Amy Lowell(1874-1925)
I
I
Taas kukonkannus,
taivaallisen sininen puutarhassani.
Ne, sentään, muuttumattomat.
II
taivaallisen sininen puutarhassani.
Ne, sentään, muuttumattomat.
II
Kuinka olen satuttanut sinua?
Katsot minut kalpein silmin,
mutta nämä ovat kyyneleeni.
III
Katsot minut kalpein silmin,
mutta nämä ovat kyyneleeni.
III
Aamu ja ilta -
silti meille kerran kauan sitten
ei ollut erotusta.
silti meille kerran kauan sitten
ei ollut erotusta.
IV
Kuulen monia sanoja.
Aseta tunti jolloin voin tulla
tai pysy hiljaa.
V
Aseta tunti jolloin voin tulla
tai pysy hiljaa.
V
Aavemaisessa aamunkoitossa
kirjoitan uusia sanoja korvillesi -
yhä nytkin sinä nukut.
VI
kirjoitan uusia sanoja korvillesi -
yhä nytkin sinä nukut.
VI
Tämä sitten on aamu.
Eikö teillä ole mitään lohdutusta minulle
kylmänväriset kukat?
Eikö teillä ole mitään lohdutusta minulle
kylmänväriset kukat?
VII
Silmäni ovat väsyneet
sinun seuraamisestasi kaikkialle.
Lyhyitä, oi lyhyitä, päivät!
VIII
sinun seuraamisestasi kaikkialle.
Lyhyitä, oi lyhyitä, päivät!
VIII
Kun kukka putoaa
lehti ei ole vähempää vaalittu.
Joka päivä pelkään.
IX
lehti ei ole vähempää vaalittu.
Joka päivä pelkään.
IX
Jopa hymyillessäsi
suru on takana silmiesi.
Sääli minua, siten.
X
suru on takana silmiesi.
Sääli minua, siten.
X
Naura - se ei ole mitään.
Muille voit näyttää iloiselta,
minä katson sinua surevin silmin.
XI
Muille voit näyttää iloiselta,
minä katson sinua surevin silmin.
XI
Ota se, tämä valkoinen ruusu.
Varret ruusujen eivät vuodata verta;
sinun sormesi ovat turvassa.
XII
Varret ruusujen eivät vuodata verta;
sinun sormesi ovat turvassa.
XII
Kuten jokituuli
heittävä pilviä kirkkaaseen kuuhun,
olen minä sinulle.
heittävä pilviä kirkkaaseen kuuhun,
olen minä sinulle.
XIII
Katsellen kurjenmiekkaa,
heiveröisiä ja hauraita terälehtiä -
kuinka olen arvollinen?
heiveröisiä ja hauraita terälehtiä -
kuinka olen arvollinen?
XIV
Alas punaista jokea
ajelehdin rikkonaisessa jollassa.
Oletko sinä sitten niin rohkea?
XV
Alas punaista jokea
ajelehdin rikkonaisessa jollassa.
Oletko sinä sitten niin rohkea?
XV
Yö lepää rinnallani
siveänä ja kylmänä kuin terävä miekka.
Se ja minä yksin.
siveänä ja kylmänä kuin terävä miekka.
Se ja minä yksin.
XVI
Viime yönä satoi.
Nyt, autiossa aamunkoitossa,
sinitöyhtönärhen huuto.
XVII
Nyt, autiossa aamunkoitossa,
sinitöyhtönärhen huuto.
XVII
Hölmöä surra niin,
syksyllä on värikkäät lehtensä -
mutta ennen kuin ne muuttuvat?
XVIII
syksyllä on värikkäät lehtensä -
mutta ennen kuin ne muuttuvat?
XVIII
Jälkeenpäin ajattelen:
Unikot kukkivat kun ukkostaa.
Eikö tämä ole tarpeeksi?
XIX
Unikot kukkivat kun ukkostaa.
Eikö tämä ole tarpeeksi?
XIX
Rakkaus on leikki - kyllä?
Ajattelen sen olevan hukkuminen:
Mustia pajuja ja tähtiä.
XX
Ajattelen sen olevan hukkuminen:
Mustia pajuja ja tähtiä.
XX
Kun asteri himmenee,
kiipijäkasvi koreilee verenpunaisessa.
Aina toinen!
XXI
kiipijäkasvi koreilee verenpunaisessa.
Aina toinen!
XXI
Kääntyen sivulta,
sokeana yön työstä,
kuulen aamukiekunan.
XXII
sokeana yön työstä,
kuulen aamukiekunan.
XXII
Pilvi liljoja,
tai sitten sinä kävelet edessäni.
Kuka voisi nähdä selvästi?
XXIII
tai sitten sinä kävelet edessäni.
Kuka voisi nähdä selvästi?
XXIII
Suloinen tuoksu kosteiden kukkien
yllä aamuisen puutarhan.
Sinun muotokuvasi, kenties?
XXIV
yllä aamuisen puutarhan.
Sinun muotokuvasi, kenties?
XXIV
Pysyen huoneessani,
ajattelin uusia Kevään lehtiä.
Tuo päivä oli onnellinen.
ajattelin uusia Kevään lehtiä.
Tuo päivä oli onnellinen.
#AmyLowell #Imagismi #Käännösrunous #Runo #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti