasiinsa,
        ja täyttää sen Hänen suurenmoisilla kasvoillansa:
        Kuka lausuu pyöreän kuun toistuvan O:n
        ja hukuttaa rauhaan iltahämärämme.
Ipsi soli servo fidem!

        Roomalaisen kapteenin työ on tehtynä:
        Nyt tämä voi repiä alas temppelinsä -
        hänen hyväntekeväisyytensä on lennähtänyt neljään taivaanrantaan, kuten nopsimmat kyyhkyset,

missä kaikki kaupungit laulavat kuin kevätaikaan, vastasyntyneine kelloinensa
vuodattaen hänen kultaisen nimensä sulatusastioistansa.

St. Agnes: A Responsory julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

Valokuva: Edward J. Rice(!918-2001).
Valokuvan lähde:
The Monk Who Would Not Be Silent | Columbia College Today
Cujus pulchritudinem sol et luna mirantur ipsi soli servo fidem on litrginen laulu, antifoni, joka tavataan tässä muodossa sveitsiläisessä Sankt-Gallenin luostarista olevassa, munkki Hartkerin(n. 965-1011) nimeä kantavassa käsikirjoituksessa noin vuosilta 975-1000. Käsikirjoitus on kuitenkin neljän erillisen tekijän työtä. Kyseisestä laulusta on olemassa myös pidempiä versioita. Sen voisi suomentaa ehkä "Jonka kauneutta aurinko ja kuu ihailevat yksin säilyttää uskonsa".

Pyhä Agnes on kristillisessä perinteessä ylhäissukuinen roomalainen nuori tyttö joka olisi kuollut marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen(n. 245-313, hallitsi 284-305) hallituskauden lopun kristittyjen vainoissa. Hänet olisi ensin yritetty polttaa elävältä ja tämän epäonistuttua hänet olisi mestattu. Hänen elinvuosikseen annetaan usein 291-304, mutta muitakin vuosia esiintyy lähteissä.


#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

keskiviikko 11. marraskuuta 2026

TASAPAINO

Adam Zagajewski(1945-2021)

Katselin arktista maisemaa ylhäältä
ja ajattelin olemattomuutta, suloista olemattomuutta.
Havannoin pilvien valkoisia latvuksia, laajoja
aukeita missä mitään sudenjälkiä ei ollut löydettävissä.

Ajattelin sinua ja tyhjyyttä
joka voi vain yhden asian luvata: runsauden -
ja että tietynlainen luminen erämaa
purkautuu onnen ylenmääräisyydestä.

Kun tulimme lähemmäksi laskeutumistamme,
haavoittuva maa ilmestyi pilvien keskellä,
omistajiensa unohtamat hupaisat puutarhat,
kalpea ruoho talven ja tuulen vaivaama.

Laskin alas kirjani ja tunsin hetkeksi
täydellisen tasapainon välissä heräämisen ja unien.
Mutta kun lentokone kosketti betonia, sitten
uutterasti kiersi lentokentän labyrintin,

jälleen kerran en tiennyt mitään. Päivittäisten
vaellusten pimeys jatkui, päivän suloinen pimeys,
pimeys äänen joka laskee ja mittaa,
muistaa ja unohtaa.

Runo on suomennettu Clare Cavanagh'n(1956-) englanninkielisestä käännöksestä Balance käännösrunokokoelmassa Eternal Enemies(2008).


#AdamZagajewski #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #PuolalainenRunous #PuolanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

O´HAREN KENTTÄ / CHICAGO

Jerome Rothenberg(1931-2024)

18/3/94

kuorma-autot kulkevat ohi lentokoneiden
& lentokoneet ohi kuorma-autojen

miehet seisoskelevat oranssisissa takeissa
tuijottavat tyhjyyteen

matkustamon sisällä
riveittäin merimiehenlakkeja & takkeja

jälleen matka kotiin
san diegoon

(O'Hare Field / Chicago.)

#JeromeRothenberg #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #Tieteiskirjallisuus #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunou

PARSIFAL

Paul Verlaine(1844-1896)

Parsifal on voittanut neidot, suloisen
supattelunsa ja leikittelevän himonsa - ja neitseellisen
pojan lihan taipumuksen, houkuttavan häntä
rakastamaan noita kepeitä rintoja ja tuota suloista supatusta;

hän on valloittanut kauniin naisen, kera sydämensä,
levittäen suloiset käsivartensa ja kiihottavan povensa;
hän on valloittanut Helvetin ja palannut telttaansa
myötä raskaan palkinnon lapsenkaltaisissa käsissänsä.

Peitsellä joka Ylimmäisen kyljen lävisti!
hän on parantanut kuninkaan; katso, hän on kuningas itse,
ja kaikkien pyhimmän, olennaisen Aarteen pappi.

Kultaisessa viitassa hän palvoo, komeus ja vertauskuva,
puhtain astia mistä kuninkaallinen veri esiin hohti.
- Ja, oi, nuo äänet lasten laulamassa kupolissa!

Parsifal julkaistiin Revue Wagneriénne -lehdessä tammikuun 8. päivänä 1886 ja sitten kokoelmassa Amour(1888).

Kun runo julkaistiin uudelleen vuonna 1887 se oli omistettu ranskalaiselle kirjailijalle ja toimittajalle Jules Tellierille(1863-1889).

Käännös on muokattu versio aiemmasta versiosta ennen kaikkea heitä varten jotka suosivat ihmiskurkun sijaan povea.

Kuvituksena on saksalainen sopraano Waltraud Meier(1956-) Kundryn roolissa Parsifalin esityksessä Berliinissä vuonna 1993.


#PaulVerlaine #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Ranska #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

sunnuntai 8. marraskuuta 2026

BYSANTISTA EN TULE

Ray Bradbury(1920-2012)

Bysantista
en tule
vaan toisesta ajasta ja paikasta,
jonka väki oli yksinkertainen, koeteltu ja aito;
poikana
pudottauduin esiin Illinoisissa,
nimi ei kera enempää rakkauden kuin sulon
oli Waukegan. Sieltä saavuin
ja en, hyvät ystävät, Bysantista.
Ja silti katsoen takaisin näen
ylimmäisestä kohdasta kaukaisimman puun
maan niin kirkkaan, rakastetun ja sinisen
kuin mikään Yeatsin aidoksi löytämä.
Talossa jossa elin, veistetty kullasta
ja myyty korkeimmalla kauppapaikalla
oli voikukista lyöty, tekemä
tuhlaavaisten mehiläisten mehiläisistä äänekkäällä aholla.
Ja sitten tietenkin parhain viinimme
tuli samasta voikukasta,
kun voikukkaa olivat hiukseni
yhtä kirkkaita kuin kaikki kesän ilma.
Kastauduin sadetynnyreihin silmieni vuoksi
ja kirsikat tahrivat huuleni, huutoni,
kiljuntani täyden hurmioitumisen.
Bysantti? Ei. Tuosta intiaaniheimosta
joka tehtynä intiaanitytöistä ja -pojista
nimesi itsensä Illinoisiksi.
Silti kaikki intiaanimehiläiset hurisivat:
Bysantti.
Bysantti.

Joten me kasvoimme kanssa myyttisten kuolleiden
lusikoimaan ylle keskilännen leivän
ja levittämään muinaisten jumalten kirkkaan marmeladin
viilentymään maapähkinävoin varjossa.
Teeskennellen siellä alla taivaamme
että se oli Afroditen reisi;
teeskennnellen, myös, että Zeus oli meidän
ja Thor putosi alas ukkossateina.
Kun taas kuistinkaiteen luona tyynenä ja rohkeat
sanansa puhdasta viisautta, tuijotus puhdasta kultaa
isoisäni, myytti tosiaan,
ylitti kaiken Platonin;
kun isoäitini keinutuolissa
neuloi kiinni purkautuneen hihan huolen,
neuloi viileitä lumihiutasia harvinaisia ja kirkkaita
talvehtimaan meidät kesäyössä.
Ja enot kerääntyneet savukkeinensa
syytivät viisauksia vitseiksi naamioituina,
ja tädit yhtä viisaat kuin Delfoin neidot
tarjoten enteellisiä limonadeja
pojille polvistuneina siellä avustajina 
avokuisteilla kesäöinä.
Sitten menivät sänkyyn siellä katuaksensa
pahuuksia viattomien;
itikkasynnit sihisten korvissansa
sanoivat, halki öiden ja halki öiden
ei Illinois eikä Waukegan
vaan riemukkaampi taivas ja riemukkaampi aurinko.
Vaikka keskinkertaiset kaikki Kohtalottaremme
ja pormestari ei yhtä älykäs kuin Yeats
silti tunsimme itsemme. Yhteensä?
Bysantti.
Bysantti.

Byzantium I Come From Not julkaistiin varhaisemmassa muodossa Dandelion Wine(1957) romaanin vuoden 1975 esipuheessa Just This Side of Byzantium ja sitten hieman muokattuna runokokoelmassa Where Robot Mice and Robot Men Run Round in Robot Towns: New Poems, Both Light and Dark(New York: Alfred A. Knopf 1977), sen sivuilla 3-5.

Runo viittaa irlantilaisen William Butler Yeatsin(1865-1939) runoihin
Purjehdus Bysanttiin(Sailing to Byzantium, 1927) ja Bysantti(Byzantium, 1932).

Waukegan on noin 90 000 asukkaan kaupunki pohjoiseen Chicagosta Michigan-järven rannalla. Se oli Ray Bradburyn kotikaupunki vuosina 1920-26, 1927-32 ja 1933-34.

Kuvituksena on postikortti vuodelta 1908.


#RayBradbury #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #Tieteiskirjallisuus #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunou

perjantai 6. marraskuuta 2026

KOREAKULTALAKKA

Nina de Callias(1843-1884)

Vanhoilla murenevilla muureilla kasvaa koreakultalakka,
kuin viimeinen kaipaus syvällä murtuneessa sydämessä.
Kestettyään kaiken, yksinäisenä
kaipaa paeta vielä kerran kauhistuttavaa yksitoikkoisuutta.

Oi Kevät, annat pimeän ankeuden
löytää jälleen kukkakimput, tuoksut ja laulut lintujen:
Avaa epätoivolleni sammunaton lähde
uusien alkujen ja raikkaan uudistumisen.

Giroflée on suomennettu kokoelmasta Feuillets Parisiens: Poésies(1885).

Kuvan tekijänoikeudet, copyright: @ Philippe Juillerat
Kuvan lähde:
Erysimum ochroleucum (Schleich.) DC.

#NinaDeCallias #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

RAKKAUTTA VASTAAN


Pois Kupido! pettävine leluinesi,
aitoine Murheinesi, ja maalattuine Iloinesi,
Nautintosi jotka tuhoaa itsensä.
   Rakastavaiset sairaiden ihmisten lailla palavat ja raivoavat,
   ja vain sitä mikä heitä satuttaa kaipaavat.
Ihmisten heikkous tekee niin ankaran Rakkaudesta,
ne antavat hänelle vallan pelollansa,
ja tekevät kahleet pitämästänsä.
   Joka toiselle alistaa sydämensä,
   tekee oman Epäjumalankuvansa ja sitten palvoo sitä.
Hänet jonka sydän on aivan omansa
rauha ja vapaus kruunaavat,
hän pelkää ei mitään surmaavaa mielipahaa.
   Hän tunne ei hurmioita jotka ovat ilot sairaalloiset,
   ja ei ole paljon vaikutettu, mutta silti mielissänsä.


Katherine Philips, syntyjään Fowler, oli englantilainen kääntäjä ja runoilija, lempinimeltään "Orinda" kirjallisessa seurapiirissään. Hän oli 1600-luvun loppupuolella ja 1700-luvun alussa (ja joidenkin arvioissa myöhemminkin) arvostetuin aikansa englantilainen naisrunoilija:

Philip Webster Souers, who wrote the biography The Matchless Orinda (1931), discusses how highly Philips was held in regard in contrast to “Mrs. Behn and her fellows” who he dismissively claims “corrupted the position in literature that Orinda had made for women.”

Kuvan lähde:
University of Southern Mississippi
Isorokkoon kuolleen Philipsin runot julkaistiin runokokoelmassa Poems by the Most Deservedly Admired Mrs. Katherine Philips, the Matchless Orinda(1667). Hän oli käyttänyt suhteitaan poistaakseen myynnistä runojensa aiemman, ilman hänen lupaansa julkaistun, kokoelman vuonna 1664. Ajalle tyypillisesti hän sanoi kirjoittavansa runonsa yksityiseen käyttöön, ei julkaistaviksi: "En koskaan kirjoita yhtään riviä elämässäni aikoen painattaa sen." (‘I never writ any line in my life with an intention to have it printed’.) Runoilijan puoliso, walesiläinen poliitikko James Philipps(n. 1624-1674) - josta hän käytti runoissaan nimeä "Antenor" - oli tasavallan kannattaja, mutta hän itse oli kuningasmielinen. Joissakin lähteissä runoilijan elämää ja suhteita sekä nais- että miespuolisiin tuttaviin tulkitaan sen virheellisen käsityksen perusteella että hänen puolisonsa olisi ollut häntä huomattavasti vanhempi, syntynyt noin vuonna 1594. (Runoilijan lanko, James Philippsin nuorempi täysveli Hector Philipps aloitti lakitieteen opintonsa vuonna 1654, solmi avioliiton vuonna 1660 ja kuoli vuonna 1693.) James Phillipsin väitetään joskus myös olleen osallinen kuningas Kaarle I:sen kuolemantuomioon ja teloitukseen, mutta kuningasvallan palautuksen jälkeen häntä itse asiassa syytettiin kuningasmielisen John Gerardin(1632-1654) kuolemantuomioon - väitetyn Oliver Cromwelliiin(1599-1658) kohdistuneen salamurhan johdosta - liittyen. Runoilijan tyttärellä Katherinella(1656 - 1699 jälkeen) oli ainakin 15 lasta (yhden lähteen mukaan 16) joista vain yksi eli aikuiseksi.

Runon ongelmiin kuuluu muunmuassa kolmanneksi viimeisin rivi "He apprehends no killing frown" jossa kuitenkin uskon tavoittaneeni oikean merkityksen.


#KatherinePhilips #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runoutta 

torstai 5. marraskuuta 2026

TESTAMENTTI

Nina de Callias(1843-1884)

En tahdo tulla haudatuksi, - synkälle hautausmaalle; tahtoisin
olla kasvihuoneessa, - ja taiteilijoiden tulevan sinne.

Henryn täytyy luvata minulle - tehdä patsaani valkoisesta marmorista -
ja Charlesin täytyy vannoa päänsä hinnalla - peittävänsä se timanteilla.

Korkokuvat ovat oleva kullattua pronssia. - Ne ovat kuvaava
kolmea Johannaa, sitten Kleopatraa - ja sitten Aspasiaa ja Ninonia.

Vietettäköön messuni Notre-Damessa, - koska se on Hugon
kirkko; - olkoon kankaat valkoisia kuin naiset - ja
annettakoon heidän soittaa pianoa siellä.

Olkoon tämä messu nuoren miehen toimittama, - joka on työtä vailla mutta
lahjakas. - Minua miellyttäisi suuresti - jos hän olisi laulajan 
rakastaja.

Lopuksi olkoon pieni juhla, - josta kolumnistit ovat keskusteleva
kahdeksan päivää. - Maan pinnalla, voi! Koska olen tylsistynyt, - minun
täytyy yrittää huvittaa itseäni muualla.

Testament on suomennettu kokoelmasta Feuillets Parisiens: Poésies(1885). Runon alkuperäisen nimen sanotaan olleen Mon Testament ja uudellenjulkaisuissa vuonna 1869 Le Testament d'une grande dame.

Nina de Callias alias Nina de Villard, syntyjään Anne-Marie Gaillard, oli ranskalainen kirjailija, muusikko, runoilija, salonginpitäjä ja väitetysti kurtisaani.

Olen noudattanut käännöksessä alkuperäistekstin välimerkkien käyttöä yrittämättä sopeuttaa sitä suomenkieleen.
 
Aspasia(n. 470 - 428 eaa jälkeen) oli viisaudestaan tunnettu, Vähän-Aasian Miletoksesta kotoisin ollut kurtisaani josta tuli ateenalaisen valtiomiehen Perikleen(n. 495-429 eaa) jalkavaimo. Hän oli teloitetun kenraali Perikles nuoremman(n. 446/440-406 eaa) äiti.
Charles on oletettavasti ranskalainen runoilija ja Nina de Calliaan pitkäaikainen rakastaja Charles Cros(1842-88). Heidän suhteensa päättyminen vuonna 1877 sai Calliaan lisäämään alkoholin käyttöä.
Henry on oletettavasti ranskalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari Henry Cros(1840-1907), Calliaan rakastajan Charles Cros'in veli.
Hugo on ranskalainen kirjailija Victor Hugo(1802-1885).
Kleopatra on Egyptin kuningatar Kleopatra VII(69-30 eaa).
Kolme Johannaa ovat mahdollisesti Jeanne de Clisson(1300-1359), Jeanne de Montfort(n. 1295-1374) ja  Jeanne de Penthièvre(n. 1319/1325-1384) jotka olivat osallisina Bretagnen perimyssodassa vuosina 1341-64.
Ninon on oletettavasti ranskalainen kurtisaani ja seuraapiirien suosiman salongin emäntä Ninon de Lenclos eli de l'Enclos(1620-1705). Filosofi Voltairen(1694-1778) isä oli hänen kirjanpitäjänsä ja hän jätti kirjanpitäjänsä pojalle testamentissaan rahaa kirjojen ostamista varten.

Kuvituksena on ranskalaisen taiteilijan Pierre-Désiré-Eugène-Franc Lamy'n(1855-1919) alias Pierre Franc-Lamyn työ Nina de Villardin salonki, luonnos viuhkaa varten(Le Salon de Nina de Villard, projet d'éventail, 1877).


#NinaDeCallias #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

maanantai 2. marraskuuta 2026

MUTTA OLE TYYTYVÄINEN ETTÄ KUN TUO JULMA SIEPPAUS

William Shakespeare(1564-1616)

Mutta ole tyytyväinen että kun tuo julma sieppaus
ilman mitään takuita minut on pois vievä,
elämälläni tässä säkeessä on jotakin osuutta,
joka muistomerkkinä yhä on kanssasi pysyvä.
Kun tarkastelet tätä jälleen, tarkastelet
tuota osuutta pyhitettyä sinulle.
Maalla voi vain maa olla, mikä on osansa;
henkeni on sinun, parempi osa minusta.
Siten olet vain sakat elämän menettävä,
saaliin matojen, ruumiini kuollut ollessa.
Raukkamainen valloitus kurjimuksen veitsen,
liian alhainen sinun muistettavaksesi.
Arvo sen on minkä se sisältää,
ja se on tämä, ja tämä pysyy kanssasi.

(But be contented when that fell arrest; Shake-speares Sonnets, 1609.)

Tämä järjestyksessä seitsemäskymmenesneljäs Shakespearen soneteista on suomennettu aiemmin Aale Tynnin(1913-1997) ja Kirsti Simonsuuren(1945-2019) toimesta teoksissa Sonetit(1965) ja William Shakespearen Sonetit – Nautintojen ajan aarre(2010).

Runon ongelmista suurin on heti ensimmäisellä rivillä: "Arrest". Runossa se tarkoittaa niin vangitsemista kuin pysäyttämistä, elämän pysähtymistä - ja täten kuolemaa. Ongelmaa lisää että sanaan sisältyy sekä teko (kuolema, kuvattuna vangitsemisena) että sen tekijä, johon vain viitataan mutta joka on kuolema tapahtumana. Kohtaa ei voi kääntää suomeksi ottamatta hyvin suuria vapauksia. Joten otan sellaisen ja käännän "sieppaus".

Kuvituksena on italialaisen taidemaalarin Parmigianinon(1503-1540) maalaus Muotokuva miehestä kirjan kanssa(noin 1525-26).


#WilliamShakespeare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runoutta 

LAIVA

Carol Ann Duffy(1955-)

Lopulta,
se ei ollut muuta
kuin pojan leikkivene
paikallisen puiston järvellä,
missä kävelin kanssasi.

Mutta kyykistyin alas
katsomaan sen saapuvan,
sen valkoinen purje kaino
kullanruskeassa valossa,
myöhäinen aurinko
muuttaen pronssiseksi aallon
joka kohotti sen ylös,

laivani saapumassa
ilon lasteineen.

(Ship; Rapture, 2005.)


#CarolAnnDuffy #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRumous #Suomennos

RUNO ÖLJYVÄREISSÄ

Carol Ann Duffy(1955-)

Mitä olen opppinut olen oppinut ilmasta,
valon rajattomista muunnoksista. Himmeät värit 
muuttuvat astettain kun pilvet sekoittavat muotoja,
kunnes purppurainen sade tai violetti ukkosmyrsky
värähtelee silmänurkassa.

Täällä, tällä toisella rannalla, aiheet moninkertaistuvat.
Epäröin edessä aaltojen maalle kantaman
rakkauden. Onko tämä mitä näen?
Ei, mutta tämä on näkemisen prosessi.

Usko minua, äänettömät varjot putoavat puista
kuin siveltimenvedot. Taidemaalari seisoo
kalliolla ja kääntää epävarmuuden varmuudeksi missä,
kaukana alhaalla, valtameri täyttää itsensä taivaalla.

Olin täällä tehdäkseni tämän. Ja olin utelias.

(Poem in Oils; Standing Female Nude, 1985.)

#CarolAnnDuffy #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRumous #Suomennos

JÄÄHYVÄISET

Frank Wedekind(1864-1918)

Aistillisuus järjestää jäähyväisjuhlat minulle;
nämä ovat outoja hahmoja,
siteisiin kiedottuja, 
ja hädin tuskin sinnittelemässä.

Etsin tuota sädehtivää alastomuutta niin innokkaasti,
mutta se vaikuttaa olevan vailla luottamusta.
Olen lyönyt sen yhteen liian useasti
lasien kaikuvan kilinän keskellä.

Ja kun kerran sielun elämä on riisuttu paljaaksi,
silloin kaikki lamput ovat sammuksissa.
Siitä mikä on minulle jäljellä
en penniä antaisi.


Runo on kuunneltavissa laulettuna saksaksi.

Minulla on hyvin suuria epäilyksiä käännöksen oikeellisuuden suhteen, etenkin mitä tulee runon keskimmäiseen säkeistöön.

Kuvan lähde:
Kuvituksena on saksalaisen valokuvaajan Philipp Kesterin(1873-1958) muotokuva runon kirjoittajasta, saksalaisesta näytelmäkirjailijasta ja näyttelijästä Frank Wedekindistä ja hänen vaimostaan, näyttelijätär Tillystä(1886-1970), joko vuodelta 1905 tai 1906.


