Robin Hyde(1906-1939)
Istun vieressä pienen, varjoisan virran,
ja sanoilla yritän kertoa ajatukseni sinusta.
Turhaan.
Virtaava vesi väreilee, kutsuu, välkehtii,
virtaava vesi kimmeltää halki aivojeni,
sudenkorennonsinisenä.
Kurjenmiekat ovat suloiset lähes unohdetusta sateesta,
niiden tummat päät taipuvat alla kasteen otsaripojen -
yksi terälehti putoaa, ja kuin pieni vene
hukkuen tarrautuu siellä missä keltaiset kaislat kelluvat;
vesi, pehmein sormin, vetää sen alas.
Joten, yksi kerrallaan, terälehtihaaveeni hukkuvat,
ja kaikki syntymättömät sanani
putoavat ja lepattavat ja uppoavat, kuin haavoittuneet linnut.
Viileät vedet sulkeutuvat niiden yllä, hopeanharmaina,
virtaava vesi kiidättää ne pois.
(Running Water, The Conquerors and Other Poems, 1935.)
#RobinHyde #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti