Walt Whitman(1819-1892)
1
Epätoivoiset huulet lipuvat loputtomasti kohti minua, öin ja päivin,
surullinen ääni Kuoleman - kutsu lähimmän rakastajan, tuoden esille,
hätääntyneenä, epävarmana,
"Tämä meri jota olen pian purjehtiva, tule kertomaan minulle,
tule kertomaan minulle minne riennän - kerro minulle määränpääni."
2
Ymmärrän tuskasi, mutta en voi auttaa sinua,
lähestyn, kuulen, katson - surullinen suu, katse ulos silmistä,
sinun mykkä kysymyksesi,
"Minne menen sängyltä jossa nyt makaan, tule kerro minulle;"
vanhuus, hätääntynyt, epävarma - nuoren naisen ääni vetoamassa minuun,
lohdutukseksi,
nuoren miehen ääni, "Enkö pakenisi?"
(Despairing Cries)
#WaltWhitman #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti