HAAKSIRIKKOINEN

Derek Walcott(1930-2017)

Nääntynyt silmä ahmii merimaiseman purjeen

murusen vuoksi.

Taivaanranta ketjuttaa sen äärettömästi.

Toiminta aiheuttaa kiihkoa. Makaan,

purjehtien palmun uurteista varjoa,

peläten että jalanjälkeni moninkertaistuisivat.

Puhaltuva hiekka, ohut kuin savu,

tylsistyneenä, liikuttaa dyynejänsä.

Tyrsky väsyy linnoihinsa lapsen lailla.

Suolaisenvihreä köynnös kanssa keltaisen trumpettikukan,

verkko, matelee halki tyhjyyden.

Tyhjyys: Raivo jolla hietakärpäsen pää on täytetty.

Vanhan miehen nautinnot:

Aamu: mietiskelevä vetäytyminen, tarkastellen

kuivunutta lehteä, luonnon suunnitelmaa.

Auringossa, koiran uloste

saa kuoren, valkeentuu kuin koralli.

Me päädymme maahan, maasta alamme.

Omissa sisämyksissämme, luominen.

Jos kuuntelen voin kuulla polyypin rakentavan,

hiljaisuus lyömä meren kahden aallon.

Särkien meritäin, saan ukkosen halkeamaan.

Jumalankaltainen, tuhoten jumaluuden, taiteen

ja itseni, hylkään

kuolleet vertauskuvat: mantelin lehdenkaltaisen sydämen,

kypsyneet aivot mätänemässä kuin keltainen pähkinä

hautoen

sen sekamelskaa meritäiden, hietasääskien, ja toukkien,

tuo vihreän viinipullon evankeliumi tukahdutettu hiekalla,

leimattu, haaksirikkoutunut laiva,

tarrattu ajopuu naulainen ja valkoinen kuin miehen käsi.

The Castaway julkaistiin kokoelmassa The Castaway and Other Poems(1965).

Derek Walcott kertoi runon kirjoittamisesta The Paris Review -lehden haastattelussa seuraavasti:

"I wrote a poem called The Castaway. I told my wife I was going to stay by myself for a

Kuvan lähde: 
Caribbean trumpet tree - Tabebuia aurea (Taxonomy, Characteristics, Flower, Images)

weekend. Somewhere down in Trinidad. My wife agreed. I stayed in a beachhouse by myself and I wrote the poem there. I had an image of the West Indian artist as someone who was in a shipwrecked position … The beaches around here are generally very empty – just you, the sea, and the vegetation around you, and you’re very much by yourself. The poems I have written around the Crusoe theme vary. One of the more positive aspects of the Crusoe theme is that in a sense every race that has come to the Caribbean has been brought here under conditions of servitude or rejection, and that is the metaphor of the shipwreck, I think. Then you look around you and you have to make your own tools. Whether that tool is a pen or a hammer, you are building in a situation that’s Adamic; you are rebuilding not only from necessity but also with some idea that you will be here for a long time and with a sense of proprietorship as well."

Runossa on useita vaikeita kohtia kääntämisen kannalta; "almond" on sekä manteli että myös mantelitumake, runon lopussa "sea-wood nailed and white" on sekä ajopuu että rannan kasvusto: “sea-wood” is at once discarded driftwood and a network of mangroves or plants growing out of the water (Emma Trott: Creative Ecologies: Derek Walcott’s Postcolonial Ecopoetics, 2013). Runon loppu sähkösanomatyyliin kirjoitettuna on muutenkin vaikea kääntää. 

Runon alkuperäistekstin "yellow trumpet-flower" on ehkä Karibialla tavattavan, Etelä-Amerikasta kotoisin olevan Tabebuia aurea -puun - jolla ei ole suomenkielistä nimeä, kuten ei sen koko suvullakaan - kukka. Suomessa "trumpettipuu" tarkoittaa Catalpa-suvun puita. Joten miten kääntää kyseinen kohta suomeksi? Päätin lopulta kääntää kohdan vain "keltainen trumpettikukka".

Kuvituksena on Tabebuia aurea -puun kukkia.

#DerekWalcott #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #SaintLucia #Suomennos