´#FrankWedekind #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset #Saksa #SaksalainenKirjallisuus #SaksalainenRunous #SaksanKirjallisuus #SaksanRunous #Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos #Suomennos

HEINELTÄ

Ernest Radford(1857-1919)

"Oh, mein gnädiges Fraulein, erlaubt"

Armollinen leidi, sallitteko
Apollon lemmensairaan pojan lepuuttaa
täten unessa runoilijanotsaansa
joutsenenvalkoisella povellanne?
   "Herra! tämä minulle! Kuinka kehtaatte sanoa
   sellaisia asioita - julkisesti, ainakin!"

From Heine on suomennettu kokoelmasta Chambers Twain(Lontoo: Elkin Mathews 1890), sen sivulta 61.

Radfordin kokoelmassa runo on käännösosiossa, sen mukaan kyseessä olisi saksalaisen runoilijan Heinrich Heinen(1797-1856) runon käännös, mutta kyseessä on hyvin vapaa mukaelma Heinen runosta.

Kuvituksena on saksalaisen taiteilijan Karl Gustav Adolf Thomasin(1834-1887) maalaus Tyttö paljain rinnoin(Mädchen mit entblößter Brust.)


#ErnestRadford #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

OI, ARMOLLINEN NEITI, SALLIKAA

Heinrich Heine(1797-1856)

Oi, armollinen neiti, sallikaa
minun, sairaalloisen pojan Runotarten,
antaa laulajan pääni levätä unessa
joutsenpovellanne!

"Herra! Kuinka kehtaatte sanoa
sellaisen asian minulle seurassa?"

(Oh, mein gnädiges Fraülein, erlaubt.)

Olen kääntänyt myös englantilaisen runoilijan Ernest Radfordin mukaelman Heinen runosta.

Kuvituksena on italialaisen taidemaalarin Tizianin(n. 1488/1490) maalaus Flora(noin 1517).


#HeinrichHeine #Heine Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset #Saksa #SaksalainenKirjallisuus #SaksalainenRunous #SaksanKirjallisuus #SaksanRunous #Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos #Suomennos

PARSIFAL

Paul Verlaine(1844-1896)

Parsifal on voittanut Neidot, suloisen
rupattelunsa ja leikkisän himonsa - ja taipumuksen
kohti Lihaa neitseellisen pojan, joka houkuttaa häntä
rakastamaan noita kepeitä rintoja ja tuota suloista rupatusta;

hän on valloittanut kauniin Naisen, kera sydämensä,
paljastaen raikkaat kätensä ja houkuttavan kurkkunsa;
hän on valloittanut Helvetin ja palannut telttaansa
myötä raskaan palkinnon lapsenkaltaisessa kädessänsä.

Peitsellä joka Ylimmäisen kyljen lävisti!
hän on kuninkaan parantanut; katso, hän on kuningas itse,
ja kaikkien pyhimmän, olennaisen Aarteen pappi.

Kultaisessa kaavussa hän palvoo, komeus ja vertauskuva,
puhtain astia mistä Kuninkaallinen Veri esiin hohti.
- Ja, oi, nuo äänet lasten laulamassa kupolissa!

(Parsifal, 1886.)

Kun runo julkaistiin uudelleen vuonna 1887 se oli omistettu ranskalaiselle kirjailijalle ja toimittajalle Jules Tellierille(1863-1889).

Koska Blogger ei anna vastata kommenttiin, niin: "Gorge" voi tarkoittaa ranskaksi sekä "kaulaa", "kurkkua" että "povea", "rintaa". Runon tarkastelemissani kuudessa englanninkielisissä käännöksessä kaksi kääntäjää kääntää sanan "kurkku", kolme kääntää sen "rinta" ja yksi jättää kokonaan kääntämättä. Muokattu versio jossa povi on paljastettu.


Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan Arthur Hackerin(1858-1919) maalaus Sir Percivalin kiusaus(Temptation of Sir Percival, 1894).


#PaulVerlaine #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Ranska #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos