VEIKOT SADOITTAIN LUDLOW'HUN TULEVAT

A. E. Housman(1859-1936)

Veikot sadoittain Ludlow'hun tulevat

       markkinoille,

   on miehiä ladosta ja ahjosta

       ja myllyltä ja laitumelta,

veikot vuoksi tyttöjen ja veikot

       vuoksi viinan ovat siellä,

   ja siellä kanssa muiden ovat veikot jotka

       eivät koskaan ole oleva vanhoja.

On kaverit kaupungista ja niityltä ja

       kynnöltä ja kärryltä,

   ja monet ovat laskettaviksi urheat, ja

       monet rohkeat,

ja monet komeat kasvoilta ja

       komeat sydämeltä,

   ja harvat jotka ovat kantava ulkonäkönsä tai

       totuutensa hautaan.

Toivon että voisi tuntea heidät, toivon että

       olisi merkkejä tunnistamaan

   onnekkaat heput joita nyt et voi

       koskaan havaita;

ja sitten voisi puhua heidän kanssaan ystävällisesti

       ja toivottaa heille jäähyväiset

   ja katsoa heidän lähtevän reittiä jota

       he eivät ole palaava.

Mutta nyt voit tuijottaa kuten haluat ja ei

       ole mitään mitä tutkia;

   ja hipaisten olkapäätäsi tunnistamattomina ja

       ilman kertomista että

kantavat takaisin kirkkaana rahanlyöjälle

       leimauksen miehen,

   veikot jotka ovat kuoleva loistossaan ja

       eivät ole oleva vanhoja.

The lads in their hundreds, kirjoitettu elokuusta 1894 joulukuuhun 1895, on suomennettu A Shropshire Lad(1896) -teoksen (New York: John Lane Company 1917) sivuilta 33-34.

Ludlow on kaupunki Shropshiren kreivikunnassa lähellä Walesin rajaa länsi-Englannissa. Toukokuun ensimmäisenä päivänä kaupungissa pidettiin vuosittaiset pestuumarkkinat.

Runossa on selitysten mukaan runsaasti viittauksia aiempaan kirjallisuuteen Euripideesta(n. 484 -407/406 eaa) ja Raamatusta alkaen. Tunnistamismerkkien puutteen Archie Burnett(1950-) katsoo teoksen Poems of A. E. Housman(1997) selityksissään, sivut 336-337, olevan viittaus paitsi Euripideen niin myös roomalaisen kirjailijan Juvenaliksen(55/60-127/130) tuotantoon, josta Housman myöhemmin vuonna 1905 toimitti laitoksen. Lähteminen teille joilta he eivät ole palaava olisi taas viittaus Raamatun Jobin kirjaan.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus Käännöksiä #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous Lriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous#Runous Runoutta #Runoutta Runosuomennokset #Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

MEHILÄISKUISKAAJA

Laura Secord

Viikkojen ajan olen nähnyt joitakin villejä tuulia.

Tänään, löydän pesäni kumoon kaadettuina.

Vuodenajan hunaja tahrittuina joiksi

maassa. Pystytän kupunsa uudestaan.

Mehiläiset parveilevat puissa ja taistelevat

puhuria vastaan. Katson yhtä kokonaista yhdyskuntaa

tuulenpyörteen sieppaamana, kannettuna pois ja ylös
yli Viherikön. Juoksen seuraamaan ja näen ne

pyyhkäistynä joen yli ja jalavametsikköön kiinni jääneinä.

            Voiko kukaan kutsua mehiläisiä?

Yksin veden äärellä,

epätoivoisen huolissani yhdyskuntani vuoksi,
tietämättä mitä tehdä, pidän

käsiäni ylhäällä, kuin estääkseni tuulta,

ja huudan kuin parveilevat mehiläiset. Puhun

omenan kukinnoista, lupaan
niille hehtaareittain kukkia ja hunajakumpuja.

            Kupunne ovat pystyssä, pikkuisenne odottamassa.

Äkisti, yhtenä mustana pilvenä, ne palaavat

veden yli, yli kohotetun pääni

ja heiluvien käsieni, yli Viherikön.

Kun palaan, lähes

vaakasuorana vasten raivoavia tuulia,

kiipeän hedelmätarhaani, ja huomaan
pesien täyttyvän uudestaan

mehiläisten yhdyskunnista.

(Bee Whisperer, 2021.)

[Runoilijan] Huomautus:

Tämä runo on historiallisesta runokertomuksestani, An Art, a Craft, a Mystery (Livingston Press, 2022), tarina kahdesta naisesta jotka muuttivat siirtokuntiin määräaikaisina palvelijoina seitsemännellätoista vuosisadalla ja elivät Connecticut-joen varrella. He olivat molemmat parantajia ja varhaisen noitavainon uhreja siirtokunta-ajan Connecticutissa. Tässä runossa Kate Harrison puhuu häirinnästä josta hän kärsi aviomiehensä kuoleman jälkeen, ja hänen vastauksestaan häirintään.

Viheriköksi kääntämäni tarkoittaa englantilaisten ja siirtokunta-ajan Pohjois-Amerikan kylissä ollutta yhteismaata, joka alunperin oli usein laidunmaana, ja myöhemmin etenkin sosiaalisten tapahtumien tapahtumapaikkana.

Olen kääntänyt alkuperäistekstin "acres" suoran käännöksen "eekkeröittäin" sijaan "hehtaareittain".

#LauraSecord #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

HYVÄT TUNNIT

Robert Frost(1874-1963)

Talven iltakävelylleni minulla oli -

ei ketään ollenkaan jonka kanssa puhua,

mutta minulla olivat mökit rivissä

ylös hohtaviin silmiinsä lumessa.

Ja ajattelin että minulla oli väki sisällä:

Minulla oli sointi viulun;

mnulla oli vilahdus halki verhojen pitsin

nuorekkaista hahmoista ja nuorekkaista kasvoista.

Minulla oli sellaista seuraa poispäin suunnatessani.

Menin kunnes ei ollut enää mökkejä löydettäväksi.

Käännyin ja kaduin, mutta takaisin tullen

en nähnyt ikkunaa joka ei olisi ollut musta.

Lumen yllä narisevat jalkani

häiritsivät uinuvaa kyläkatua

kuin rienaus, jos suvaitsette,

kello kymmenen talvi-iltana.

Good Hours on suomennettu teoksesta North of Boston(Lontoo: David Nutt 1914), sen sivuilta 143-144.

#RobertFrost #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runo #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VUOKRALAISENI

Philip M. Raskin(1880-1944)

Nuoruudessani toivo vuokrasi

    teltan sydämestäni;

lupasi minulle omaisuuden,

    koskaan maksanut ei vuokraansa.

Vararikossa on vuokralaiseni -

    tämän olen tiennyt kauan  -

miksi sitten hänet häätääkseni

    puuttuu minulta voima?

(My Tenant.)

Philip M. Raskin oli Venäjällä syntynyt ja sittemmin Sveitsissä ja Iso-Britanniassa, missä hän debytoi vuonna 1914, elänyt ja Yhdysvaltoihin vuonna 1915 asettunut runoilija, joka julkaisi englannin, heprean ja jiddišin kielillä kymmenen runokokoelmaa ennen kuolemaansa.  

#PhilipMRaskin #PhilipRaskn #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

GUIDO KUTSUU SINUT TÄTEN

Ezra Pound(1885-1972)

"Lapon jätän taakse ja Danten myös,

katso, purjehtisin meriä kanssasi yksin!"

Älä mitään rakkauspuhetta puhu minulle,

ei mitään halpana ostettua huvitusta,

minun on laiva ja sinun kauppatavara,

koko sokea maa ei tunne hanketta

johon kutsuit ja johon vastaan.

Katso, olen nähnyt sinut unien kietomana,

katso, olen tuntenyt sydämesi ja sen halut;

elämä, sen kokonaisuus, mereni, ja kaikki ihmisten virrat

ovat yhdistyneet siinä kuin liekit tulialttarilla!

Katso, et ole matkannut! Laiva on minun!

Guido Invites You Thus on suomennettu teoksesta Umbra: The Early Poems of Ezra Pound(Lontoo: Elkin Matthews, 1920), sivulta 35.

Runon taustalla on Dante Alighierin(1265-1321) sonetti ‘Guido, i’ vorrei che tu e Lapo ed io’.

Guido on runoilija Guido Cavalcanti(n. 1255-1300), Lapo on runoilija Lapo Gianni(aktiivinen vuosina 1298-1321, kuollut vuoden 1328 jälkeen).

#EzraPound #Kirjallisuus #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

GUIDO, TOIVON ETTÄ LAPO, SINÄ JA MINÄ

Dante Alighieri(1265-1321)

Guido, toivon että Lapo, sinä, ja minä

kautta jonkin loitsun asetettuja olla voisimme

laivaan, joka kaikki tuulet löydettyinä

purjehtisi pitkin merta mukaan tahtomme.

Niin ettei puhuri tai mikään muu epäonni

saattaisi osoittautua vähäisimmäksi haitaksi,

vaan, omaten yhteisen janon aina

yhä suuremmaksi halumme olla yhdessä kasvaisi.

Ja leidi Vanan ja leidi Lagia lisäksi,

kera hänen joka on myös kolmeenkymmeneen laskettu,

asettaisi hyvä loitsija lähellemme,

ja siellä puhuisimme rakkaudesta ikuisesti,

ja jokainen heistä olisi onnellinen aidosti,

kuten uskon, me olisimme.

‘Guido, i’ vorrei che tu e Lapo ed io’ on käännetty A. S. Klinen(1947-), Kenneth Kochin(1925-2002) ja Dante Gabriel Rossettin(1828-1882) englanninkielisten käännösten kautta, verraten niitä automaattisiin käännöksiin alkuperäisestä ja nykyiselle italian kielelle muokatusta versiosta.

Guido on runoilija Guido Cavalcanti(n. 1255-1300). Leidi Vanna, Monna eli Madonna Vanna, oli Cavalcantin runoissaan rakastetulleen antama nimi. Oliko sen takana aito ihminen, on arvoitus.

Lapo on runoilija Lapo Gianni, joka mainitaan aikalaislähteissä vuosina 1298-1321, ja kuoli ehkä vuoden 1328 jälkeen. Leidi Lagia oli Lapo Giannin runollisen rakkauden kohde.

Kolmenkymmenen joukkoon, eli kolmenkymmenen kauneimman naisen joukkoon, laskettu on Danten etäältä rakastama Beatrice Portinari(n. 1266-1290.

#Dante #DanteAlighieri #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

HILPEÄ OPAS

A. E. Housman(1859-1936)

Kerran aamun tuulessa

   vaelsin nummea timjamintuoksuista;

sininen oli maailmankattava ilma

   ja kaikki purot juoksivat kultaisina.

Siellä halki kasteiden vierelläni

   näe nuori joka askelsi,

sulkahattu otsallansa,

   ja tasapainotteli sauvaa kultaista.

Kera käytöksen vastaamaan aamua

   ja iloisen ihastuttavan olemuksen

ja ystävällisten kulmien ja naurun

   hän katsoi silmiin minua.

Oi mistä, kysyin, ja minne?

   Hän hymyili ja sanonut ei,

ja katsoi minua ja kutsui

   ja nauroi ja tietä näytti.

Ja kera lempeiden katseiden ja naurun

   ilman mitään sanoa lisäksi

me kaksi menimme yhdessä,

   minä ja iloinen oppaani.

Halki kimmeltävien laidunmaiden

   ja tyhjien ylämaiden yhä

ja eristyneisyyden paimenten

   korkealla aaltoilevalla kukkulalla,

ohi verhottujen metsien ja kylien

   jotka alas katsovat puutarhojen halki

moneen tuulimyllyyn kääntymässä

   ja kaukaa olevaan kaupunkiin,

kera iloisten katseiden lupaavien

   ja varman hellittämättömän askelluksen

ja hymyjen ja mitään lausumatta

   eteenpäin johti hilpeä oppaani.

Ohi kukkivien maiden metsämaan

   auringon valaisemat tuuliviirit etäällä

ja tuulen johtamat varjot purjehtimassa

   ympäri tuulista metsää,

ohi laaksojen varjelemien maatilojen

   ja hopeisten vesien aavojen,

tyytyväisenä sydämessäni seurasin

   kera ihastuttavan oppaani.

Ja kuin pilviset varjot

   halki kreivikunnan puhalletut

me kaksi etenemme ainaisesti,

   mutta emme yksin me kaksi.

Kera suuren puhurin me matkaamme

   joka puhaltaa puutarhoista ohentuneista,

kannettuna kukkasten virrassa

   joiden terälehdet täyttävät viiman;

kannatettuina taivaalle suuntaavassa kuiskauksessa

   tanssivien lehtien kieputettujen

kaikista metsistä jotka syksy

   ryöstää koko maailmassa.

Ja keskellä lepattavan joukon

   kaiken mikä koskaan kuoli

seuraan, ja edellämme

   kulkee ihastuttava opas,

kera huulin jotka uhkuvat naurusta

   mutta eivät vastaa kertaakaan,

ja jaloin jotka lentävät höyhenillä,

   ja käärmeen kiertämän sauvan.

The Merry Guide, kirjoitettu ainakin osin syyskuussa 1890 ja tunnettu ensimmäisen rivin mukaan myös nimellä Once in the wind of morning, on suomennettu teoksen A Shropshire Lad(1896) vuoden 1917 painoksesta (New York: John Lane), sen sivuilta 60-63. Runon alkuperäinen nimi sen ensimmäisessä luonnoksessa oli Hermes, guide of souls.

Hermes eli Merkurius kerää runossa kuolleiden sieluja, jotka näyttäytyvät irtonaisina puiden ja kukkien lehtinä.

Archie Burnett teoksessa Poems of A. E. Housman(1997), sivut 349-351, löytää viittauksia runossa Arnoldin, Bakkhylideen, Horatiuksen, Lucretiuksen, Miltonin, Shelleyn, Stevensonin, Swinburnen, Tennysonin, Vergiliuksen ja vähemmän kuuluisten kirjailijoiden kuten William Allinghamin(1824-1889), Richard Garnettin(1835-1906), William Collinsin(1721-1759), Charles Augustus Simcoxin(1841-1904) ja Charlotte Smithin(1749-1806) tuotantoon, sekä Edward FitzGeraldin(1809-1883) tekemiin Omar Khaijamin(n. 1048 - 1131) runojen mukaelmiin. Muunmuassa.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

VALKOISET LINNUT

William Butler Yeats(1865-1939)

Toivoisin että olisimme, rakastettuni, valkoisia lintuja meren vaahdolla!

Väsymme tähdenlennon liekkiin, ennen kuin se voi hiipua ja kadota;

ja liekki iltahämärän sinisen tähden, ripustettu matalalle taivaan reunalla,

on herättänyt sydämissämme, rakastettuni, surullisuuden joka ei voi kuolla.

Uupumus välittyy noista uneksijoista, kasteen kastelemista, liljasta ja ruususta;

oi, uneksu älä niistä, rakastettuni, väistyvän tähdenlennon tulesta,

tai tulesta sinisen tähden joka viipyy ripustettuna matalalle kasteen laskeutumisessa:

Sillä tahtoisin meidät muutetuiksi valkoiksi linnuiksi vaeltavalla vaahdolla: Sinä ja minä.

Olen riivaama rajattomien saarien, ja monen rannan Danaanin,

missä Aika varmasti meidät unohtaisi, ja Suru ei tulisi enää lähellemme;

pian kaukana ruususta ja liljasta ja murheesta liekkien olisimme,

jos olisimme vain valkoisia lintuja, rakkaani, kelluen pois meren vaahdolla!

(The White Birds; The Countess Kathleen and Various Legends and Lyrics, 1892.)

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot Runous #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

ODYSSEIA

Andrew Lang(1844-1912)

Yhtenä joka uuvuttavan ajan on maannut

   tuudittamana laulun Kirken ja viininsä

   puutarhoissa lähellä seutua Proserpinan,

missä tuo Aiaian saari unhoittaa mannermaan,

ja vain vaimeat luutut valittavat,

   ja vain varjot riutuneiden rakastajien kaipaavat -

   yhtenä sellaisena oli onnekas tuntemaan meriveden

suolan huulillaan, ja avaran ilman taas -

niin tyytyväisenä lauluista nykyaikaisen puheenparren

   ihmiset kääntyvät, ja näkevät tähdet, ja tuntevat vapaan

        kimakan tuulen tuolla puolen päättymisen tiheiden kukkien,

        ja halki musiikin raukeiden tuntien,

he kuulevat lailla Valtameren läntisellä rannalla

   mainingin ja jylinän Odysseian.

(The Odyssey, 1879.)

Tämä hieman sekava sonetti julkaistiin Langin yhdessä Samuel H. Butcherin(1850-1910) kanssa tekemäm Odysseian proosakäännöksen alussa, ennen sen muuten avaa esipuhetta. Lang teki myöhemmin proosakäännöksen Iliaasta toisten yhteistyökumppanien kanssa, ja kirjoitti H. Rider Haggardin(1856-1925) kanssa romaanin Odysseuksesta, The World's Desire(1890).

#AndrewLang Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runokäännös Runosuomennokset #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset #Skotlanti #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlanninRunous Suomennokset #Suomennokset Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

AAMUSOITTO

A. E. Housman(1859-1936)

Herää: hopeinen hämärä palaten

   ylös rantaa pimeyden täyttyy,

ja laiva auringonnousun palaen

   itäisille rajoille ajautuu.

Herää: varjoholvi pirstoutuu,

   poljettuna lattiaan jonka se kattoi,

ja teltta yön repaleisena

   sirottaa taivas-paviljonkisen maan.

Ylös, poika, ylös, on myöhäistä makaamiselle:

   Kuule rumpujen aamun soivan;

kuuntele, tyhjät maantiet huutaen

   "Kuka taakse kukkuloiden pois?"

Kaupungit ja kreivikunnat kuhertelevat yhdessä,

   niemimaat johdattavat, kirkontornit kutsuvat;

koskaan ei poika joka askelsi nahalla

   elänyt kestitsemään sydäntään kaikella.

Ylös, poika: lihakset jotka makaavat ja kuormittavat

   aurinkoisia olkivuoteita eivät koskaan kukoista;

aamut vuoteessa ja päivänvalon uni

   eivät ole tarkoitettu elävälle ihmiselle.

Savi lepää liikkumatta, mutta veri on kulkuri;

   hengitys on tavara joka ei ole säilyvä.

Ylös, poika; kun matka on ohi

   on oleva tarpeeksi aikaa nukkua.

Reveille, tunnettu myös ensimmäisen rivin mukaan nimellä Wake: the silver dusk returning kirjoitettu tammikuusta 1895 saman vuoden syyskuun 30. päivään välisenä aikana, on suomennettu teoksen A Shropshire Lad(1896) vuoden 1917 painoksesta (New York: John Lane), sen sivuilta 6-7.

Joissakin lähteissä runo tulkitaan sotilaallisesti, eli kyseessä on taas yksi Housmanin armeijaan liittyvistä tai liittyneistä nuorista miehistä, toisissa taas yksinkertaisesti kutsuna nuoren lähteä tutkimaan maailmaa.

Ensimmäisen rivin "hopeinen hämärä" on aamurusko.

Toisen säkeistön suomennos on kömpelö yritys tavoittaen Housmanin alkuperäinen Wake: The vaulted shadow shatters, / Trampled to the floor it spanned /And the tent of night in tatters / Straws the sky-pavilioned land.

Kahdennentoista rivin 'Who'll beyond the hills and away' on Archie Burnettin(1950-) mukaan (Poems of A. E. Housman, 1997, sivu 323) viittaus armeijan värväreistä kertoviin 1700-luvun alun lauluihin, joissa toistuu lause "Over the hills and faraway." Housman kirjoittaa sähketyyliin, jättäen pois selittäviä sanoja, ja hänen rivinsä selittävästi käännettynä kuuluisi "Kuka haluaa mennä taa kukkuloiden ja pois".

Neljännentoista rivin "nahka" tarkoittaa kenkiä.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

KUUN VALAISEMALLA NUMMELLA JA YKSINÄISELLÄ TÖYRÄÄLLÄ

A. E. Housman(1859-1936)

Kuun valaisemalla nummella ja yksinäisellä töyräällä

   lampaat laiduntavat vierelläni;

ja tuolla hirsipuut tapasivat kalista

   taajaan neljän risteävän tien luona.

Huoleton paimen kerran paimensi

   laumoja kuunvalossa siellä,

ja korkealla kimmeltävien lampaiden keskellä

   seisoi kuollut mies ilmassa.

He hirttävät meidät nyt Shrewsburyn vankilassa:

   pillit puhaltavat lohduttomina,

ja junat läpi yön huokaavat raiteilla

   miehille jotka kuolevat aamulla.

Siellä nukkuu Shrewsburyn vankilassa tänä yönä,

   tai herää, kuten voi tapahtua,

parempi veikko, jos asiat olisivat menneet oikein,

   kuin moni joka nukkuu ulkona.

Ja alastomana hirttomiehen silmukkaan

   aamun kellot ovat soittava

kaulan jonka Jumala muuhun käyttöön teki

   kuin kuristumaan köydessä.

Ja terävästi elämän sidos on katkeava,

   ja kuolleena ilmassa ovat seisova

kantapäät jotka pitivät ylös suorana kaveria

   kun hän askelsi maankamaralla.

Joten täällä katson yötä ja odotan

   nähdäkseni aamun hohtavan,

kun hän on kuuleva lyönnin kahdeksan

   eikä lyöntiä yhdeksän;

ja toivotan ystävälleni yhtä syvää unta

   kuin veikoille joita en tuntenut,

jotka paimensivat kuun valaisemia lampaita

   sata vuotta sitten.

On moonlit heath and lonesome bank, kirjoitettu helmikuussa vuonna 1895, on suomennettu teoksen A Shropshire Lad(1896) vuoden 1917 painoksesta (New York: John Lane), sen sivuilta 14-16.

Housmanin oma alaviite riveihin viisi ja kuusi, alkuperäistekstissä A careless shepherd once would keep / the flocks by moonlight there kuuluu: Hanging in chains was called keeping sheep by moonlight (Ketjuissa riippumista kutsuttiin lampaiden paimentamiseksi kuunvalossa).

Shropshiren kreivikunnassa sijaitsevan Shrewsburyn kaupungin vankila toimi vuosina 1793-2013. Nykyään yksityisomistuksessa turistikohteena oleva vankilarakennus on pääosin vuodelta 1877. Rautatieasema rakennettiin sen viereen vuonna 1848. 71 ihmistä hirtettiin vankilassa vuosina 1795-1961. Vangit hirtettiin aamulla kello kahdeksalta.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

AAVIKKOYLÄNKÖ

Ursula K. Le Guin(1929-2018)

Täällä erämaassa, on toinen tapa olla.

On kasvava kirkkaus kivessä,

laulu puun hiljaisuudessa.

Jokin on aina liikkumassa, juoksemassa vapaana,

nopeana ja tyynenä kuten amerikanviiriäiset liikkuvat parvissa.

Kukkulat täällä tuntevat kovan tavan olla.

Minun täytyy kuunnella sitä kärsivällisesti:

Rummuttava laukka hidastumassa kävelyksi,

lepatus puun hiljaisuudessa.

Pöllön kutsu pystysuoralta kalliolta vaihtaa säveltä.

Mikä ovi on avautuva kultatikan koputukselle?

Täällä erämaassa on toinen tapa olla,

kuvattu korkeissa kaarteissa haukan

yllä sen mikä kätkeytyy hiljaisuudessa puussa.

Mustapoppelit koruttomuudessaan

jatkavat puhumista pehmeästi, kuten kätketyt vedet keskustelevat,

lähes äänetön laulu puussa

joka sanoo, on toinen tapa olla.

Hight Desert julkaistiin Ursula K. Le Guinin ja Roger Dorbandin(1944-) kirjassa Out Here: Poems and Images from Steens Mountain Country(Raven Studios, 2010).

Runon kääntämisessä oli yksi, yksinkertaiselta vaikuttava ongelma: Miten kääntää "out here"? Le Guinilla "out here" sisältää itäisen Oregonin jylhän, karun erämaamaiseman, ja miten kirjaimellinen käännös voisi tavoittaa sen? Joten käänsin vapaasti, en "täällä" tai "täällä ulkona", tai edes "täällä etäällä", "täällä kaukana", vaan niiden sijaan "täällä erämaassa".

#UrsulaKLeGuin #UrsulaKroeberLeGuin #Käännös Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja #Runokäännöksiä Runokäännöksiä #Runokäännös Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos Suomennos #Yhdysvallat Yhdysvallat #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KATSOEN TAAKSE

Ursula K. Le Guin(1929-2018)

Muista minut ennen kuin olin keko suolaa,

naurava lapsi joka harvoin teki

kuten häntä käskettiin tai tuli kun häntä kutsuttiin,
iloinen tyttö josta tuli Lotin morsian,

onnellinen nainen joka rakasti häijyä kaupunkiaan.

Älä muista minua säälillä.

Näin sinun tarpovan edessä

armottoman uskontosi erämaahan.

Nuo lähteet ovat ovat kuivat, tuo maa on kuollut.

Katsoin taaksepäin, en eteenpäin, kuolemaan.

Armahtavat sateet liuottavat minut, ja tulen

yhä tottelemattomana, yhä onnellisena, kotiin.

Looking Back on julkaistu teoksessa So Far So Good: Poems 2014-2018 (Copper Canyon Press).

#UrsulaKLeGuin #UrsulaKroeberLeGuin #Käännös Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja #Runokäännöksiä Runokäännöksiä #Runokäännös Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos Suomennos #Yhdysvallat Yhdysvallat #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

OMASSA KREIVIKUNNASSANI, JOS OLIN SURULLINEN

A. E. Housman(1859-1936)

   Omassa kreivikunnassani, jos olin surullinen,

hyväntahtoisia lohduttajia omasin:

Maa, koska sydämeni kipeä oli,

suri vuoksi pojan kantamansa;

ja kohoavat kukkulat, kauan säilyvät,

jakoivat kivun lyhytikäisen toverinsa.

Ja matkalla samaan päämäärään kuin minä,

jokaisella tiellä jota vaelsin,

askelsi vierelläni, lähellä ja rakkaana,

kaunis ja kuoleman iskemä vuosi:

Jos metsämaalla ruskealla

kuulin pyökin terhon alas rahisevan,

ja näin tähtisahramin kalpean

kukkivan pitkin laaksoa syksyistä;

tahi leviten kauas toukokuun niittyjä

luhtalitukat haalistuen lepäsivät,

ja kuin taivaan valaisema vesi seisoivat

englanninsinililjat sinertyneessä metsässä.

   Siellä, keventäen toisia kuormia,

vuodenajat vaeltavat maaseudun teitä,

mutta täällä Lontoon kaduilla en tunne

mitään sellaisia auttajia, vain ihmisiä:

Ja nämä eivät ole tilanteessa kantaa,

jos niin tekisivät, toisen huolta.

Tarpeeksi on heillä kuten on: Näen

monissa silmissä minua mittaavissa

kuolettavan sairauden mielen

liian onnettoman ollakseen ystävällinen.

Tuhoamina kurjuuden, kaikki mitä voivat

on kanssaihmisiään vihata;

ja kunnes kuolevat täytyy heidän yhä

sinuun katsoa ja sinulle pahaa toivoa.

In my own shire if I was sad, kirjoitettu loka-joulukuussa vuonna 1895, on suomennettu A Shropshire Lad(1896) -teoksen vuoden 1917 painoksen (New York: John Lane Company) sivuilta 58-59.

Archie Burnettin(1950-) mukaan toisen rivin alun "Homely" ei tarkoita "kotoista" vaan on tässä synonyymi sanalle "kindly"(Poems of A. E. Housman, 1997, sivu 348), joten olen kääntänyt sen "hyväntahtoiseksi". Burnettin mukaan runossa on viittauksia muunmuassa William Shakespearen(1564-1616), rivit 7 ja 16, ja William Blaken(1757-1827) tuotantoon. jälkimmäisen riveillä 21-30.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus Käännöksiä #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous Lriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous#Runous Runoutta #Runoutta Runosuomennokset #Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

TIE

Ursula K. Le Guin(1929-2018)

Mikä on tie eiliseen?

Pitkä tie takaisin ja vähän tietä eteenpäin

ja tuhat mailia Pohjoiseen

lentokoneessa, junassa, Otavassa.

Ja kun tulet takaisin on uudestaan huominen.

(The Way.)

Alkuperäistekstin "way" on ongelmallinen kääntää, koska Le Guinilla se omaa useita eri merkityksiä, "etäisyys", "keino", "reitti", "tie" ja todennäköisesti viittauksen myös kiinalaisen filosofian Daoon eli Taoon.

#UrsulaKLeGuin #UrsulaKroeberLeGuin #Käännös Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja #Runokäännöksiä Runokäännöksiä #Runokäännös Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos Suomennos #Yhdysvallat Yhdysvallat #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

IKÄÄNTYMISEN TEORIA

Ursula K. Le Guin(1929-2018)

Kun vuosien luku tulee suuremmaksi

vuosi itse tulee pienemmäksi

mutta raskaammaksi. Se saa vetovoimaa.

Viimein se tulee niin raskaaksi

ettei se voi jatkaa kuten se on

vaan luhistuu mustaksi aukoksi

johon uppoavat kaikki vuodet

tullen äärettömiksi

ja täysin painottomiksi.

Theory of Aging on julkaistu teoksessa So Far So Good: Poems 2014-2018 (Copper Canyon Press).

#UrsulaKLeGuin #UrsulaKroeberLeGuin #Käännös Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja #Runokäännöksiä Runokäännöksiä #Runokäännös Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos Suomennos #Yhdysvallat Yhdysvallat #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

ALLA MAAN JOTA TALLOMME

A. E. Housman(1859-1936)

Alla maan jota tallomme

   ajatuksettomat kuolleet lepäävät tiheästi;

tämä aukeava pinta laajalti

   kantaa, ohuesti siroteltuna, elävät.

Under the earth we trample, kirjoitettu helmikuusta 1893 elokuuhun 1894, on suomennettu Archie Burnettin(1950-) toimittamasta teoksesta The Poems of A. E. Housman(Oxford: Clarendon Press 1997), sen sivulta 175.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos

SOTILAS PALATEN SODISTA

A. E. Housman(1859-1936)

 

Sotilas palaten sodista,
   ryöstäjä vallatun kaupungin,
tässä on lepo joka pyydä ei ansaitsemista;
   sisään sinä tule ja istu sinä alas.

Rauha on tullut ja sodat ovat ohi,
   tervetuloa sinulle ja tervetuloa kaikille,
kun sotaratsu laiduntaa apilaa
   ja suitsensa roikkuu tallissa.

Nyt ei enää lisää talvia puremassa,
   saastaa juoksuhaudassa syksystä kevääseen,
kesät täynnä hikeä ja taistelemista
   Keisarin tai Kuninkaan puolesta.

Lepää sinä, sotaratsu, ruostu sinä, suitsi,
   kuninkaat ja keisarit, pitäkää palkkanne;
sotilas, istu sinä alas ja joutilas ole
   majatalossa yön ikuisesti.

Soldier from the wars returning on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Grant Richards Ltd 1922), sen sivulta 23. Runo on vähintään viimeistelty maaliskuun 30. päivästä huhtikuun 10. päivään vuonna 1922, joskin on ehdotettu että olisi ollut olemassa kadonnut versio vuodelta 1905.

Runo sisältää lainauksia ja viittauksia Sir Walter Scottin(1771-1832), William Cullen Bryantin(1794-1878), Ovidiuksen(43 eaa - 18 jaa) ja Christina Rossettin(1830-1894) teoksiin Archie Burnettin(1950-) mukaan (The Poems of A. E. Housman, 1997, sivut 378-379), joskin osa Burnettin ehdotuksista vaikuttavat osin spekulatiivisilta, kuten se, että viimeinen rivi on Rossettin innoittama.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos #Suomennos

VALLANKUMOUS

A. E. Housman(1859-1936)

Länteen ja pois pyörät pimeyden vyöryvät,

   päivän hohtava viiri ylöspäin itään kannetaan,

haamut ja pelot, painajainen ja varsansa,

   hukkuvat aamun kultaiseen tulvaan.

Mutta yli meren ja mantereelle näkymättömiin

   turvaan Intiaan on vienyt maailma

laajan ja kuun pimentävän keilan yön,

   hänen ikuisen varjon korkean narrin lakkinsa.

Näe, keskitaivaalle on aurinko asetettu;

   kuuntele, kellotornit kilkuttavat soittoa keskipäivän.

On hiljaista, ja maanalainen pimeys

    on ohittanut nadiirin, ja alkaa kiivetä.

Revolution, alunperin tunnettu vain ensimmäisen rivin mukaan West and away the wheels of darkness roll (otsikko oli runon julkaisussa mukana ensimmäisen kerran vuonna 1926), julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1922). Runon ensimmäinen versio on joulukuulta 1895, viimeinen huhtikuulta 1922.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos #Suomennos

YKSINPUHELU

Jean Follain(1903-1971)

Tapahtuu että itselleen

lausuu vain muutaman sanan

yksin tällä oudolla maalla

sitten pieni valkoinen kukkanen

irtokivi kuten kaikki ennen

oljenkorsi

löytävät itsensä yhdistyneinä jälleen

portin edessä

jonka avaa hitaasti

mennäkseen sisään savitaloon

tuolien, pöydän, kaapin

leimutessa hohtavassa auringossa

Parler Seul on käännetty vertaillen W. S. Merwinin(1927-2019) englanninkieliseen käännökseen Speech Alone.

Jean Follain oli Normandiasta kotoisin ollut ranskalainen lakimies, runoilija ja tuomari. Hän kuoli auton yliajamana Pariisissa.

#JeanFollain #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Ranska #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos