VAURAUDEN TURHUUS: OODI

Samuel Johnson(1709-1784)

Ei enää täten pohtimista tuon kasan yllä,

Ahneuden tuskallisia vartioita pitäessä,

vielä nauttimaton kätkö nykyinen,

vielä loputtomat huokaukset hengähdytetty enemmän saamiseksi.

Oi! poistu varjosta, pyydystä palkinto,

mitä eivät kaikki Intian aarteet osta!

Voiko kulta poistaa kuoleman hetken?

Elämässä, voidaanko rakkaus ostaa kullalla?

Ovatko ystävyyden nautinnot myytävissä?

ei; kaiken toivomisen arvoisen - ajatuksen,

Kaunis Hyve antaa lahjomatta, ostamatta.

Lopeta, sitten, roskaan toiveidesi sitominen,

anna jalompien näkymien saada huomiosi.

Tieteen kanssa kulje suurenmoista tietä,

tai Runotarten moraalinen laulu opi,

seurallisissa hetkissä hemmottele sielusi ,

missä Ilo ja Kohtuus maljan sekoittavat;

hyveelliselle Rakkaudelle luovuta rintasi,

ja ole autuas kautta siunaavan Kauneuden.

Täten maista Luonnon levittämää ateriaa,

ennen kuin Nuoruus, ja kaikki sen ilot ovat poissa,

tule, maista elämän salvaa kanssani,

turvassa koreilulta, ja vauraudelta, ja kiistalta.

Ylistän, mitä tarkoitettiinkaan ihmiselle,

terveydessä, ja Stellassa, ja tyytyväisyydessä;

ja ylenkatse! oi! olkoon teidän tuo ylenkatse!

Pelkät saviset olennot, jotka kaivoksen kaivatte.

(The Vanity of Wealth: An Ode.)

Runo julkaistiin George Pearchin(k. 1775) kokoaman ja julkaiseman antologian A collection of poems in four volumes. By several hands vuoden 1770 painoksen kolmannessa osassa. Teoksen ensipainos oli julkaistu vuonna 1768 kaksiosaisena. En ole kyennyt saamaan selville, sisältyikö Johnsonin runo jo tuohon teoksen ensimmäiseen painokseen.

Kuvituksena on tuntemattoman ranskalaisen 1700-luvun taiteilijan maalaus jolle lähde antaa kaksi eri nimeä: Naiset juhlimassa Valistuksen aikakautta ja Neidot harjoittamassa tähtitiedettä.

#SamuelJohnson #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

KUNINKAAN TYTTÄREN SURU

Oscar Wilde(1854-1900)

(Bretagnelainen)

Seitsemän tähteä tyynessä vedessä,

   ja seitsemän taivaalla;

seitsemän syntiä kuninkaan tyttären,

   syvällä sielussaan levätä.

Punaiset ruusut ovat jaloissansa,

   (ruusut ovat punaiset punakultaisessa tukassansa)

ja oi missä povensa ja vyönsä kohtaavat

   punaisia ruusuja on kätkettyinä siellä.

Kaunis on ritari joka lepää surmattuna

   keskellä kaislojen ja ruokojen,

näe sutjakat kalat jotka ovat halukkaita

   kuolleita miehiä syömään.

Suloinen on hovipoika joka lepää siellä,

   (kultainen vaate on komea saalis,)

näe mustat varikset ilmassa,

   mustia, oi mustia kuin yö ovat ne.

Mitä he tekevät siellä niin paljaina ja kuolleina?

   (On verta hänen kädellänsä),

miksi ovat liljat täplitetyt punaisella?

   (On verta jokihiekalla.)

On kaksi jotka ratsastavat etelästä ja idästä,

   ja kaksi pohjoisesta ja lännestä,

mustalle varikselle hyvät kestit,

   kuninkaan tyttärelle rauha.

On yksi mies joka rakastaa häntä aidosti,

   (punainen, oi punainen, on hurmeen tahra!)

Hän on kaivanut haudan luo tumman marjakuusen,

   (yksi hauta kelpaa neljälle.)

Ei kuuta tyynellä taivaalla,

   mustassa vedessä ei yhtäkään,

synnit naisen sielulla ovat seitsemän.

   Synti miehen sielulla on yksi.

The Dole of the King's Daughter on suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 127-128.

Olen joutunut kääntämään vapaasti kaksi viimeistä riviä The sins on her soul are seven. / The sin upon his is one.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LÄNSITUULI

Bai Juyi(772-846)

Länsituuli alkoi muutama päivä sitten,

ja jo ensimmäiset lehdet ovat lentäneet.

Taivas seljeten uudelleen, laitan kevyet puukengät

ja paksut vaatteet tätä ensimmäistä koleutta vastaan,

kanavat huuhtomassa matalaa vettä pois hitaasti,

hajanaiset bambut viimeinen noro kaltevaa valoa.

Pian, vihreän sammaleisella kujalla, niukassa iltahämärässä,

palveluspoikamme tulee johdattaen kurkia kotiin.

Käännetty David Hintonin(1954-) englanniksi tekemästä käännöksestä The West Wind hänen kääntämässään kokoelmassa Mountain Home. The Wilderness Poetry of Ancient China(2005), teoksen sivulla 161.

#BaiJuyi #KiinanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LAULELMA

Oscar Wilde(1854-1900)

   Minulla ei ole mitään varastoa

aarnikotkan vartioiman kullan;

   nyt, kuten ennen,

paljas on paimenen aitaus.

   Rubiineja, eikä helmiä,

ole minulla koristamaan kurkkuasi;

   silti metsämaan tytöt

ovat rakastaneet paimenen säveltä.

   Sitten, poimi ruoko

ja pyydä minua laulamaan sinulle,

   sillä ravitsisin

korviasi sävelmällä,

   joka olet kauniimpi

kuin kaunein lilja,

   suloisempi ja harvinaisempi

kuin suloisin ambra.

   Mitä pelkäät?

Nuori Hyakinthos on surmattu,

   Pan ei ole täällä,

ja ei ole uudestaan tuleva,

   ei mikään sarvekas fauni

askella pitkin keltaisia niittyjä,

   ei mikään jumala aamunkoitossa

hiivi oliivipuiden halki.

   Hylas on kuollut,

eikä hän ole koskaan löytävä

   noita pieniä punaisia

ruusunterälehtisiä huuliasi.

   Korkealla kukkulalla

eivät mitkään norsunluiset dryadit leiki,

   hopeisena ja äänettömänä

laskee surullinen syksyinen päivä.

   

Canzonet on suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 209-210.

Hyakinthos oli kreikkalaisen jumalan Apollon suosiossa oleva nuorukainen, joka sai surmansa jumalan heittämän kiekon osuessa hänen päähänsä heidän kisatessaan. Apollo loi uuden kukan hänen verestään, joka ei ollut meidän tuntemamme hyasintti, vaan todennäköisimmin joko kukonkannus tai kurjenmiekka.

Hylas oli kreikkalaisessa tarustossa Herakleen seuralainen ja liittyi tämän kanssa argonauttien matkaan hakemaan Kultaista taljaa. Mutta menomatkalla heidän rantautuessaan Marmarameren Aasian puoleiselle rannalla Hylas harhaantui yksinään lähteen luo, jossa asuvat vedenneidot vetivät hänen pinnan alle. Herakles jäi Hylasta etsiessään Argo-laivan matkasta, mutta ei koskaan löytänyt häntä. Tarun eri versioissa Hylas oli muunmuassa joko Herakleen surmaaman miehen poika ja Herakleen rakastaja tai Herakleen oma poika.

Kuvituksena on Oscar Wilden vaimon Constance Lloydin(1858-1898) alastonpatsas Dublinissa, joka on osa laajempaa englantilaisen kuvanveistäjän Danny Osbornen(1949-) suunnittelemaa Oscar Wilden muistomerkkiä joka paljastettiin vuonna 1997.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

XIANGYANGIN MATKAT: AJATELLEN MENG HAORANIA

Bai Juyi(772-846)

Smaragdinvihreät Chu'n vuorenhuiput ja kalliot,

smaragdinvihreä Han-joki virtaamassa huipussaan ja nopeasti:

Mengin kirjoitus säilyy täällä, sen hienostunut

qi nyt vaihtuvan maiseman ilmentymiä.

Mutta nyt, lausuen hänen meille jättämiänsä runoja

ja ajatellen häntä, löydän hänen kylänsä

esteetöntä tuulta, kaikki muisto hänestä kadonneena.

Iltaruskon valon hiipuessa, Xiangyang tyhjänä,

katson etelään Peuranportin vuorelle, utu

ylenpalttisena, kuin jokin tuoksu jäljellä oleva,

mutta hänen vanha vuorikotinsa on kadonneena siellä:

usva tiheänä ja metsät kaikki hopeitua sineä.

Käännetty David Hintonin(1954-) englanniksi tekemästä käännöksestä Hsiang-yang Travels: Thinking of Meng Hao-jan hänen kääntämässään kokoelmassa Mountain Home. The Wilderness Poetry of Ancient China(2005), teoksen sivulla 161.

Xiangyang Hubein maakunnassa Han-joen varrella oli runoilija Meng Haoranin(689-740) kotiseutu. Nykyään nimi viittaa Xiangyangin kaupunkiin, mutta Bai Juyin aikana se tarkoitti laajempaa aluetta Han-joen etelärannan varrella, eli kaupunki ei ole tyhjänä vaan runoilijaa ympäröivä seutu.

Kuvan lähde:
Two-color waters meet in Han River in Hubei

Kuvituksena on ilmavalokuva Han-joesta Xiangyangissa helmikuun 27. päivänä vuonna 2023.

#BaiJuyi #MengHaoran #KiinanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

PROFEETTA

Thomas Merton(1915-1968)

Tapasin matkalaisen pyhästä autiomaasta,

hunakennon, kerjäläisleivän syöjän,

laihan juomisesta sateen

mikä leipää kivien tuulenjäljissä.

Hän oli ollut siellä missä

kevään tuulet olivat kissoja

juoksemassa puidemme köysistössä.

Hän oli jo nähnyt uuden vuoden myrskymme

täyttämässä metsät kuin painijat,

miekkailemassa siellä missä aamu muuttuu vedeksi

kaikilla välähtävillä laidunmaillamme.

Ja hän oli myös nähnyt aurinkomme säteet,

vietynä oksaiseen häkkiin,

liikkumassa ja laulamassa: nuo hohtavat, kuoroiksi muodostuvat säteet,

kertomassa ajan kun metsiemme Pyhän Pelastajan lupaus,

välähtäen kuin ristilippu taivaalla,

tulisi riisumaan aseista paastonajan.

Tapasin matkalaisen pyhästä autiomaasta.

Prophet julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VAIMOLLENI

Oscar Wilde(1854-1900)

Runojeni käsikirjoituksen myötä

En voi kirjoittaa mitään ylvästä esinäytöstä

   alkusoittona laululleni;

runoilijalta runolle

   en puhua uskaltaisi.

Sillä jos näistä pudonneista terälehdistä

   yksi sinulle näyttää kauniilta,

rakkaus on sitä lehahduttava kunnes se on asettuva

   sinun hiuksiisi.

Ja kun jähmettävät tuuli ja talvi

   koko rakkaudettoman maan,

se on kuiskiva puutarhasta,

   olet ymmärtävä.

To My Wife on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivulta 213.

Kuvituksena on Oscar Wilden vaimon Constance Lloydin(1858-98) patsas Dublinissa, joka on osa laajempaa englantilaisen kuvanveistäjän Danny Osbornen(1949-) suunnittelemaa Oscar Wilden muistomerkkiä joka paljastettiin vuonna 1997.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

ESPANJALAISEN RUNOILIJAN FEDERICO GARCIA LORCAN MUISTOLLE

Thomas Merton(1915-1968)

Missä valkoinen silta kohottaa ylös polkevat kaarensa

ylpeät kuin varsa yli matalan joen kalkkeen,

terävät kitarat

eivät ole koskaan unohtaneet nimeäsi.

Vain julmien soitinkielten miekkapuhe

voi lävistää mielet niiden jotka ovat jäljellä,

istumassa talojen silmättömissä raunioissa,

murtuneen seinän suojassa.

Nainen on alkanut laulaa:

Oi oliivien musiikkia!

Hänen silmänsä ovat tummemmat kuin avarat katedraalit;

hänen sanansa tulevat surijoiksi pukeutuneina,

varjoisan äänensä portilla,

jokainen merkityksellä kuin lyhde seitsemän terän!

Tornit ja korkea kellotorni tuuliviireineen, liikkumattomat kuin naulat

naulatut neljälle risteävälle tielle,

katsokaa missä laulu tulee neilikoiden väriseksi,

ja kukkii kuin haavat Espanjan valkoisessa tomussa.

(Alla minkä ristittömän Golgatan lepäävät kadonneet luusi, Garcia Lorca?

Mikä valkoinen Sierra kätki murhasi kivisessä laaksossa?)

Maailman neljällä ilmansuunnalla, tuuli on vaiti,

ja ihmettelee hurjan kitaran miekkailua;

ääni on muuttunut raudaksi alastomassa ilmassa,

äänekkäämmäksi ja epätoivoisemmaksi kuin rauniotunut torni.

(Alla minkä ristittömän Golgatan lepäävät kadonneet luusi, Garcia Lorca?

Mikä valkoinen Sierra kätki murhasi kivisessä laaksossa?)

In Memory of the Spanish Poet Federico Garcia Lorca julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

Kuvan lähde:
Todo lo que siempre quisiste saber del Giraldillo

Alkuperäisrunon ongelmiin kuuluu "high Giraldas" joka viitannee tiettyyn kellotorniin ja sen päällä olevaan tuuliviiriin. Miten kääntää ne? Vaiko jättää "Giraldas" kääntämättä ja kääntää vain "korkeat Giraldat", mikä ei sanone useimmille lukijoille mitään. Jos kääntää vain "korkeat tuuliviirit" sen perusteella että "giralda" tarkoittaa myös yleisesti "tuuliviiriä", runon kohdan ankkuroiminen tiettyyn kohteeseen ja maisemaan jää pois ja koska "Giraldas" on isolla alkukirjaimella - eli kyseessä eivät ole vain mitkä tahansa tuuliviirit - tämä olisi myös sen vuoksi huono ratkaisu. Mutta jos lähtee kääntämään selittäen, "korkea Giraldan kellotorni ja tuuliviiri", harhautuu alkuperäistekstistä. Joten käännän kompromissina "korkea kellotorni tuuliviireineen". Kellotorni on Sevillan La Giralda, joka oli alunperin vuosina 1184-98 Ahmed Ben Basson suunnitelman mukaan rakennettu moskeijan minareetti, alunperin noin 90 metriä korkea, joka vaurioitui maanjäristyksessä vuonna 1356. Kirkoksi Kastilian valloitettua Sevillan vuonna 1248 muutettu moskeija purettiin nykyisen katedraalin rakennustöiden tieltä vuoden 1401 jälkeen minareettia lukuunottamatta. Rakennustyöt jatkuivat vuosisatoja, keskeneräisen katedraalin eri osien romahtaessa useita kertoja niiden jatkuessa, vaatien lisätöitä, ja niiden yhteydessä 1500-luvulla minareetti kohotettiin nykyiseen 104 metrin korkeuteensa rakentamalla sen päälle Hernan Ruiz nuoremman(n. 1514-1569) suunnittelema kellotorni, jonka päällä seisoo tuuliviirinä toimiva Bartolomeo Morelin(k. n. 1579) tekemä patsas, "Girardillo", "pieni Giralda", jonka naishahmon on tarkoitus symboloida kristinuskon voittoa. Kun se tehtiin, samana vuonna Andalusiassa puhkesi moriskojen - kristinuskoon kääntyneiden muslimien jälkeläisten - kapina kuningas Filip II:sen(1556-98) halllinnon sortotoimia vastaan joka jatkui vuoteen 1571. Viimeiset moriskot karkotetttiin Espanjasta vuonna 1609. Muslimien, moriskojen ja juutalaisten sekä kristinuskoon kääntyneiden juutalaisten jälkeläisten karkottamisella oli erittäin kielteinen vaikutus Espanjan talouteen.

Federico Garcia Lorca(1898-1936) Madridissa kesäkuun 6. päivänä vuonna 1932.

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

CAMMA

Oscar Wilde(1854-1900)

Eräänä joka syventyen kreikkalaiseen uurnaan

   tarkastelee kauniita muotoja jotka on tehnyt jokin attikalainen käsi,

   jumala kanssa solakan jumalattaren, komea mies neidon kanssa,

ja niiden kauneuden vuoksi kokee vastenmieliseksi kääntyä

ja kohdata selvä päivä, eikö minun pidä kaivata

   montaa salaista kuuta toimettoman autuuden,

   kun keskimmäisessä pyhäkössä Artemiksen

näen sinun seisovan, raajoin antiikin, ja ankarana?

Ja silti - ajattelen että ennemmin näkisin sinun esittävän

   tuota käärmettä vanhan Niilin, jonka noituus

juovutti keisarit, - tule, suuri Egypti, ravisuta

   näyttämöämme kaikilla jäljittelevillä kuvaelmillasi! Ei,

   olen tympääntynyt epätodellisiin intohimoihin, tee

maailmasta Aktiumisi, minusta Antoniuksesi!

Camma on suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 141.

Camma on hahmo Alfred Tennysonin(1809-92) runonäytelmässä The Cup(esitetty 1881, painettu 1884), joka perustuu kreikkalaisen Plutarkhoksen(n. 46 - n. 120) kuvaukseen siitä, kuinka Vähän-Aasian Galatiassa elänyt kelttiläistaustainen Artemiksen papitar Camma myrkytti hänen aviomiehensä murhanneen ja häntä kosiskelevan Sinorixin ja itsensä Artemiin temppelissä. Aikansa kuuluisin brittiläinen näyttelijätär Ellen Terry(1847-1928) näytteli Camman roolin tragedian ensiesityksessä.

Kuvituksena on ranskalaisen taidemaalarin Charles Poersonin(1609-72) maalaus Camman ja Sinorixin myrkytys Dianan temppelissä (L'empoisonnement de Camma et Synorix au temple de Diane) noin vuodelta 1652.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

ELÄMÄNVÄSYMYS

Oscar Wilde(1854-1900)

Puukottaa nuoruuttani epätoivoisilla veitsillä, pitää

tämän vähäisen ajan räikeää palvelusasua.

antaa jokaisen viheliäisen käden pihistää aarreaittani,

liittää sieluni naisen tukkaan,

ja olla pelkkä Onnettaren hännystelevä renki, - vannon

en rakasta sitä! nämä asiat ovat vähemmän minulle

kuin ohut vaahto joka väreilee meren pinnalla,

vähemmän kuin ohdakehaituvat kesäisen ilman

joilla ei ollut siementä: parempi seisoa erillänsä

kaukana noista parjaavista hölmöistä jotka pilkkaaat elämääni

tuntematta minua, parempi vaatimattomin katto

sopiva alhaisimman rengin vaeltaa sisälle,

kuin mennä takaisin tuohon karkeaan kiistan luolaan

missä valkoinen sieluni ensiksi suuteli synnin suuta.

Taedium Vitae on suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 164.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

VALITUSVIRSI YLPEÄLLE MAAILMALLE

Thomas Merton(1915-1968)

Missä on suurenmoinen varas

joka varasti sadot kiukkuiselta auringolta

ja ryösti, kirkkaalla katseellansa, maan?

Missä hän makaa kuolleena, hiljainen maa purkaa hänet

ja tuuli aaltoilee maan kostossa:

Peltoja kauraa, ohraa ja ruista.

Missä on miljonääri

joka tuhlasi kirkkaan kevään?

Jonka valheet soivat kesäisellä iltataivaalla

kuin halvat kitarat?

Joka kulutti syksyn kultaiset rikkaudet

ja kuoli karuna kuin puu.

Hänen sydämensä lepää avoimena kuin aarrekammio,

täyttämänä ruohon, ja anteliaiden kukkasten.

Missä on hullu uhkapeluri

keskellä viitosia joiden veri on pudottanut

raskaat viisikymmensenttiset viimeiset elämästänsä?

Minne hän on mennyt?

Palavat mehiläiset tulevat polkua, kirkkaina kuin jalokivet

tuolle kukkivalle, tummalle auringolle:

Luodinhaava liikkumattomassa keuhkossansa.

Oi sinä joka vihaat uhkapeluria tai vihollistansa

muista kuinka mehiläiset

vierailevat kärsivällisten kuolleiden luona

ja lainaavat hunajaa heidän laupiaasta verestänsä.

Sinä joka olet tuominnut uhkapelurin tai vastustajansa

muista tämä, ennen ylpeän maan hautajaisia.

Dirge for the Proud World julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

Runon ongelmana on kohta Where is the crazy gambler / Amid the nickels of whose blood have fallen / Heavy half-dollars of his last of life? / Where is he gone? jossa "nickels" voi tarkoittaa sekä kolikoita yleensä, useita eri viiteen liittyvän rahallisen arvon omaavia yhdysvaltalaisia kolikkoja, että pelikortteja joiden numero on viisi. "Nickels" voi olla sama kuin "half-dollars" mutta en ole varma, koska kyseessä on uhkapeluri ja pelikortit voisivat liittyä siihen. Lisäksi "have" eikä "has"? On mahdollista että tuo rivi pitäisi kääntää esimerkiksi "keskellä kolikoita niiden joiden veri on kaatunut".

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

RAKKAUDEN HILJAISUUS

Oscar Wilde(1854-1900)

Kuten usein aurinko liian hohtava

jouduttaa kalpean ja vastahakoisen kuun

takaisen ankeaan luolaansa, ennen kuin hän voitti

   yhdenkään balladin satakieleltä,

   niin saa Kauneutesi pettämään huuleni

ja epävireeseen kaiken suloisimman laulantani.

Ja kuten aamunkoitossa tasaisen niityn halki

   hurjapäisillä siivillä on tuleva jokin tuuli,

ja liian rajuilla suudelmillansa korren murtava

   joka se oli sen laulun soitin ainoa,

   siten myös myrskyisät intohimoni väärin ohjaavat minua,

ja vuoksi liiallisen Rakkauden on rakkauteni mykkä.

Mutta varmasti Sinulle näyttivät silmäni

   miksi olen vaiti, ja kieletön luuttuni;

muutoin olisi paras että eroamme, ja menemme,

   sinä joillekin suloisamman sävelen huulille,

   ja minä vaalimaan muistoa hedelmätöntä

suutelemattomien suudelmien, ja laulujen koskaan laulamattomien.

Silentium Amoris, julkaistu kokoelmassa Poems(1881), on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 160.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

TUHLATTUJA PÄIVIÄ

Oscar Wilde(1854-1900)

(Neiti V. T.:n maalaamasta kuvasta)

Kaunis solakka poika ei tehty varten tämän maailman tuskaa,

   kultainen tukka tiheänä kerääntyen ympärille korviensa,

   ja kaipaavat silmät puoleksi höpsöjen kyynelten verhoamina

kuin sinisin vesi nähty sateen usvien halki;

kalpeat posket joille mikään suudelma ei ole jättänyt tahraansa,

   punainen alahuuli sisäänvedettynä Rakkauden pelossa,

   ja valkoinen kurkku valkoisempi kuin kyyhkyn rinta -

voi! voi! jos kaikki turhaan olisi.

Viljapellot takana, ja niittäjät kaikki rivissä

väsyttävimmässä uurastuksessa raataen väsyneesti,

ei tahtiin minkään suloisen naurun äänen tai luutun.

Ja välinpitämättömänä karmiininpunaisen auringonlaskun hohdosta,

poika uneksuu yhä; eikä tiedä että yö on lähellä,

ja että yöaikaan kukaan ihminen ei kerää satoa.

Wasted Days, kirjoitettu vuonna 1877, on tähän suomennettu kirjasta Poems by Oscar Wilde(New York: Boni Liveright i. p.[1919?]), sen sivuilta 196.

Neiti V. T. on Violet Troubridge(1859-1931), myöhemmin Gurney. Troubridgen kuvan sanotaan olleen vesivärityö.

#OscarWilde #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

RUNO

Thomas Merton(1915-1968)

Katsoen, keskellä rihlattuja oksia, aurinkoa, sankariamme,

(laula, tuuli, myös epäsointuisesti solakoissa puissa)

Ajattelemme valkoisampaa päivää, marmoritemppeleitä

ja kukkuloita, tyttöjämme,

jopa suloisempia taivaita,

Poseidonin hevosia, nousevia meriä,

kaikki vakavia, ja puhtaita, ja viisaampia kuin peilikirkkaat aamut.

Katsoen, keskellä värikkäitä kallioita, merta, onnellista uimariamme,

(laulakaa, tuulet, selkeämmin kreikkalaisella akropoliilla)

Me ajattelemme hukkuvien huutoja ja haarniskan hohdetta,

kun kukkulat, linnoituksemme,

ankarat, liikkumattomat puut,

       (enemmän marmoria kuin marssiva talvi

        joka talvehtii tyytymättömyytemme käytävillä)

tulevat pilvisiksi, komennon vaikeuksissa

Odottaen, keskellä rihlattuja valon temppeleitä, pelastajaamme,

(leikkikää, tuulet, tässä myös mykässä pylväiden kuoressa)

Me ajattelemme valkoisampia pylväikköjä, viisaampaa kaupunkia,

kun vihreät kukkulat, sekasortomme,

palavat oliivipuutarhat,

ovat tehneet maan sokeammaksi kuin savuiset temppelit,

äänekkäämmiksi ja tylymmäksi kuin kuohuava meri.

Odottaen keskellä rihlattuja oksia aurinkoa, sankariamme,

laula, tuuli, myös epäsointuisasti solakoissa puissa!

Poem julkaistiin kokoelmassa Thirty Poems(1944).

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LÄHETETTY CHAO'LLE, PALATSIVIRKAMIEHELLE

Meng Haoran(689-740)

Hiot sanoja ruudan tuoksuttamissa kirjastoissa,

ja minä elän bambunlehtipuutarhoissa, erakko

vaeltaen joka päivä samaa kiemurtelevaa polkua

kotiin lepäämään hiljaisuudessa, ei melua missään.

Lintu liitämässä korkeuksissa voi valita puun,

mutta harkitsemattomat vuohet takertuvat pian pensaikkoon.

Tänään, nähdyt asiat tulemassa tunnetuiksi ajatuksiksi:

tämä on missä alat unohtaa sanat.

Käännetty David Hintonin englanniksi tekemästä käännöksestä Sent to Ch'ao, the Palace Reviser hänen kääntämässään kokoelmassa Mountain Home. The Wilderness Poetry of Ancient China(2005), teoksen sivulla 43.

#MengHaoran #KiinanRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

SYKSYISIÄ AJATUKSIA

Ma Zhiyuan(n. 1250 - n. 1321)

Varikset iltaruskossa kuivuneiden

köynnösten kietomissa iäkkäissä pesäpuissa.

Ihmisten mökit virran ylittävän pienen sillan luona.

Autiolla tiellä, länsituulessa, kulkee laiha hevonen.

Laskevan auringon valossa

maan ääressä sydänsuruinen matkalainen.

(中文原文)

Suomennos on tehty useiden eri englanninkielisten käännösten - sekä runollisten että proosaksi tehtyjen raakakäännösten - kautta ja on täten lähinnä mukaelma.

#MaZhiyan #KiinalainenKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanKirjallisuus #KiinanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

LAULU

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

Mennyt, mennyt jälleen on suloinen kesä.

   Hän joka tiennyt ei minne kätkeytyä,

on mennyt jälleen kuin koristeellinen kala kädestä,

   on kadotettu kaikkialla.

Mykkänä, mykkänä, puutarhaan käyn,

   missä hänet nähtiin viimeksi;

raskas jalka pakkasen on siellä laattakivillä,

   missä on ollut kevyt askeleensa.

Mennyt, mennyt jälleen on suloinen kesä,

   mennyt joka suunnalla,

kadotettu jälleen kuin hohtava kala kädestä

   varjoisaan vuoroveteen.

(Song; The Buck in the Snow, 1928.)

#EdnaStVincentMillay #Millay #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #PulitzerinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

ARVOITUKSELLINEN

Robert E. Howard(1906-1936)

On maa outo ja arvoituksellinen

itään nousevasta auringosta.

Meri himmeä murtuu korallirantaan,

tähdet lepäävät levällään hopeaisessa hiekassa

ja safiirijoet juoksevat: -

On maa arvoituksellinen

itään auringosta.

(Mystic, 1926.)

#RobertEHoward #RobertErvinHoward Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

EI KOSKAAN YKSINÄISEMPI

Gottfried Benn(1886-1956)

Ei koskaan yksinäisempi kuin elokuussa:

Täyttymyksen hetki - kautta maalaismaiseman

punaiset ja kultaiset leimut,

mutta missä on nautinto puutarhojemme?

Järvet ovat kirkkaat, taivas vieno,

pellot raikkaat ja kimmeltämässä lempeästi,

mutta missä on voitto ja todistukset voitosta

edustamaltasi valtakunnalta?

Missä kaikki on onnellisuuden todistama

ja vaihdetaan silmäyksiä ja vaihdetaan sormuksia

viinintuoksun keskellä, tapahtumien juopumuksessa -

palvelet onnen vastakohtaa, henkeä.

1936

(Einsamer nie, Ausgewählte Gedichte, 1936.) Suomennos on tehty vertaillen seuraaviin englanninkieliseen käännöksiin: E. B. Ashtonin(1909-83) Never More Lonely(1960), Michael Hofmannin(1957-) Never Lonelier(2011) ja David Paisey'n(1933-) The Loneliest Time(2013).

Runo on kuunneltavissa saksaksi esimerkiksi täällä.

#GottfriedBenn #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #SaksanKirjallisuus #SaksanRunous #Suomennos