CAMMA

Oscar Wilde(1854-1900)

Eräänä joka syventyen kreikkalaiseen uurnaan

   tarkastelee kauniita muotoja jotka on tehnyt jokin attikalainen käsi,

   jumala kanssa solakan jumalattaren, komea mies neidon kanssa,

ja niiden kauneuden vuoksi kokee vastenmieliseksi kääntyä

ja kohdata selvä päivä, eikö minun pidä kaivata

   montaa salaista kuuta toimettoman autuuden,

   kun keskimmäisessä pyhäkössä Artemiksen

näen sinun seisovan, raajoin antiikin, ja ankarana?

Ja silti - ajattelen että ennemmin näkisin sinun esittävän

   tuota käärmettä vanhan Niilin, jonka noituus

juovutti keisarit, - tule, suuri Egypti, ravisuta

   näyttämöämme kaikilla jäljittelevillä kuvaelmillasi! Ei,

   olen tympääntynyt epätodellisiin intohimoihin, tee

maailmasta Aktiumisi, minusta Antoniuksesi!

Camma on suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 141.

Camma on hahmo Alfred Tennysonin(1809-92) runonäytelmässä The Cup(esitetty 1881, painettu 1884), joka perustuu kreikkalaisen Plutarkhoksen(n. 46 - n. 120) kuvaukseen siitä, kuinka Vähän-Aasian Galatiassa elänyt kelttiläistaustainen Artemiksen papitar Camma myrkytti hänen aviomiehensä murhanneen ja häntä kosiskelevan Sinorixin ja itsensä Artemiin temppelissä. Aikansa kuuluisin brittiläinen näyttelijätär Ellen Terry(1847-1928) näytteli Camman roolin  tragedian ensiesityksessä.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Charles Poersonin(1609-72) maalaus Camman ja Sinorixin myrkytys Dianan temppelissä (L'empoisonnement de Camma et Synorix au temple de Diane) noin vuodelta 1652.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

ELÄMÄNVÄSYMYS

Oscar Wilde(1854-1900)

Puukottaa nuoruuttani epätoivoisilla veitsillä, pitää

tämän vähäisen ajan räikeää palvelusasua.

antaa jokaisen viheliäisen käden pihistää aarreaittani,

liittää sieluni naisen tukkaan,

ja olla pelkkä Onnettaren hännystelevä renki, - vannon

en rakasta sitä! nämä asiat ovat vähemmän minulle

kuin ohut vaahto joka väreilee meren pinnalla,

vähemmän kuin ohdakehaituvat kesäisen ilman

joilla ei ollut siementä: parempi seisoa erillänsä

kaukana noista parjaavista hölmöistä jotka pilkkaaat elämääni

tuntematta minua, parempi vaatimattomin katto

sopiva alhaisimman rengin vaeltaa sisälle,

kuin mennä takaisin tuohon karkeaan kiistan luolaan

missä valkoinen sieluni ensiksi suuteli synnin suuta.

Taedium Vitae on suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 164.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

VALITUSVIRSI YLPEÄLLE MAAILMALLE

Thomas Merton(1915-1968)

Missä on suurenmoinen varas

joka varasti sadot kiukkuiselta auringolta

ja ryösti, kirkkaalla katseellansa, maan?

Missä hän makaa kuolleena, hiljainen maa purkaa hänet

ja tuuli aaltoilee maan kostossa:

Peltoja kauraa, ohraa ja ruista.

Missä on miljonääri

joka tuhlasi kirkkaan kevään?

Jonka valheet soivat kesäisellä iltataivaalla

kuin halvat kitarat?

Joka kulutti syksyn kultaiset rikkaudet

ja kuoli karuna kuin puu.

Hänen sydämensä lepää avoimena kuin aarrekammio,

täyttämänä ruohon, ja anteliaiden kukkasten.

Missä on hullu uhkapeluri

keskellä viitosia joiden veri on pudottanut

raskaat viisikymmensenttiset viimeiset elämästänsä?

Minne hän on mennyt?

Palavat mehiläiset tulevat polkua, kirkkaina kuin jalokivet

tuolle kukkivalle, tummalle auringolle:

Luodinhaava liikkumattomassa keuhkossansa.

Oi sinä joka vihaat uhkapeluria tai vihollistansa

muista kuinka mehiläiset

vierailevat kärsivällisten kuolleiden luona

ja lainaavat hunajaa heidän laupiaasta verestänsä.

Sinä joka olet tuominnut uhkapelurin tai vastustajansa

muista tämä, ennen ylpeän maan hautajaisia.

Dirge for the Proud World julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

Runon ongelmana on kohta Where is the crazy gambler / Amid the nickels of whose blood have fallen / Heavy half-dollars of his last of life? / Where is he gone? jossa "nickels" voi tarkoittaa sekä kolikoita yleensä, useita eri viiteen liittyvän rahallisen arvon omaavia yhdysvaltalaisia kolikkoja, että pelikortteja joiden numero on viisi. "Nickels" voi olla sama kuin "half-dollars" mutta en ole varma, koska kyseessä on uhkapeluri ja pelikortit voisivat liittyä siihen. Lisäksi "have" eikä "has"? On mahdollista että tuo rivi pitäisi kääntää esimerkiksi "keskellä kolikoita niiden joiden veri on kaatunut".

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

RAKKAUDEN HILJAISUUS

Oscar Wilde(1854-1900)

Kuten usein aurinko liian hohtava

jouduttaa kalpean ja vastahakoisen kuun

takaisen ankeaan luolaansa, ennen kuin hän voitti

   yhdenkään balladin satakieleltä,

   niin saa Kauneutesi pettämään huuleni

ja epävireeseen kaiken suloisimman laulantani.

Ja kuten aamunkoitossa tasaisen niityn halki

   hurjapäisillä siivillä on tuleva jokin tuuli,

ja liian rajuilla suudelmillansa korren murtava

   joka se oli sen laulun soitin ainoa,

   siten myös myrskyisät intohimoni väärin ohjaavat minua,

ja vuoksi liiallisen Rakkauden on rakkauteni mykkä.

Mutta varmasti Sinulle näyttivät silmäni

   miksi olen vaiti, ja kieletön luuttuni;

muutoin olisi paras että eroamme, ja menemme,

   sinä joillekin suloisamman sävelen huulille,

   ja minä vaalimaan muistoa hedelmätöntä

suutelemattomien suudelmien, ja laulujen koskaan laulamattomien.

Silentium Amoris, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 160.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

TUHLATTUJA PÄIVIÄ

Oscar Wilde(1854-1900)

(Neiti V. T.:n maalaamasta kuvasta)

Kaunis solakka poika ei tehty varten tämän maailman tuskaa,

   kultainen tukka tiheänä kerääntyen ympärille korviensa,

   ja kaipaavat silmät puoleksi höpsöjen kyynelten verhoamina

kuin sinisin vesi nähty sateen usvien halki;

kalpeat posket joille mikään suudelma ei ole jättänyt tahraansa,

   punainen alahuuli sisäänvedettynä Rakkauden pelossa,

   ja valkoinen kurkku valkoisempi kuin kyyhkyn rinta -

voi! voi! jos kaikki turhaan olisi.

Viljapellot takana, ja niittäjät kaikki rivissä

väsyttävimmässä uurastuksessa raataen väsyneesti,

ei tahtiin minkään suloisen naurun äänen tai luutun.

Ja välinpitämättömänä karmiininpunaisen auringonlaskun hohdosta,

poika uneksuu yhä; eikä tiedä että yö on lähellä,

ja että yöaikaan kukaan ihminen ei kerää satoa.

Wasted Days, kirjoitettu vuonna 1877, on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 196.

Neiti V. T. on Violet Troubridge(1859-1931), myöhemmin Gurney. Troubridgen kuvan sanotaan olleen vesivärityö.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

RUNO

Thomas Merton(1915-1968)

Katsoen, keskellä rihlattuja oksia, aurinkoa, sankariamme,

(laula, tuuli, myös epäsointuisesti solakoissa puissa)

Ajattelemme valkoisampaa päivää, marmoritemppeleitä

ja kukkuloita, tyttöjämme,

jopa suloisempia taivaita,

Poseidonin hevosia, nousevia meriä,

kaikki vakavia, ja puhtaita, ja viisaampia kuin peilikirkkaat aamut.

Katsoen, keskellä värikkäitä kallioita, merta, onnellista uimariamme,

(laulakaa, tuulet, selkeämmin kreikkalaisella akropoliilla)

Me ajattelemme hukkuvien huutoja ja haarniskan hohdetta,

kun kukkulat, linnoituksemme,

ankarat, liikkumattomat puut,

       (enemmän marmoria kuin marssiva talvi

        joka talvehtii tyytymättömyytemme käytävillä)

tulevat pilvisiksi, komennon vaikeuksissa

Odottaen, keskellä rihlattuja valon temppeleitä, pelastajaamme,

(leikkikää, tuulet, tässä myös mykässä pylväiden kuoressa)

Me ajattelemme valkoisampia pylväikköjä, viisaampaa kaupunkia,

kun vihreät kukkulat, sekasortomme,

palavat oliivipuutarhat,

ovat tehneet maan sokeammaksi kuin savuiset temppelit,

äänekkäämmiksi ja tylymmäksi kuin kuohuava meri.

Odottaen keskellä rihlattuja oksia aurinkoa, sankariamme,

laula, tuuli, myös epäsointuisasti solakoissa puissa!

Poem julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LÄHETETTY CHAO'LLE, PALATSIVIRKAMIEHELLE

Meng Haoran(689-740)

Hiot sanoja ruudan tuoksuttamissa kirjastoissa,

ja minä elän bambunlehtipuutarhoissa, erakko

vaeltaen joka päivä samaa kiemurtelevaa polkua

kotiin lepäämään hiljaisuudessa, ei melua missään.

Lintu liitämässä korkeuksissa voi valita puun,

mutta harkitsemattomat vuohet takertuvat pian pensaikkoon.

Tänään, nähdyt asiat tulemassa tunnetuiksi ajatuksiksi:

tämä on missä alat unohtaa sanat.

Käännetty David Hintonin englanniksi tekemästä käännöksestä Sent to Ch'ao, the Palace Reviser hänen kääntämässään kokoelmassa Mountain Home. The Wilderness Poetry of Ancient China(2005), teoksen sivulla 43.

#MengHaoran #KiinanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

SYKSYISIÄ AJATUKSIA

Ma Zhiyuan(n. 1250 - n. 1321)

Varikset iltaruskossa kuivuneiden

köynnösten kietomissa iäkkäissä pesäpuissa.

Ihmisten mökit virran ylittävän pienen sillan luona.

Autiolla tiellä, länsituulessa, kulkee laiha hevonen.

Laskevan auringon valossa

maan ääressä sydänsuruinen matkalainen.

(中文原文)

Suomennos on tehty useiden eri englanninkielisten käännösten - sekä runollisten että proosaksi tehtyjen raakakäännösten - kautta ja on täten lähinnä mukaelma.

#MaZhiyan #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

LAULU

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

Mennyt, mennyt jälleen on suloinen kesä.

   Hän joka tiennyt ei minne kätkeytyä,

on mennyt jälleen kuin koristeellinen kala kädestä,

   on kadotettu kaikkialla.

Mykkänä, mykkänä, puutarhaan käyn,

   missä hänet nähtiin viimeksi;

raskas jalka pakkasen on siellä laattakivillä,

   missä on ollut kevyt askeleensa.

Mennyt, mennyt jälleen on suloinen kesä,

   mennyt joka suunnalla,

kadotettu jälleen kuin hohtava kala kädestä

   varjoisaan vuoroveteen.

(Song; The Buck in the Snow, 1928.)

#EdnaStVincentMillay #Millay #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #PulitzerinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

ARVOITUKSELLINEN

Robert E. Howard(1906-1936)

On maa outo ja arvoituksellinen

itään nousevasta auringosta.

Meri himmeä murtuu korallirantaan,

tähdet lepäävät levällään hopeaisessa hiekassa

ja safiirijoet juoksevat: -

On maa arvoituksellinen

itään auringosta.

(Mystic, 1926.)

#RobertEHoward #RobertErvinHoward Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

EI KOSKAAN YKSINÄISEMPI

Gottfried Benn(1886-1956)

Ei koskaan yksinäisempi kuin elokuussa:

Täyttymyksen hetki - kautta maalaismaiseman

punaiset ja kultaiset leimut,

mutta missä on nautinto puutarhojemme?

Järvet ovat kirkkaat, taivas vieno,

pellot raikkaat ja kimmeltämässä lempeästi,

mutta missä on voitto ja todistukset voitosta

edustamaltasi valtakunnalta?

Missä kaikki on onnellisuuden todistama

ja vaihdetaan silmäyksiä ja vaihdetaan sormuksia

viinintuoksun keskellä, tapahtumien juopumuksessa -

palvelet onnen vastakohtaa, henkeä.

1936

(Einsamer nie, Ausgewählte Gedichte, 1936.) Suomennos on tehty vertaillen seuraaviin englanninkieliseen käännöksiin: E. B. Ashtonin(1909-83) Never More Lonely(1960), Michael Hofmannin(1957-) Never Lonelier(2011) ja David Paisey'n(1933-) The Loneliest Time(2013).

Runo on kuunneltavissa saksaksi esimerkiksi täällä.

#GottfriedBenn #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #SaksanKirjallisuus #SaksanRunous #Suomennos

MYRSKYN JUMALA

Lucretia Maria Davidson(1808-1825)

Kuuntele! ne ovat pyörät avaran vyöryvän vaununsa,

ne kulkevat taivaita ja kaukaa saapuvat;

ylevänä ja ruhtinaallisena tummaa pilveä hän ratsastaa,

pyörretuulen siipeä hän pelotta askeltaa,

katsahdus silmänsä on salaman lavea liekki,

ja luolat uudelleen kaikuvat kauhistuttavaa nimeänsä.

Siipiensä suojissa, villit pyörretuulet nukkuvat,

käskystänsä ne kiirehtävät ylle syvyyden vaahdon,

hän puhuu, ja kuiskauksin ne lepoon kohisevat,

ja rauhallisesti ne vajoavat laskoksiin rintansa;

hänen istuimensa on ylväin huippu vuorenharjan;

hän siellä hallitsee pimeydessä, kuningas yön.

(The Tempest God; Poetical remains of the late Lucretia Maria Davidson, 1843.)

Kuvituksena on seinämaalaus joka kuvaa runoilijaa ja tämän sisarta Margaret Miller Davidsonia(1823-38), joka oli niinikään runoilija.

#LucretiaMariaDavidson Käännös #Käännös Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot Runot #Runous Runous #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #YhdysvaltalainenKirjallisuuus #YhdysvaltalainenRunous

ISRAFEL

Edgar Allan Poe(1809-1849)

    Ja enkeli Israfel, jonka sydän ovat luuttu, ja jolla o suloisin ääni kaikista Jumalan olennoista. - Koraani.

Taivaassa henki asustaa

     "Jonka sydämen kielet ovat luuttu;"

kukaan ei laula niin villin erinomaisesti

kuin enkeli Israfel,

ja huimaavat tähdet (niin tarut kertovat)

lopettaen hymninsä, keskittyvät taikaan

     äänensä, kaikki mykkknä.

Horjuen yllä

     korkeimmassa keskiyössänsä,

     rakastunut kuu

punastuu rakkaudesta,

     kun taas, kuunnellaksensa, punainen salama

     (kera nopeiden Seulasten, jopa,

     joita oli seitsemän)

     seisahtaa Taivaassa.

Ja he sanovat (tähtinen kuoro

     ja muut kuuntelevat olennot)

että Israefelini tuli

on velkaa tuolle lyyralle

     jonka luona hän istuu ja laulaa -

värisevä elävä lanka

noiden epätavallisten kielten.

Mutta taivaita tuo enkeli askelsi,

     missä syvät ajatukset ovat velvollisuus -

missä Rakkaus on aikuistunut Jumala

     missä hourien silmäykset

ovat täyttämät kaiken kauneuden

     jota tähdessä palvomme.

Joten, et ole väärässä,

     Israfel, joka halveksit

intohimotonta laulua;

sinulle kaikki laakerit kuuluvat,

     paras runonlaulaja, koska viisain!

Iloisesti elä, ja kauan!

Hurmiot yllä

     palaviin tahteihisi sopivat -

murheeseesi, iloosi, vihaasi, rakkauteesi,

     kiihkoon luuttusi -

     hyvin voivat tähdet olla mykkiä!

Kyllä, Taivas on sinun; mutta tämä

     on maailma makeuden ja happamuuden;

     kukkasemme ovat ainoastaan - kukkasia,

ja varjo täydellisen autuutesi

     on auringonpaisteemme.

Jos voisin asustaa

missä Israfel

     on asustanut, ja hän missä minä,

hän saattaisi olla laulamatta niin villin erinomaisesti

     kuolevaisen sävelmän,

kun taas rohkeampi nuotti kuin tämä saattaisi paisua

     lyyrastani taivaalla.

Israfel julkaistiin runokokoelmassa Poems(1831) ja sitten muokattuna kahdeksana eri versiona vuosina 1836-50. Suomennos on tehty versiosta joka tunnetaan nimellä Israfel [G] vuodelta 1845, joka on viimeinen Poen omista versioista, siinä muodossa kuin se julkaistiin vuonna 1969 Thomas Ollive Mabbottin(1898-1968) toimittamassa teoksessa The Collected Works of Edgar Allan Poe Volume I: Poems.

Runon alussa oleva lainaus ei ole suoraan Koraanista, vaikka Poe antaakin sen lähteeksi englantilaisen George Salen(1697-1736) Koraanin englanninkielisen käännöksen vuodelta 1734. Islamilaisen perinteen Israfel ei esiinny itse Koraanissa vaan profeetta Muhammedin nimissä kulkeneita sanontoja keräävässä ja tarkastelevassa islamilaisessa teologisessa kirjallisuudessa, joka sai alkunsa 700-luvulla.  Runon innoituksena sanotaan olevan etenkin irlantilaisen runoilijan Thomas Mooren(1779-1852) runoelma Lalla Rookh(1817) ja toissijaisesti yhdysvaltalaisen runoilijan Lucretia Maria Davidsonin(1808-25) runo Amir Khan(julkaistu vuonna 1829), jotka olivat molemmat tuttuja Poelle. Vuonna 1841 Poe kirjoitti arvostelun Davidsonin runojen kokoomateoksesta. Davidsonin lyhyt viittaus enkeliin kuuluu seuraavasti:

That Oh! it was sweet as the music of heaven, / O'er a lost one returning, a sinner forgiven! / Such notes as repentance in sorrow might sing, / Notes wafted to heaven by Israfil's wing: —

Kuvituksena ovat ranskalais-brittiläisen taiteilijan Edmund Dulacin(1882-1953) värikuvitus runoon vuodelta 1912 ja yhdysvaltalaisen kuvittajan Virgil Findlayn(1914-1971) nustavalkoinen piirroskuvitus runoon vuodelta 1938.

#EdgarAllanPoe #Poe Käännös #Käännös Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot Runot #Runous Runous #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous #YhdysvaltalainenKirjallisuuus #YhdysvaltalainenRunous

LASKENTA

John Donne(1572-1631)

Ensimmäiset kaksikymmentä vuotta, lähtien eilisestä,

   tuskin saatoin uskoa, sinä saattaisit mennyt pois olla,

neljänkymmenen ajan lisää, elin menneillä suosionosoituksilla,

   ja neljäkymmentä toiveilla, että sinä saattaisit niiden jatkua antaa.

Kyyneleet hukuttivat sata, ja huokaukset sammuttivat kaksi,

   tuhannen, en enempää ajatellut, enkä tehnyt,

   tai erotellut, kaiken ollessa yksi ajatus sinusta;

   tai, tuhannessa lisää, myös sen unohdin.

Silti älä kutsu tätä pitkäksi elämäksi; vaan ajattele että minä

olen, ollen kuollut, kuolematon; voivatko haamut kuolla?

The Computation on suomennettu käyttäen teosta The Works of John Donne(Ware: Wordsworth 1994), missä se on julkaistu sivulla 47, ja Theodore Redpathin(1913-1997) toimittamaa teosta The Songs and Sonets of John Donne (Lontoo: Methuen & Co. Ltd, 1964, 1. painos 1956), missä runo selityksineen on sivuilla 124-125.

Kuvituksena on englantilaisen taiteilijan  Peter Oliverin(1589-n.1647), tai tämän isän Isaac Oliverin(n. 1565-1617), maalaama miniatyyrimuotokuva jonka katsotaan esittävän Venetia Digbya(1600-33), tyttönimeltään Stanley. Arviot sen tekoajankohdasta vaihtelevasta vuodesta 1615 aina postuumiin muistokuvaan.

#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

RISTIRIITA

 John Donne(1572-1631)

Ei kukaan rakastaja sanonut: "Minä rakastan", eikä kukaan toinen

           voi täydellistä rakastajaa arvioida;

hän ajattelee ettei kukaan toinen voi, eikä myönnä

           että kukaan rakastaa paitsi hän.

En voi sanoa rakastaneeni, sillä kuka voi sanoa

           tulleensa eilen surmatuksi?

Rakkauden liiallisen kuumuudesta, ennemmin nuoren kuin vanhan,

           kuolema surmaa liiallisella kylmyydellä;

kuolemme vain kerran, ja joka viimeksi rakasti kuoli,

           hän joka sanoo kahdesti, valehtelee:

Vaikka hän vaikutti liikkuvan, ja liikahtavan hetken,

           se aisteja harhautti.

Sellainen elämä on kuin valo joka viipyy yhä

           kun elämän valo on laskenut,

tai kuin kuumuus, jonka kiinteään aineeseen tuli

           jättää taakse, jälkeenpäin kahdeksi tunniksi.

Kerran rakastin ja kuolin; ja nyt olen tullut omaksi

           muistokirjoituksekseni ja haudakseni.

Täällä kuolleet miehet lausuvat viimeisensä, ja niin teen minä:

           Rakkauden surmaamana, katso! lepään tässä.

The Paradox on suomennettu käyttäen teosta The Works of John Donne(Ware: Wordsworth 1994), missä se on julkaistu sivulla 48, ja Theodore Redpathin(1913-1997) toimittamaa teosta The Songs and Sonets of John Donne (Lontoo: Methuen & Co. Ltd, 1964, 1. painos 1956), missä runo selityksineen on sivuilla 126-127.

Elämän valo on Aurinko.

Kuvituksena on ranskalaissyntyisen, Englannissa lapsesta asti asuneen hugenottitaustaisen taiteilijan Isaac Oliverin(n. 1565-1617) miniatyyrimuotokuva noin vuodelta 1610, joka ehkä esittää John Donnen tuttavapiiriin kuulunutt William Strachey'tä(1572-1621), joka osallistui englantilaisten siirtokuntahankkeeseen Virginiassa ja oli selviytynyt haaksirikosta Bermudalla. Miniatyyriin on kirjoitettu Hänestä tulee kylmä joka ei pala. Stracheyn lisäksi kuvan hahmoksi on esitetty useita eri aikakauden korkean profiilin omanneita aatelismiehiä.

#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

DERMID

Cecil French(1879-1953)

Näe kuinka kuun suutelema lumi lepää valkoisena,

maan druidien kuvitelmiin vaatettaen.

Puut unohtavat että koskaan oli päivä:

Jokainen kimalteleva oksa on kuuran peittämä;

kevyen tuulen puhaltaessa usvan kietomien tasankojen halki,

kuin henkäys Kauneuden maailman täyttäisi

ja kaikki ihmisten sydämet salaisella suloisella halulla.

Yllä, ei pieninkään aalto tai pilven väre

häiritse syvyyttä, missä, pohjattomasta tyyneydestä

tyynet tähdet katsovat levotonta maailmaa,

kuin Kauneuden silmät katsoisivat kaukaisuudesta

täyttääkseen turhamaiset sydämet jaloilla kuvilla.

Dermid julkaistiin The Green Sheaf -lehden numerossa 12 vuonna 1904, sen sivulla 6.

Cecil French oli irlantilainen keräilijä, kuvataiteilija ja runoilija.

Dermid on irlantilainen miehen etunimi, jonka tunnetumpiin kirjoitusmuotoihin kuuluu Diarmuid. Runo ehkä viiittaa irlantilaisen taruston sankarihahmoon Diarmuid Ua Duibhneen.

Kuvituksena on Cecil Frenchin oma työ Kaihomielinen runoilija(Elegiac Poet).

#CecilFrench #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainemKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

DOONEYN VIULUNSOITTAJA

William Butler Yeats(1865-1939)

Kun soitan viuluani Dooneyssa,

väki tanssii kuin meren aalto,

serkkuni on pappi Kilvarnet´ssa,

veljeni Mochrabuieessa.

Kuljin ohi veljeni ja serkkuni:

he lukivat rukouskirjojansa;

minä luin laulukirjaani

jonka ostin Sligon markkinoilta.

Kun tulemme ajan lopussa

luo Pietarin istumassa loistossa,

hän on hymyilevä kolmelle vanhalle hengelle,

mutta minut kutsuva ensimmäisenä läpi portista.

Sillä hyvät ovat aina hilpeitä,

paitsi pahan sattuman vuoksi,

ja hilpeät rakastavat viulua,

ja hilpeät rakastavat tanssia:

Ja kun väki näkee minut siellä,

he ovat tuleva kaikki luokseni,

myötä "Täällä on Dooneyn viulunsoittaja!"

ja tanssiva kuin meren aalto.

The Fiddler of Dooney ilmestyi The Bookman -lehdessä joulukuussa vuonna 1892 ja sitten runokokoelmassa The Wind Among the Reeds(1899).

Runosta on kaksi aiempaa suomennosta, Aale Tynnin(1913-1997) käännös Dooneyn viuluniekka hänen kääntämässään kokoelmassa William Butler Yeats: Runoja(WSOY 1966), sivu 44, ja Jyrki Vainosen(1956-) käännös Dooneyn viuluniekka hänen kääntämässään kokoelmassa Torni ja kierreportaat: Valitut runot(Basam Books 2015), sivu 61.

Kilvarnet on seurakunta Irlannin tasavallan Sligon kreivikunnassa. Runon maantieteestä kertoo enemmän Poetry Atlas -sivusto.

Kuvituksena on Jack Yeatsin(1871-1957) maalaus Läpi hiljaisten maiden(On through the Silent Lands, 1951).

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats Irlanti #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus #Nobel #NobelinPalkinto #NobelinKirjallisuudenPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

JULMA VALTIATAR

Thomas Carew(1594/95-1640)

Me luemme kuninkaista ja jumalista jotka ottivat ystävällisesti

kannun täytetyn vedellä purosta;

mutta olen päivittäin tarjonnut kiitoksia vailla

kyyneljokia jotka tulvivat yli penkkojensa.

Uhrattu härkä on vihaisen Jupiterin tyydyttävä,

hevonen Auringon, lammas rakkauden jumalan,

mutta hän ylenkatsoo tahratonta uhria

puhtaan sydämen, joka lepää alttarillansa.

Vesta ei ole tyytymätön, jos siveä uurnansa

kohennetulla tulella palaa ikuisesti;

mutta pyhimykseni kurtistaa kulmiansa, vaikka kunnioitetulle nimellensä

pyhitän kuolemattoman tulen.

Assyrian kuningas ei ketään uuniin paiskannut

paitsi nuo jotka eivät kumartaneet kuvaansa;

taivutetuin polvin päivittäin palvon häntä,

mutta hän tuhoaa oman epäjumalanpalvojansa.

Ei sellaisesta jumalattaresta mikään aika jätä kirjausta,

joka poltti temppelin missä palvottiin häntä.

(A Cruel Mistress.)

Kuvituksena on alankomaalaisen taidemaalarin Willem van Mierisin(1662-1747) maalaus Diana, metsästyksen jumalatar(1686).

#ThomasCarew #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

SYPRESSIVERHO YÖN ON LEVITETTY

Thomas Campion(1567-1620)

Sypressiverho yön on levitetty,

ja kaiken ylle hiljainen kaste on sirotettu.

Vähäisemmät huolet ovat valloitetut unella;

mutta minä yksin, myötä hirvittävän murheen, kauhistuneena,

huolimatta Morfeuksen loitsuista, pidän vahtia

yllä silmieni, huolettoman unen karkottaakseni.

Silti usein värisevät silmäni kautta heikkouden sulkeutuvat,

ja silloin helvetin kartta seisoo edessäni,

jonka haamut näkevät, ja olen yksi noista

määrätyistä riutumaan surujen loputtomissa joukoissa,

sillä kurjasta sielustani kaikki toivo on raastettu

ja nyt ei mitään syytä elää minulle ole jätetty.

Murhe, ota sieluni, sillä se on vielä kestävä

kun hullaantunut ruumiini on tuhoutunut ja poissa,

kanna se mustaan pesääsi, pidä siellä se varmasti,

missä koristaudut kymmenenellätuhannella sielulla.

Mutta kaikilla ei ole varaa sellaiseen ruokaan sinulle

kuin tämä kurja, huonoin osa minusta.

The Sypres curten of the night julkaistiin kirjassa A Book of Ayres(1601).

Runo on kuunneltavissa laulettuna esimerkiksi täällä.

Kuvituksena on flaamilaisen taidemaalarin Gerard Seghersin(1591-1651) maalaus Luutunsoittaja(1620).

#ThomasCampion Englanti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos #Suomennos