A. R. Ammons(1926-2001)
Ympärille minkä paitsi julistusten olemattomuuden olemme keräävä
maailman: rakennukset nousevat rakennuksista,
lattioista vajonneiden huoneiden, väliseinistä tilassa, järjestetyistä,
maan alla, jotta rakennukset voivat olla kupoleita tai ullakoita
aiemmille rakennuksille, yksi kerros käännetty ylös
seuraavaan, sekalaisia kokoelmia murskattuja tai sortuneita kiviä,
lohkareiden, tiilien kierrätettyjen tai sisään tuotujen: mutta uudet tornit
tulevat kummuiksi jotka nurmettuina ovat kukkuloita unohduksessa,
jokivarren outoja katkoksia: kun, sisällä, kokonaisia
osia seinästä voi olla pystyssä, kaakeloituna, kaiverrettuna, kohokuvioituna,
lukittuna tiukkoihin kulmiin tai peruskiviin; mutta
olemattomuus, perustus puskemassa ylös peruskalliosta,
sallii määritelmän nousevia, nousevia nousevilla kantaville
sopeille, muinaiselle ilmalle, romahtaneille valopihoille arvaamattomille
julistuksen kaaressa: mihin vahvistus tunkeutuu, kaikki
vahvistuksemme kantavat sen iskua: Uruk nousi luo
jokilaiturien, askelmat kääntyen jyrkästi viileään, kaakeloituun pyhäkköön,
mutta tuuli hioi kummun pois, ja joki on peninkulman
hiekkaa etäisyydellä: kaislat jotka kerran
poimivat nousuveden ruohoja ja kuivasivat ne lintujen
pesimistarpeiksi,
kaislat kajastavat olemattomuuden lämpövirroissa:
olemattomuus on kallio, vankkumaton perusta, olemattomuutta vasten
taso lepää suorassa, muotoutuu, määritellen, hirren ja liitoksen:
hävitetty zikkurrat hohtaa olemattomuuden oikeuksissa.
(Sumerian Vistas, 1987.)
Useissa kohtia alkuperäistekstiä on olemassa hyviä, ja ehkä parempia, vaihtoehtoisia käännösmahdollisuuksia.
#ARAmmons #ArchibaldRandolphAmmons #Kirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösrunot #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti