maanantai 4. syyskuuta 2023

BISKAJAN MAA

A. E. Housman(1859-1936)

Kuunnelkaa, maakravut, kuunnelkaa, merimiehet, tarinaa surusta ja minusta
katsomassa Biskajan maasta meren vesille.

Katsoen Biskajan maasta yli Valtameren taivaalle
kauas katsovalla niemimaalla kävelimme illalla murhe ja minä.
Siellä, kun lämpimänä länsi paloi ja itä värittömän
   kylmä,
alhaalla auringonlaskun vesiväylällä ajoi rantaan kultainen laiva.
Mastoista kultainen ja kultainen köysistä, pilvistä kultainen katseelle se oli,
ja se heijasti lippunsa kultaisena meren vesille.

Oi, sanoin minä, ystäväni ja rakastajani, nouskaamme nyt tuohon laivaan ja purjehtikaamme
poispäin laskuveteen värien ja ohjatkaamme auringonlaskun polulle;
jättäkäämme yö laskeutumaan takanamme ja pilvistyvät maat
   jättäkäämme:
Apu sinulle ja minulle on tuolla, turvasatamassa länteen illasta.

Kukkulan alla laiva läheni satamaa, kunnes katsoja näkemään kykeni
kultaisella kannella perämiehen seisovan kultaisella ruorilla,
mies ja laiva ja taivas ja vesi palaen yhdessä tulessa;
ja merimies Valtameren, hän kutsui tullessansa:
Auringonlaskun maanteiltä hän huusi merelle,
"Maakravut Biskajan maan, onko teillä apua murheelle ja
   minulle?"

Kun kuulin en vastannut, seisoin mykkänä ja pudistin päätäni:
Poika maan ja poika Valtameren, paljon me ajattelimme ja mitään emme
   sanoneet.
Suru ja minä odotimme iltahämärässä, auringonlaskuun murhe ja hän
käänsivät heidät Biskajan maasta meren vesille.

The Land of Biscay, josta on kolme luonnosta väliltä joulukuu 1895 ja elokuun 24. 1922, julkaistiin kokoelmassa More Poems(1936), se on tähän suomennettu kokoelmasta The Poems of A. E. Housman(1997), sivuilta 143-145. Housman ilmeisesti yhdessä vaiheessa suunnitteli runon julkaisemista Last Poems(1922) -kokoelmassa.

Olen kääntänyt paremman vaihtoehdon ja selkeyden nimissä "landsmen" "maakravuiksi", vaikka se vähän särähtääkin runon kontekstissa. "Maamiehet", "maanmiehet" antaisivat väärät mielikuvat. Runosta julkaistiin vuonna 1936 versio, jossa kertoja kutsuu maakrapujen ja merimiesten poikia kuuntelemaan. 

Archie Burnett kommenteissaan (The Poems of A. E. Housman, sivut 458-460) katsoo runon taustalla 'olevan 1500-luvun alkupuolella julkaistun espanjalaisen balladin El romance del conde Arnaldos [josta ilmestyi englanninkielinen käännös James Ellroy-Fleckerin(1884-1915) toimesta Housmanin toisen ja kolmannen luoksen välissä], siitä ammentavien Richard Hoveyn(1864-1900), Jean Ingelow'n(1820-1897) ja Henry Wadsworth Longfellow'n(1807-1882) englanninkielisten runojen kautta. Muina innoittajina Burnett mainitsee myös esimerkiksi Algernon Charles Swinburnen(1837-1909) runo Between the sun and the sea(1863) ja skotlantilaisen balladin Fair Annie Lochroyan.

Burnettin mukaan "Biskajan maa" ei tarkoita Biskajanlahden rannikkoa, vaan kuvitteellista maata.

Housman käyttää laivasta nimeä "she"; koska "hän" suomenkielessä aiheuttaa ongelmia laivan erottamisessa sen ruorimiehestä kolmannessa säkeistössä, olen kahdessa kohtaa korvannut sen sanalla "se" ja kerran sanalla "laiva".


#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #EnglanninkielinenKirjallisuus #EnglanninkielinenRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännetty #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennettu #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti