maanantai 2. marraskuuta 2020

PUHE SHAKESPEAREN HAAMULLE. ROUVA B-'S:N VIERAILLESSA HÄNEN HAUDALLAAN NÄIDEN RIVIEN KIRJOITTAJAN SEURASSA, ELOKUUN 13., 1787.

George Monck Berkeley(1763-1793)

Pastori H- Toddille, M.A.

Nopsasti säteilevistä valtakunnista valon,
Avonin virralle lentosi ohjaa,
ja näe, vaivaamattomana keskiyön hämärän,
Eliza etsii seppelöityä hautaasi:
Nyt näe liekki joka kultaa uurnaasi,
hänen lähestymisestään suurenmoisempana palavan:
Näe karkotettuna hämärä syvä,
sillä kauneus antaa oman valonsa ympärilleen.
Kun taas Nerous soihtuaan ylhäällä heiluttaa,
voitokkaasti taivaalle osoittaen,
sitten hymyillen kutsuu kukoistavaa rouvaa hienoa,
kilpailijaa ei minkään rahvaanomaisen maineen.
Ympärillä hänen Shakespearensä pyhitetyn haudan
anna Luonnon levittää kaiken kukintansa;
siellä, istuttamana sointuvan Yhdeksän muusan,
on vihanta laakeri hohtava;
esikko kalpea, orvokki sininen,
siellä, siellä on juova kasteen aamun;
kun taas Halu kaunis on koristava katafalkkinsa
jokaisella kukkasella Neroudelle rakkaalla. 

Runo on omistettu englantilaiselle pastori Henry Toddille(1763-1845) joka oli anglikaaninen pappi (joskin hänen virkansa olivat usein nimellisiä, taloudellista tukea varten myönnettyjä sinekyyreja), kirjailija, kirjastonhoitaja ja oppinut.


#GeorgeMonckBerkeley #Kirjallisuus #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti