LEIJONA

Al-Mutanabbi(915-965)

Kun leijona paljastaa hampaansa, älä

kuvittele, että leijona hymyilee sinulle.

Olen surmannut miehen, joka useasti sydämeni verta etsi,

ratsastaen ylväällä tammalla jonka selkään ei kukaan muu voi nousta,

jonka taka- ja etujalat näyttävät laukkaavan yhtenä

eikä kättä tai jalkaa tarvitse hän kannustamaan eteenpäin.

Ja oi päiviä, jolloin olen heilauttanut hienoteräisen kalpani

keskellä kuoleman merta, missä aalto iski aaltoon!

Autiomaa tuntee minut hyvin, yö, ratsumiehet,

taistelu ja miekka, paperi ja kynä.

Suomennettu englanninkielisestä käännöksestä.