Thomas Merton(1915-1968)
Kun seesteisen opetuslapsen sielussa
ilman enempää Isiä matkia
köyhyys on menestys,
on vähäinen asia sanoa katon menneen:
Hänellä ei ole edes taloa.
Tähdet, kuten myös ystävät,
ovat kiukuissaan ylväälle rauniolle.
Pyhimykset poistuvat useisiin suuntiin.
Ole ääneti:
Enää ei ole tarvetta kommentoida.
Se oli onnekas tuuli
joka puhalsi pois sädekehänsä huoliensa kanssa,
onnekas meri joka hukutti maineensa.
Täällä et ole löytävä
et sananlaskua etkä mietintöä.
Ei ole tapoja,
ei menetelmiä ihailla,
missä köyhyys ei ole mikään saavutus.
Hänen Jumalansa elää tyhjyydessä kuin kärsimys.
Mitä valinta on jäljellä?
No, olla tavanomainen ei ole valinta:
Se on tavanomainen vapaus
ihmisten vailla näkyjä.
"When in the Soul of the Serene Disciple..." on suomennettu kokoelmasta The Strange Islands(1957), sen sivulta 86.
#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti