EPÄTOIVOTTU

Mary Coleridge(1861-1907)

Me olimme nuoria, olimme riemuissamme, olimme hyvin hyvin viisaita,

ja ovi seisoi auki juhlaamme,

kun siellä kulki ohitsemme nainen Länsi silmissään,

ja mies selkänsä käännettynä Itään.

Oi, hiljenivät sydämet niin nopeasti lyövät,

voimakkain ääni oli hiljaa.

Pila kuoli pois huulillamme kun he kulkivat ohi,

ja säteisiin heinäkuun koleus iski.

Kupit punaista viiniä muuttuivat valjuiksi laudalla,

valkoinen leipä mustaksi kuin noki.

Hurtta unohti herransa käden,

putosi alas hänen jalkoihinsa.

Alhaalla anna minun levätä, missä kuollut koira makaa,

ennen kuin istun taas juhlaan,

kun kulkee ohi nainen Länsi silmissään

ja mies selkänsä käännettynä Itään.

(Unwelcome, 1907.)

#MaryColeridge #MaryElizabethColeridge #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos