LEDA ODOTTAMASSA JUPITERIA

Charles Dalmon(1862-1938)

I

Onko hän ajelehtiva missä on ajelehtinut

jos järveen sukellan?

       Jos uin keskellä lumpeiden,

       joutsenen kaltaisten lumpeiden,

onko hän seuraava vanavedessäni?

II

Viime yönä kaikki tähdet olivat usvassa,

ja kuu oli hyvin kalpea,

       ja kuulin surullista laulua -

       joutsenet kuolevat laulaen -

kuulinko kuolevan joutsenen?

III

Lintu valkoisuuden, kaikki sulous lahjana,

livu pitkin vesiä sinisiä!

       Kaislikossa näen valkoisuuden,

       joutsenen kaltaisen valkoisuuden,

erotkaa, suloiset kaislat, päästäkää hänet läpi!

(Leda Waiting for Jupiter, 1892).

Charles Dalmon oli englantilainen, työväenluokkaiset ja itsensä mukaan osin romanisukujuuret omannut, ja homoseksuaalisesti suuntautunut runoilija, joka nuoruudessaan oli kristitty sosialisti ja työskenteli muunmuassa palvelijana, stuerttina ja apulaiskirjastonhoitajana ja myöhemmin elokuvateollisuuden palveluksessa pitkäaikaisen rakastettunsa, biseksuaalin näyttelijän Frank Dyallin(1870-1950) vanavedessä. Dalmonin poliittinen muodonmuutos - tai pikemminkin rappeutuminen - kulminoitui hänen liittyessään Oswald Mosleyn fasisteihin vuonna 1934.

Kuvituksena on mahdollisesti Francisco Albanin(1578-1660) tuntemattoman 1600-luvun seuraajan tekemä kopio osasta Correggion(n. 1489-1534) maalausta Leda ja joutsen(n. 1530-32).

#CharlesDalmon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SODOMAN KYNÄPIIRROS LEDASTA

Michael Field eli Katharine Harris Bradley(1846-1914) ja Edith Emma Cooper(1862-1913)

Suurherttuan palatsi Weimarissa

   Se on Leda suloinen, villi ja vapaa,

      johdattaen lempeää Joutsentansa pitkin ruohoa näkemään

      tietyt pyöreät munat tahraa vailla:

Yksi käsi upotettuna kaisloihin ja yksi painaen kaulaa untuvaista,

      vaikka tämän kiusoitteleva nokka

      avautuu kohti kutrejansa,

hän houkuttaa hyväillyn olennon tahtoonsa.

   Hän iloitsee taivuttaa kirkkaassa valossa

kimmeltävän vartalonsa kohti rakastaan, kuinka paljon kirkkaampaa!

      Vaikka povellansa auringonpaiste lepää

ja levittää runsautensa laajoille kurville uumansa ja reisiensä,

      hänen lempeälle, ihastuneelle katseelleen,

      missä kätensä painaa

joutsenen valkoista kaulaa uppoavat Taivaan keskittyneet säteet.

(A Pen Drawing of Leda, Sodoma; Sight and Song, 1892, sivu 81.)

Runon nimi viittaa italaiseen taiteilijaan Il Sodomaan tai Sodomaan (oikeasti Giovanni Antonio Bazzi, 1477-1549), mutta runn kuvaama piirros on itseasiassa Leonardo da Vincin(1452-1519) Tutkielma polvistuvaa Ledaa varten vuosien 1503-07 väliltä, työ joka on tämän runon kuvituksena.

Olen lisännyt kolmannen rivin loppuun pilkun selkeyttämään lauserakennetta.

#MichaelField #KatharineBradley #KatharineHarrisBradley #EdithCooper #EdithEmmaCooper #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

HUUDAN ARMOASI

John Keats(1795-1821)

Huudan armoasi - sääliä - rakkautta - kyllä, rakkautta,

   armeliasta rakkautta joka kiusoittele ei,

yksimielistä, koskaan harhaamatonta, vilpitöntä rakkautta,

   naamioitta, ja nähtynä - tahraa vailla!

Oi! anna minun saada sinut täysin, kokonaan - kokonaan - minun ole!

   Tuo muoto, tuo kauneus, tuo suloinen nuori into

rakkauden, suudelmasi, - nuo kädet, nuo taivaalliset silmät,

   tuo lämmin, valkoinen, hohtava, miljoonien nautintojen rinta, -

itsesi - sielusi - säälissä minulle anna kaikki,

   evää älä atomin atomia, tai kuolen,

tai eläen edelleen ehkä, kurja orjasi,

   unohtaen, joutilaan kurjuuden usvassa,

elämän tarkoitukset - mieleni makuaisti

menettäen nautintonsa, ja sokea kunnianhimoni! 

I cry your mercy tai "I cry your mercy-pity-love! -aye, love!",  julkaistu myös nimellä To Fanny, on kirjoitettu syyskuussa tai lokakuussa vuonna 1819. Runo julkaistiin Richard Monckton Milnesin (lordi Houghton, 1809-85) kirjassa Life, Letters, and Literary Remains of John Keats(New York: George P. Putnam 1848), sen sivulla 392.

Runon kohde on Keatsin rakastettu Fanny Brawne(1800-1865): Keats’s shifting, complex, and confused regard for Fanny are also expressed in a few less impressive poems, likely written in or around October—The day is gone, I cry your mercy, What can I do to drive away, and To Fanny.

Runon ongelmiin kuuluu muunmuassa O! let me have thee whole,—all—all—be mine! missä "whole" ja "all" kääntyisivät molemmat luontevimmin suomeksi sanalla "kokonaan". Muihin ongelmiin kuuluu the palate of my mind / Losing its gust jossa "gust" lienee ensisijaisesti vanhassa merkityksessään synonyymi sanalle "palate" ja molemmat kääntyisivät luontevimmin "makuaisti", joten käännän vapaasti toisesta vanhentuneesta sanan "gust" merkityksestä jonka voisi katsoa olevan toissijainen merkitys Keatsilla, "relish", tässä tapauksessa "nautintonsa". Vaihtoehtoina olisi "aistimuksensa", "tuntemuksensa". Käännän myös "minor zest" olettaen että "minor" tässä on merkityksessä "nuori", mutta se voisi olla myös "kypsymätön", ja "zeat" "into" vaikka se voisi olla myös "intohimo", joten vaihtoehtona olisi "kypsymätön intohimo".

Kuvituksena on Fanny Brawnen valokuva noin vuodelta 1850.

#JohnKeats #Keats #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Romantiikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

HAUTAJAISET

John Donne(1572-1631)

Kuka tuleekaan verhoamaan minut, älä vahingoita 

      äläkä paljon kysele

tuosta hauraasta hiuskiemurasta joka kruunaa käsivarteni;

salaisuutta, merkkiä, sinun ei koskettaa pidä,

       sillä se on ulkoinen Sieluni,

varakuningas sille, mikä silloin taivaaseen menneenä,

on jättävä tämän hallitsemaan 

ja pitämään nämä raajat, maakuntansa, hajoamasta.

Sillä jos hermojen rihman aivoni antavat sortua

       kautta kaikkien osien,

voi sitoa nuo osat, ja tehdä minusta yhden kaikista;

nämä hiukset mitkä ylöspäin kasvoivat, ja voima ja taito 

       joilla on paremmista aivoista, 

voivat paremmin sen tehdä; ellei hän tarkoittanut että minä 

       kautta tämän tietäisin kipuni, 

kuten vangit ovat sitten kahlehditut kun heidät on tuomittu kuolemaan.

Mitä tahansa sillä tarkoitti, haudatkaa se kanssani,

       sillä koska olen 

rakkauden marttyyri, se saattaisi kuvainpalvontaa aikaansaada

jos toisten käsiin nämä pyhäinjäännökset tulisivat;

       koska oli nöyryyttä 

sallia sille kaikki minkä sielu voi tehdä, 

       siten on jonkinlaista uhmakkuutta

että kun et pelastaisi mitään minusta, hautaan jotakin sinusta.

The Funeral (alunperin The Funerall) julkaistiin ensi kertaa vuonna 1633. Käännös perustuu C. A. Patridesin(1930-1986) toimittamassa kokoelmassa The Complete Poems of John Donne(Lontoo: J. M. Dent & Sons Ltd 1990, 1. painos 1985) sivuilla 107-108, Theodre Redpathin(1913-1999) toimittamassa teoksessa The Songs and Sonets of John Donne(Lontoo: Methuen and Co. Ltd 1966, 1. painos 1956) sivuilla 102-103 (selityksineen) ja John T. Shawcrossin(1924-2011) toimittamassa kirjassa The Complete Poems of John Donne(Garden City: Anchor Books 1967) sivuilla 138-139 julkaistuihin versioihin.

Herbert Griersonin(1866-1960) mukaan (The Poems of John Donne: Volume II; Oxford: Claredon Press, 1912, sivut 47-48) runon kohde on voinut olla Donnen mesenaatti Magdalen Herbert(1561-1627), joka oli jäänyt leskeksi vuonna 1596 ja solmi toisen avioliittonsa vuonna 1609 John Danversin(1584/85/88-1655) kanssa. Magdalen Herbert oli runoilija George Herbertin(1593-1633) äiti. Grierson myös viittaa runon selityksissään hiuksista tehtyyn rannerenkaaseen, jonka Venetia Stanley(1600-33) myöhemmän aviomiehensä Kenelm Digbyn(1603-65) mukaan olisi antanut tälle, ja jonka Digby olisi polttanut kuullessaan Stanleyn aikovan mennä naimisiin Edward Sackvillen(1591-1652) kanssa. Muiden väitteiden mukaan Stanley oli Sackvillen vanhemman veljen Richardin(1589-1624) rakastajatar ennen kuin hän solmi avioliiton Digbyn kanssa vuonna 1625. Donnen ei-uskonnolliset sonetit kuitenkin yleensä ajoitetaaan pääosin 1590-luvulle, ja poikkeuksetkin ajoitetaan paljon ennen Griersonin viittaamaa sotkuista kolmio- tai neliödraamaa, ja Griersonin tarkoitus (lienee) osoittaa että Donnen kuvaamia hiusrannerenkaita oli olemassa.

Olen kääntänyt runon arkaaiset kohdat modernein termein lähteiden selitysten perusteella. Esimerkiksi Donnen "sinew" on selitysten mukaan nykymerkityksessä "nerve", joten käänsin sen suomeksi "hermoiksi". "Except" on kaikkien lähteiden mukaan Donnella merkityksessä "unless". Donnen "Subtile" (vanha muoto sanalle "subtle") on merkityksessä "rarefied" Patridesin mukaan, kun taas Etymology Onlinen mukaan kirjoitusajankohtaan sitä saatettiin käyttää myös merkityksissä "fine, delicately constituted, thin". Patridesin mukaan sonetin "bravery" on merkityksessä "bravado".

Kuvituksena on tuntemattoman taiteilijan tekemä Magdalen Herbertin muotokuva.

#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

TYYLI

Carl Sandburg(1878-1967)

Tyyli - jatka puhuen tyylistä.

Voit kertoa mistä mies saa tyylinsä aivan

     kuten voit sanoa mistä Pavlova sai jalkansa

     tai Ty Cobb pallosilmänsä.

     Jatka puhumista.

Vain älä vie pois minun tyyliäni.

         Ne ovat kasvoni.

         Ehkä eivät yhtään hyvät,

             mutta silti, minun kasvoni.

Puhun niillä, laulan niillä, näen, maistan ja tunnen niillä,

       tiedän miksi tahdon pitää ne.

Tapa tyylini

                 ja murrat Pavlovan jalat,

                 ja sokaiset Ty Cobbin pallosilmänsä.

  

(Style; Chicago Poems, 1916.)

Kuvituksena on irlantilaisen John Laveryn(1856-1941) maalaus Anna Pavlova(1911).

#CarlSandburg #Kirjallisuus #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runosuomennos #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus

EI OLE SULOISEMPAA KUIN RAKKAUS

Nossis(noin 300-250 eaa)

Ei ole suloisempaa kuin rakkaus:

Mitä muuhun tulee, kaikki muut siunaukset

ovat toissijaisia. Syljin jopa hunajan suustani.

Tämä on mitä Nossis sanoo. Ketä Kypris

ei ole suudellut, ei tiedä millaisia kukkia ruusut ovat.

Suomennettu englanninkielisten käännösten kautta.

Nossis oli noin 300-250 eaa kirjoittanut naispuolinen epigrammirunoilija nykyisen Etelä-Italian Locrin kaupungista, silloisen Suur-Kreikan Lokriin (tai Lokroin, riippuen kirjoitustavasta) kaupungista. Hänen nimissään on säilynyt noin tusinan verran runoja, joiden osan autenttisuus on epävarma. Sapfon jälkeen hän on kuitenkin antiikin kreikkalaisista naisrunoilijoista se, jonka nimissä on säilynyt eniten runoja.

Kypris on rakkauden jumalatar Afrodite.

Kuvituksena on Nossiksen patsas hänen kotikaupunkissaan, silloisen Suur-Kreikan Lokroin ja nykyisen Etelä-Italian Locrin kaupungissa.

Kuvan lähde: Locri | Calabria Region Official Tourism website

#Nossis #Epigrammi #Kirjallisuus #KreikkalainenAntologia #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

LUENTO VARJOSTA

John Donne(1572-1631)

Seiso paikoillasi, ja luen sinulle 

luennon, rakas, Rakkauden filosofiassa. 

      Nämä kolme tuntia jotka kuluttaneet olemme, 

      kävellen täällä, kaksi varjoa kulki

kanssamme, jotka itse tuotimme. 

Mutta, nyt kun aurinko on juuri yllä päidemme, 

      me noita varjoja tallaamme, 

      ja suurenmoiseen selkeyteen ovat kaikki asiat pelkistyneinä.

   Joten kun imeväiset rakkautemme kasvoivat, 

   valepuvut tekivät, ja varjot virtasivat

   meistä ja huolistamme; mutta nyt ei niin ole.

Tuo rakkaus ei ollut saavuttanut korkeinta astetta,

mikä on yhä keskittynyt jotteivät muut näkisi. 

Jolleivat rakkautemme tähän keskipäivään jää,

me olemme uusia varjoja tekevä tuolla toisella tavalla. 

      Kuten ensimmäiset tehtiin sokaisemaan 

      toiset, nämä jotka jäljessä tulevat

ovat meihin itseemme vaikuttava ja sokaiseva silmämme. 

Jos rakkautemme vähenevät ja lännensuuntaan laskevat,

       minulle sinä, valheellisesti, omasi

       ja minä sinulle toimintani olemme naamioiva.

   Aamun varjot pois kuluvat

   mutta nämä pidemmiksi koko päivän kasvavat; 

   mutta voi! rakkauden päivä on lyhyt, jos rakkaus on rappeutuva.

Rakkaus on kasvava, tai täysinäinen vakaa valo, 

ja ensimmäinen hetkensä, keskipäivän jälkeen, on yö.

A Lecture Upon the Shadow julkaistiin ensi kertaa vuonna 1635. Runo sisältyy käsikirjoituksiin myös nimillä Lecture Upon Shadow, Loves Lecture, Loves Philosophy, Song ja The Shadowe. A Lecture Upon the Shadow ja Lecture Upon the Shadow ovat olleet vakiintuneita nimiä runolle vuodesta 1650.

Käännös perustuu C. A. Patridesin(1930-1986) toimittamassa kokoelmassa The Complete Poems of John Donne(Lontoo: J. M. Dent & Sons Ltd 1990, 1. painos 1985) sivuilla 123-124, Theodre Redpathin(1913-1999) toimittamassa teoksessa The Songs and Sonets of John Donne(Lontoo: Methuen and Co. Ltd 1966, 1. painos 1956) sivuilla 132-133 (selityksineen) ja John T. Shawcrossin(1924-2011) toimittamassa kirjassa The Complete Poems of John Donne(Garden City: Anchor Books 1967) sivuilla 86-87 julkaistuihin versioihin.

Olen käännösratkaisuissani seurannut mikä vaikuttaa minusta parhaimmalta ratkaisulta suomenkielessä niissä kohdin missä lähdeteosten toimittajien versiot ja selitykset eroavat toisistaan. Olen myös yrittänyt vähentää hieman pilkkujen käyttöä suomennoksessa verrattuna alkuperäisteksteihin.

Kuvituksena on venetsialaisen taidemaalarin Palma Vechion(1479/80-1528) maalaus Jaakob ja Raakel(1524-25).

#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

NAAMIO

Carl Sandburg(1878-1967)

Heiluta punaista huiviasi nopeammin ja nopeammin, tanssija.

On kesä ja aurinko rakastaa miljoonaa vihreää lehteä, vihreyden

      joukkoja.

Punainen huivisi välähtää niiden edestä kutsuen ja kutsuen taas.

Silkki ja leimahdus sen ovat suuri sopraano kuoroa johtamassa

kantamana eteenpäin heräävien äänten kurkottaen kohti

     maailman sydäntä.

Varpaasi laulavat tavatakseen laulun käsiesi:

Anna punaisen huivin nopeammin käydä.

Aurinko ja kesä käskevät sinua.

(Mask, Chicago Poems, 1916.)

Kuvituksena on irlantilaisen John Laveryn(1856-1941) maalaus Anna Pavlova(1911).

#CarlSandburg #Kirjallisuus #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runosuomennos #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus

MATALAN KUUN MAA

Francis Ledwidge(1887-1917)

Usein katson kuun ollessa alhaalla

läpi tuon toisen ikkunan seinällä,

maata kokonaan kaunista lumen alla,

läikittämänä varjojen jotka tulevat ja menevät

kun tuulet kohoavat ja laskevat.

Ja muoto kauniin neidon

seisoo valkoisessa hiljaisuudessa

ja kutsuu minua käsillänsä.

Ja kun päivän huolet ovat laitetut,

kuin pyhät asiat, pois vaihdossa,

uneksin matalan kuun maasta ja neidosta

joka uuvu ei odottamaan, tai väsy

kutsumaan minua aina.

Ja menisin jos tietäisin meren

joka lipoo rantaa missä kuu on matalalla,

sillä kaipaus on minussa joka ei lähde.

The Low-Moon Land, julkaistu alunperin kokoelmassa Songs of the Fields(1915), on suomennettu kirjasta The Complete Poems of Francis Ledwidge(New York: Brentano's 1919), sen sivuilta 113-114.

Runon toisessa säkeistössä on paljon ongelmia, joista pahin on "mart": "And when the cares of the day are laid / Like sacred things, in the mart away". Mitä "mart" tässä tarkoittaa? "Mart" variantteineen voi tarkoittaa englanninkielessä ja iirinkielessä muunmuassa kamppailua, edullista kaupantekoa, kaupankäyntiä, kauppahallia, kaapparin valtakirjaa, kauppapaikkaa, markkinoita, merkkiä, messuja, taistelua, tinkimistä, toria, vaihtokauppaa sekä härkien teurastajaa, härän teurastamista, lehmää, lihavaa ihmistä, maaliskuuta, Martinpäivää, kuolemaa, suolalihaa, erityisesti talvella mutta myös milhin vuodenaikaan tahansa teurastettua karjaeläintä ja sen raatoa sekä teurashärän verta.  Käännän "in the mart away" suomeksi "pois vaihdossa", mikä on lähinnä enemmän tai vähemmän valistunut arvaus.

Kuvituksena on sveitsiläisen Arnold Böcklinin(1827-1901) työ Odysseus ja Kalypso(Odysseus und Calypso, 1882.)

#FrancisLedwidge #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Irlanti #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

PURJEHTIEN KOTIINPÄIN

Zhan Fangsheng(n. 400)

Kalliot jotka kohoavat tuhat jalkaa vailla katkosta,

järvi joka levittäytyy sata virstaa aallotta,

hiekat jotka ovat valkoiset vuoden läpi tahraa vailla,

mäntypuumetsät, ikivihreät talvella ja kesällä,

joet jotka ainaisesti virtaavat ja virtaavat taukoa vailla,

puut valanne pitäneet kaksikymmentätuhatta vuotta

olette äkisti parantaneet kivun vaeltajan sydämessä

ja kirjoittamaan uuden laulun saaneet siveltimensä.

Runo on suomennettu Arthur Waleyn(1889-1966) englanninkielisestä käännöksestä Sailing Homeward teoksessa Chinese Poems(i.p., 1. painos 1946), kirjan sivuilta 107-108.

Zhan Fangsheng, Waden-Gilesin siirtokirjoituksessa Chan Fang-Shêng, oli kiinalainen oppinut, runoilija ja virkamies Itäisen Jin-dynastian(317-420) kaudella. Waley sijoittaa hänet noin vuoteen 400, muualla hänen katsotaan toimineen keisari Xiaowun(362-372-396) hallituskaudella tai dynastian keskivaiheilla, eli noin vuoden 370 paikkeilla.

Mäntypuut olivat Zhan Fangshengin yhteiskuntaluokan, oppineiden herrasmiesten, symboli.

Kuvituksena on tuntemattoman taiteilijan Kalastamassa joella Yuan-dynastian(1279-1368) loppukaudelta.

#ZhanFangsheng #ChanFangsheng #ChanFangshêng #KiinalainenKirjallisuus #KiinanKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanRunous #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

KURTISAANI JÄRJESTELEE KAMPAUSTAAN

Elizabeth Jane Coatsworth(1893-1986)

Kwaigetsudo

Kasvonsa ovat kuu

yllä pilvien pyörteilyn.

Kätensä ovat kohotetut päänsä ylle.

Hän on kruunaamassa itsensä tukkansa mustalla lakalla.

(Courtesan Arranging Her Coiffure; Fox Footprints, 1923.)

Kwaigetsudo viitannee joko japanilaiseen Edo-kauden taidekoulukuntaan tai sille nimensä antaneen suvun taiteilijoihin. Vaihtoehtoina jälkimmäisessä tapauksessa ovat joko koulukunnan perustaja Kaigetsudõ Ando(n. 1671-1743) tai tämän sukulainen, ehkä poika, Kaigetsudõ Anshi, jonka toiminnalle annetaan eri lähteissä vuodet 1700-16, 1704-16 ja 1711-36.

Kuvituksena on jälkimmäisen taiteilijan, Kaigetsudõ Anshin, työ Kurtisaani asettamassa hiusneulaa hiuksiinsa noin vuodelta 1714.

#ElizabethCoatsworth #ElizabethJaneCoatsworth #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SYKSY

Elizabeth Jane Coatsworth(1893-1986)

Yllä kultaisen kaivon

keltaiset ovat lehmuspuut,

syksy on maassa

tuulta vailla.

Unohtaen aamunkoiton

ja kuhisevan keskipäivän,

punaruskeat kukot

kiekuvat kuulle.

(Autumn; Fox Footprints, 1923.)

Elizabeth Jane Coatsworth oli lastenkirjoistaan tunnettu yhdysvaltalainen kirjailija ja runoilija.

Kuvan lähde: Remembering Maine’s lady of letters, Elizabeth Coatsworth - Island Institute.

#ElizabethCoatsworth #ElizabethJaneCoatsworth #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

TAOLAINEN LAULU

Ji Kang(223/224-262/263)

Olen pois viskaava Viisauden ja torjuva Oppineisuuden;

ajatukseni ovat vaeltava äänettömässä Tyhjyydessä.

Aina katuen tehtyjä vääryyksiä

ei ole koskaan tuova rauhaa sydämelleni.

Viskaan koukkuni yhteen virtaan:

Mutta iloni on kuin omistaisin Kuningaskunnan.

Päästän irti hiukseni ja kuljen laulaen;

neljälle rajaseudulle asti ihmiset liittyvät kertosäkeeseeni:

"Ajatukseni ovat vaeltava äänettömässä Tyhjyydessä."

Runo on suomennettu Arthur Waleyn(1889-1966) englanninkielisestä käännöksestä Taoist Song teoksessa Chinese Poems(i.p., 1. painos 1946), sivulta 83.

Ji Kang, Waden-Gilesin siirtokirjoituksessa Hsi K'ang, oli kiinalainen oppinut ja runoilija, yksi Bambulehdon seitsemästä viisaasta, joka teloittiin hänen tultuaan sotketuksi Wei-dynastian(220-264) lopun valtakamppailuihin. Hän oli avioliittonsa kautta sukua Cao-suvun perustamalle, Pohjois-Kiinaa hallinneelle Wei-dynastialle, jonka todellisen vallan hovissa ottanut Sima-suku syrjäytti vuonna 264, perustaen Läntisen Jin-dynastian(265-316).

Kuvituksena on japanilaisen taiteilijan Tsukioka Sessain(1761-1839) työ Bambulehdon seitsemän viisasta(noin 1800-25).

#JiKang #HsiKang #KiinalainenKirjallisuus #KiinanKirjallisuus #KiinalainenRunous #KiinanRunous #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

MENNYT ON PÄIVÄ

John Keats(1795-1821)

Mennyt on päivä, ja menneet sen sulot kaikki!

   Suloinen ääni, suloiset huulet, pehmeä käsi, ja pehmeämpi rinta,

lämmin henkäys, kepeä kuiskaus, sävy hellä,

   kirkkaat silmät, täydellinen muoto, ja raukea uuma.

Hiipui kukka ja sen orastavat sulot kaikki,

    hiipui näky kauneuden silmistäni,

hiipui muoto kauneuden syleilystäni,

    hiipui ääni, lämpö, valkeus, paratiisi!

Hävisi ennenaikaisesti illan sulkeutuessa,

    kun hämäräinen juhlapäivä - tai pyhäpäivä -

tuoksuvaverhoista rakkaudesta alkaa kutoa

   kudetta tiheän pimeyden, kätketylle nautinnolle:

Mutta, koska luin rakkauden messukirjan tänään läpi,

hän antaa minun nukkua, jos paastoan ja rukoilen.

The day is gone, myös tunnettu nimellä Sonnet, on kirjoitettu lokakuussa vuonna 1819, mahdollisesti sisällytetty kirjeeseen Fanny Brawnelle lokakuun 11. päivänä vuonna 1819. Runo julkaistiin Richard Monckton Milnesin (lordi Houghton, 1809-85) kirjassa Life, Letters, and Literary Remains of John Keats(New York: George P. Putnam 1848), sen sivulla 392.

Runon kohde on Keatsin rakastettu Fanny Brawne(1800-1865): Keats’s shifting, complex, and confused regard for Fanny are also expressed in a few less impressive poems, likely written in or around October—The day is gone, I cry your mercy, What can I do to drive away, and To Fanny.

Runon ongelmiin kuuluu esimerkiksi kolmannen rivin lopun "tender semi-tone". Kyse on ensin siitä, missä merkityksessä runoilija käyttää sitä? Vertaako hän puhetta musiikin sointiin, vai onko kyseessä "tauko" kuten musiikissa? Molemmissa merkityksissä sanalle "semi-tone" ei ole mitään suomenkielistä käännöstä joka ei kuulostaisi runossa töksähtävältä. Vaihtoehdot olisivat olleet "intervalli", "puoliaskel", "puolisointu", "puolisävel", "puolisävelaskel" tai hyvin vapaa käännös ("hellä sävy", "hellä välinäytös" tai jopa "hellä lirkutus"). Olen valinnut vapaan käännöksen. Neljännen rivin "accomplished" olen kääntänyt vapaasti "täydellinen", koska "loppuunsaatettu", "valmis" jne kuulostaisivat oudoilta - mutta "hienostunut" saattaisi olla pätevä vaihtoehto "täydelliselle". Olen myös kääntänyt yhdeksännen rivin "unseasonably" vapaasti "ennenaikaisesti" enkä "vuodenaikaan sopimattomasti". Viimeisen rivin "seeing" on myös ongelmallinen, koska sen voi kääntää tässä "koska", "jos", "nähden", "sikäli kuin", joista olen valinnut hieman epäröiden. "Hän" on oletettavasti "rakkaus".

Kuvituksena on Fanny Brawnen valokuva (koteloineen) noin vuodelta 1850.

#JohnKeats #Keats #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Romantiikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennokset #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TULEVA RUNOILIJA

Francis Ledwidge(1887-1917)

"Onko pitkälti kaupunkiin?" kysyi runoilija,

kun seisoi alla valittavan tuuliviirin,

ja lämpimät valot hohtivat hopeisina

helmoilla tuulisen sateen.

"Ovat he jotka minua kutsuvat," hän anoi,

"ja olen märkä ja matkasta kipeänä."

Mutta kukaan ei puhunut suojasta,

ja hän kääntyi teljetyltä ovelta.

Ja he odottavat runoilijaa kaupungissa

kera kivien porteilla, ja pilkkahuutojen,

mutta kaukana etäisyyden nummilla

tuhannen vuoden sinessä

hän nukkuu kera ajan joka hänet tuntee,

savessa syntymättömien, kuollut,

lepo väsyneillä jalkapohjillansa,

maine lahonneella päällänsä.

(The Coming Poet.)

Kuvituksena on sveitsiläisen Arnold Böcklinin(1827-1901) työ Kuusipuut auringonlaskussa(noin 1849).

#FrancisLedwidge #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #Irlanti #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

LEDA

Rainer Maria Rilke(1875-1926)

Kun jumala tuli tämän sisään tuskassaan,

oli lähes säikähtynyt huomatessaan joutsenen niin kauniiksi;

antoi itsensä tähän hävitä, täysin hämmennyksissään.

Mutta harhautuksensa jo ajoi toimimaan,

ennen kuin oli edes koetellut tuntemuksia

tutkimattoman olemassaolonsa. Ja joka oli paljastettu

tunnisti joutsenessa tulevan

ja tiesi jo: hän pyysi yhtä asiaa,

minkä nainen, hämmentyneenä vastarinnassaan,

kyennyt ei enää kätkemään. Hän laskeutui,

ja, kaulansa ponnistellen vastaan heikkenevää kättä,

jumala antoi itsensä tulla rakastettuunsa.

Vasta sitten onnelliseksi tunsi höyhenissään

ja todella tuli joutseneksi kohdussaan.

Pariisi, syksy 1907 - Capri, kevät 1908

(Leda; Der Neuen Gedichte anderer Teil, 1908.)

Suomennos on tehty Martin Greenbergin, Len Krisakin ja Alfred de Zayas'in englanninkielisiin käännöksiin vertaillen.

Leda oli Spartan kuninkaan Tyndareoksen puoliso, jonka ylijumala Zeus makasi - tarun useimpien versioiden mukaan väsin - joutsenen muodossa. Leda synnytti tämän jälkeen neljä lasta, joista Helena ja Polydeukes eli Pollux olivat Zeuksen lapsia, Kastor Tyndareoksen, ja Klytaimnestran isä on Kreikan tarustossa milloin Tyndareos, milloin Zeus. Yeats vaikuttaa antavan omassa versiossaan isyyden Zeukselle, jonka tekemä väkivallanteko johti siitä syntyneiden tyttärien kautta välillisesti Troijan sotaan ja Agamemnonin kuolemaan hänen palatessaan sodasta. Yeatsin runon kuvaston taustalla on hellenistinen reliefi, joka innoitti myöhemmin roomalaisia patsaita. Siinä Zeus pitää joutsenena nokallaan kiinni Ledan niskasta ja yhdyntä tapahtuu Ledan seisoessa, joutsenen tarrautuessa räpylöillään hänen reisiinsä.

Kuvituksena on ranskalaisen taiteilijan Charles(-Francois) Sellierin(1830-1882) työt Leda ja joutsen(Léda et le Cygne) ja Tutkielma Ledaa ja joutsenta varten(Étude pour Leda et le Cygne).

#RainerMariaRilke #Rilke #ItävallanKirjallisuus #ItävallanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

YÖ ON LYHYT

Buson(1716-1783)

Yö on lyhyt -

joen matalikoilla viipyy

palanen kuuta.

Suomennettu Yuki Sawan(1945-) ja Edith Marcombe Siffertin(1916-2017) englanninkielisestä käännöksestä teoksessa Haiku Master Buson(Union City: Heian, 1978), sivulta 81.

#Buson #YosaBuson #Haiku #HaikuRunous #JapanilainenKirjallisuus #JapanilainenRunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Suomennos

MYRTIN VARJOSSA

William Blake(1757-1827)

Miksi pitäisi minun sinuun sidottu olla,

oi suloinen myrttipuu?

Rakkaus, vapaa rakkaus, ei voi sidottu olla

mihinkään puuhun joka kasvaa kamaralla.

Oi! kuinka sairaana ja väsyneenä

makaan myrtin alla;

kuin lanta kamaralla,

alle myrttini sidottuna.

Usein myrttini turhaan huokasi

nähdä raskaan kahleeni:

Usein meidän huokaavan Isäni näki,

ja nauroi yksinkertaisuudellemme.

Joten löin häntä, ja verensä

tahrasi juuret kantamat myrttini.

Mutta aika nuoruuden on poissa,

ja harmaat hiukset ovat päässäni.

In a Myrtle Shade, kirjoitettu noin vuonna 1793, on suomennettu teoksesta Selected Poems(Lontoo: Penguin Books 1996), kirjan sivuilta 118-119.

Kuvan lähde: Myrtus communis|common myrtle/RHS Gardening

Myrtti lienee välimerenmyrtti, Myrtus communis.

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

LEDA

Robert Graves(1895-1985)

Sydän, mistä yksinäisistä peloista kivistit,

   kuinka irstaasti pohdit

tuota kauhua jolla Leda vaakkui

   joutsenen levitettyjen siipien alla.

Sitten pian hullu uskovainen hymysi

   teki jännittyneeksi vatsan, rinnan kaareutti,

ja siellä hetken jumalasi alla

   ponnistelit ja haukoit eläimellisimpänä.

Raskaana olet, kuten Leda oli,

   rivoudesta, murhasta ja petoksesta;

jatkaen yötä koska

   jälkeiset raukeudet tarrautuvat niin suloisesti.

Leda on suomennettu kirjasta Collected Poems(1955), kirjan sivulta 111. Gravesin päiväkirjamerkinnän mukaan hän kirjoitti runoa kesäkuussa 1937. Runo julkaistiin vuonna 1938.

Kuvituksena on puolalaisen taidemaalarin Tadé Stykan(1889-1954) maalaus Leda joutsenen kanssa(1920).

#Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #EnsimmäinenMaailmansota #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Sotarunous #Suomennoksia #Suomennos