maanantai 10. helmikuuta 2025

LESKENI

Charles Simic(1938-2023)

Valokuva mustiinpukeutuneesta naisesta.
Leikkaan hänet irti historiankirjasta.
Puhun hänelle kuin rakastaja.
Tahdon piristää häntä.

Katoin päivällispöytämme.
Laitan valot päälle kun ilta saapuu.
Kun käännän ne pois,
voin kuulla hänen huokaavan.

Hän tulee Poznanista.
Toinen hänen jaloistaan on toista lyhyempi.
Hän opiskeli ranskaa koulussa.
Hän voi yhä lausua hieman Villonia.

Nyt hän kävelee lumen halki.
Hän tulee minun suuntaani,
mutta sudenpäinen koira on hänen takanaan,
ja sotilas korkein narskuvin saappain.

(My Widow; Classic Ballroom Dances, 1980), sivu 36.)



#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

ANKARA ILMASTO

Charles Simic(1938-2023)

Aivot kallossaan
ovat hyvin kylmät,
Albertus Magnuksen
mukaan.

Jotakin kuin kappale tundraa
maailmankaikkeuden mittakaavassa.
Galaktinen tuuli.
Jylhät jäävuoret taivaanrannassa.

Napayö.
Suuri valtamerialus kiinnijääneenä jäähän.
Muutama valo vielä palamassa kannella.
Hiljaisuus ja tuikea kylmyys.

(Harsh Climate; Classic Ballroom Dances, 1980), sivu 54.)

Albertus Magnus(n. 1200-1280), Albert Suuri, oli saksalainen dominikaanimunkki ja piispa, jota pidettiin yhtenä aikansa johtavista katolilaisen kirkon oppineista hänen laajojen kirjoitustensa pohjalta, joissa hän sovitti yhteen Aristoteleen opetuksia uusplatonismin ja katolilaisen kirkon oppien kanssa, ja pyrki järjen ja uskon yhteensovittamiseen. Vuonna 1931 paavi Pius XI(1922-39) julisti hänet pyhimykseksi ja yhdeksi katolilaisen kirkon virallisista kirkonopettajista, ja vuonna 1941 paavi Pius XII(1939-58) julisti hänet kaikkien luonnontieteiden suojeluspyhimykseksi. Edeltäjänsä tavoin Pius XII edusti myöntyväisyyslinjaa Natsi-Saksan suhteen.


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

sunnuntai 9. helmikuuta 2025

VARHAISILLAN ALGEBRA

Charles Simic(1938-2023)

Hullu nainen meni merkiten rasteja
koululiidun palasella 
pahaa-aavistamattomien, käsiä pitelevien,
kotiinsuuntaavien parien selkään.

Oli talvi. Oli jo pimeää.
Ei voinut nähdä hänen kasvojaan
pukeutunut kääriytyneesti kun hän oli ja salavihkainen.
Hän kulki kuin tuulen ajamana, kuin variksen siipisenä.

Liidun on täytynyt olla lapsen hänelle antama.
Sitä yritti etsiä jatkuvasti poikaa väkijoukosta,
odottaen hänen olevan hyvin kalpea, hyvin vakava,
palanen rihvelitaulua taskussansa.

(Early Evening Algebra; Unending Blues, 1986), sivu 9.)

Runon ongelma ovat kohdat joissa kerrotaan, kuinka henkilö jota kutsutaan "one" ei voi nähdä naisen kasvoja ja etsii olettamaansa poikalasta väen keskeltä. "One" tässä kontekstissa voisi kääntää "eräs", mutta koska "one" on ennemminkin runon kertoja, ei sitä eikä "yksi" sanoja voi käyttää, eikä "one" sanaa voi oikeastaan edes kääntää suoraan tässä  tapauksessa. "Minä" taas ottaisi liian suuria vapauksia alkuperäistekstin suhteen. Joten olen ensimmäisessä kohdassa jättänyt sanan kokonaan kääntämättä, ja toisessa kohtaa kääntänyt "one kept looking" muotoon "sitä yritti etsiä jatkuvasti".

Olen käänyänyt viimeisen rivin " chip of black slate" muotoon "palanen rihvelitaulua", vaikka "mustaliuske" olisi ehkä parempi kirjaimellinen vaihtoehto, mutta koska "black slate" viittaa koulutauluihin joihin kirjoitetaan liidulla, valitsin lukijan kannalta selkeämmän vaihtoehdon.


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

LOKAKUU SAAPUMASSA

Charles Simic(1938-2023)

Minulla on vain vähäpätöinen muurahainen
ajateltavana tänään.
Toisilla on pyhimysten kuvia,
toisilla on pilviä taivaalla.

Talvi voi olla ovella,
sillä hän on aivan yksin
ja kiireissään piiloutua.
Kuitenkin, kykenemättä päättämään

hän palaa takaisin askeleensa
useita kertoja ja löytää itsensä
valtavalla tyhjällä muurilla
jolla ei ole ikkunaa.

Puiden tummat massat
heittävät sokkelonsa eteensä,
vain pyyhkiäkseen ne seuraavaksi pois
viekkaalla, meren kuohuisella äänellä.

(October Arriving; Unending Blues, 1986), sivu 48.)


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

TUULI

Charles Simic(1938-2023)

Koskettaen minua, kosketat
maata joka on karkottanut sinut.

(The Wind; Dismantling the Silence(1971), sivu 4.)


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

RUNO

Charles Simic(1938-2023)

Jokainen aamu unohdan kuinka on.
Näen savun kasautuvan
suurin askelmin kaupungin ylle.
En kuulu kenellekään.

Sitten, muistan kenkäni,
kuinka minun täytyy laittaa ne.
Kuinka kumartuen solmimaan ne
olen katsova maahan.

(Poem; Dismantling the Silence(1971), sivu 5.)


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

EI MISSÄÄN

Charles Simic(1938-2023)

Se on missä Ei asuu,
onnellisena aina.

Sen taivaalla ei ole tähtiä,
ei aamua ei iltaa,
ei maata jalkojensa alla.

Se onnellinen koska
sillä vain on niille sana,
ja poloinen Kyllä
omaa kämpän,

omaa keittiön ja ikkunan
kämpän mukana,
ja sipulin
joka saa hänet kyynelehtimään.

(Nowhere, Classic Ballroom Dances, 1980), s. 57.)


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

TALVI

Walter de la Mare(1873-1956)

Vihreä misteli!
Oi, nyt muistan
lumisen notkon,
kuuran oksilla;
ei muita siellä paitsi minä:
Lunta, lunta, ja taivas talvinen.

Ei muita siellä paitsi minä,
ja jalanjäljet yksi toisensa jälkeen,
mutkittelevasti,
missä olin juossut;
missä kimeänä ja puuterilumessa
punarinta istui puussa.

Ja hän vihelsi suloisesti;
minä hankikantoisella lumella
lumesta raskain jaloin
tanssin edestakaisin,
kunnes päivästä
ruusunvalo hiipui pois.

Ja punarinta lensi
ylös ilmaan, ilmaan,
valkoisen usvan halki;
ja pienenä ja harvana
yökuura laskeutui
tyyneen ja usvaiseen notkoon.

Ja iltarusko alas kerääntyi,
ja hopeinen kuu ja tähdet
jäiselle lumelle
piirsivät kynttilänpätkiä,
sytyttivät vilkkuvia tulia
huputettuihin omenaruusuihin.

Ja retkottava Karhu
murisi syvällä taivaalla;
ja Orionin hiusket
virtasivat sädehtien ohi:
Mutta Pohjoinen syvään huokasi,
"Lunta, lunta, enemmän lunta!"

Winter, julkaistu kokoelmassa Poems(1906) on suomennettu teoksesta The Complete Poems of Walter de la Mare(New York: Alfred A. Knopf 1970), kirjan sivuilta 97-98.

Runon ongelmina suomennettaessa on esimerkiksi se, että punarintaa kuvaillaan aluksi "shrill and powdery a robin sat", oletettavasti "powdery" tarkoittaa lunta joka peittää punarintaa, joten käänsin sen "puuterilumeksi", lisäten lumen. Muihin ongelmiin kuuluu miten kääntää "snow-clubbed feet" jossa runoilija viitannee kampurajalkaan("clubfoot") johon valitsin epätyydyttävän ratkaisun, joka on kuitenkin parempi kuin vaikka oudolta kuulostavat, harkitsemani "lumesta kampuraisin jaloin" ja "lumen vääristämin jaloin". "Night-frost" käännetään suomessa yleensä "hallaksi" tai yöpakkaseksi", mutta pakkanen ei laskeudu "small and rare" kuten de la Maren "night-frost", joten käänsin sen "kuuraksi", ja sitten on vielä ongelmana "hooded briers". Oletettavasti "hooded" tarkoittaa tässä lumen peittämää, tai niin ainakin otaksun, mutta "brier" on de la Maren Englanissa termi, jonka alla on paljon eri kasvilajeja joilla on ohdakkeinen tai piikkejä sisältävä varsi, ja moni niistä ei ole sukua toisilleen. Valitsin omenaruusun, Rosa rubiginosa, koska se on varsin yleinen Englannissa.


#WalterDeLaMare #deLaMare #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TALVI

Walter de la Mare(1873-1956)

Lumen sumentamina
   lohduttomat tuulet puhaltavat,
ja kimeästi lehdettömällä oksalla
punarinta palavine rintoinensa
    yksin laulaa nyt.

Sädetön aurinko,
    päivän matka tehtynä,
vuodattaa viimeisen hiipuvan valonsa
niityille kauneuden peninkulmissa epämaallisen 
   valkeina levittäytyville.

   Tiheäksi tulee pimeys,
   ja kipinä kipinältä,
pakkasvalot syttyvät, ja pian
yli tuon jäätyneen kuohun meren
   kelluu valkoinen kuu.

(Winter, The Listeners and Other Poems, 1912.)


#WalterDeLaMare #deLaMare #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

LOKAKUUN VALO

Charles Simic(1938-2023)

Sama valo jonka myötä näin hänet viimeksi
sai minut nyt sulkemaan silmäni haaveilussa.
Muistaen kuinka hän istui puutarhassa

punainen huivi hartioidensa päällä
ja pieni kirja sylissänsä.
Pitkin väliajoin ylös katsoen

päivän kirkkaus kasvoillansa,
kuin arvioiden jotakin äärimmäisen vakavaa
hän on juuri lukenut vähintäänkin kahdesti,

taivas kirkkaana ja nähtävissä,
koska lehdet olivat jo pudonneet
ja lepäsivät liikkumatta kahden jalkansa ympärillä.

October Light julkaistiin New Yorker -lehdessä lokakuun 16. päivänä 1994 ja on tähän julkaistu kokoelmastaWalking the Black Cat(1996), sen sivulta 53.


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KUUME

John Donne(1572-1631)

Oi! Älä kuole, sillä olen vihaava
   kaikki naisia niin, kun olet poissa,
että sinua en ole juhliva
   kun muistan että olit yksi.

Mutta vielä et voi kuolla, tiedän minä;
   jättää tämä maailma taakse, on kuolema;
mutta kun sinä tästä maailmasta olet menevä,
   koko maailma muuttuu höyryksi myötä henkäyksesi.

Tai jos, kun sinä, maailman sielu, menet,
   se säilyy, mutta on silloin vain raatosi;
kaunein nainen, vain haamusi,
    vain turmeltuneita matoja, arvokkaimmat miehistä.

Oi kiistelevät koulukunnat, jotka etsivät mikä tuli
   on polttava tämän maailman, eikö ole kenelläkään järkeä
tähän tietoon pyrkiä,
   että tämä hänen kuumeensa se olla saattaisi?

Ja silti hän ei voi riutua tämän myötä,
   eikä kauan kestää tätä kiduttavaa vääryyttä,
sillä paljon vaaditaan turmeltuneisuutta 
   ruokkimaan kauan sellaista kuumetta.

Nämä polttavat kouristukset ovat vain meteoreja
   joiden aine sinuun on pian käytetty;
kauneutesi, ja kaikki osat, jotka ovat sinä,
   ovat muuttumaton taivaankansi.

Silti se oli samaa mieltä kanssani, ottaen sinut haltuunsa,
   vaikkei se voi kestää sinussa;
sillä olisin mieluummin omistaja
   sinun yhden tunnin, kuin kaiken muun ikuisesti.

A Fever julkaistiin vuonna 1633 kokoelmassa Poems. Se on suomennettu tähän Theodore Redpathin(1913-1997) toimittaman teoksen The Songs and Sonets of John Donne(Lontoo: Methuen 1964, 1. painos 1956), sivulta 28 ja A. J. Smithin(1924-91) toimittaman teoksen The Complete Poems, Harmondsworth: Penguin 1973(1. painos 1971), sivuilta 57-58.


#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

KIRJASTOSSA

Charles Simic(1938-2023)

Octaviolle

On kirja nimeltänsä
Enkeleiden sanakirja.
Kukaan ei ollut avannut sitä viiteenkymmeneen vuoteen,
tiedän, koska kun minä avasin,
kannet natisivat, sivut
murenivat. Siellä opin

enkelit olivat kerran yhtä runsaslukuisia
kuin kärpäslajit.
Taivas iltahämärällä
tapasi olla tiheänä niistä.
Sinun täytyi heiluttaa molempia käsiä
vain pitääksesi ne poissa.

Nyt aurinko hohtaa
korkeiden ikkunoiden läpi.
Kirjasto on hiljainen paikka.
Enkelit ja jumalat kyyristyneinä
tummissa avaamattomissa kirjoissa.
Suuri salaisuus lepää
jollakin hyllyllä jonka neiti Jones
ohittaa joka päivä kierroksillansa.

Hän on hyvin pitkä, joten hän pitää
päänsä kallellansa kuin kuuntelisi.
Kirjat kuiskailevat.
En kuule mitään, mutta hän kuulee.

(In the LibraryThe Voice at 3:00 am: Selected Late and New Poems, 2003.)

Runo on omistetty Nobel-voittaja Octavio Pazille(1914 Alkuperäistekstissä kirjan nimi on A Dictionary of Angels. Vanhin tätä nimeä kantava teos jonka saatoin löytää, on puolalaissyntyisen yhdysvaltalaisen runoilijan Gustav Davidsonin(1895-1971) vuodelta 1967, ja ainakin yksi Simicin runoa kommentoiva katsoo kyseessä olevan juuri Davidsonin kirjan.


#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

perjantai 7. helmikuuta 2025

AAMUNKOITTO

John Donne(1572-1631)

Se on totta, on päivä; mikä lienee se?
Oi, oletko sen vuoksi nouseva luotani?
Miksi nousisimme koska on valoisaa?
Kävimmekö pitkäksemme koska oli yö?
Rakkauden, mikä meidät yhteen toi pimeydestä huolimatta,
pitäisi valosta huolimatta meidät pitää yhdessä.

Valolla ei ole kieltä, mutta on silmää täysin;
jos se puhua voisi yhtä hyvin kuin vakoilla,
tämä olisi pahinta mitä se voisi sanoa,
että voiden hyvin halukkaasti pysyisin,
ja että rakastin sydäntäni ja kunniaani niin
että en hänen luotaan, jolla ne oli, menisi.

Täytyykö velvollisuuksien sinut tästedes erottaa?
Oi, se on pahin rakkauden tauti,
köyhän, viheliäisen, väärän, rakkaus voi
sallia, mutta ei kiireistä miestä.
Hän jolla on töitä, ja viettelee, tekee
sellaista vääryyttä, kuin milloin nainut mies kosiskelee.

Break of Day julkaistiin ensiksi vuonna 1612 William Corkinen(k. vuoden 1617 jälkeen) musiikkiin sovittamana tämän kirjassa Second Book of Ayres ja sitten Donnen runojen ensimmäisessä kokoelmassa Poems(1633). Se on suomennettu tähän A. J. Smithin(1924-91) toimittaman teoksen The Complete Poems, Harmondsworth: Penguin 1973(1. painos 1971), sivuilta 45-46.

Runon minähenkilöksi otaksutaan nainen koska hänen rakastettunsa on miespuolinen ("him") ja Smithin mukaan runo noudattaa jo Provencen trubaduurien rakkausrunojen esimerkkiä, joissa tällaisen, tässä tapauksessa yhdessä vietetyn yön jälkeistä eroa kuvaavan, runon minähenkilö oli nainen, mutta itse asiassa missään vaiheessa alkuperäistekstiä tämän runon minähenkilön sukupuolta ei tuoda suoraan, selkeästi ilmi joskin huolimatta kirjoittamisajankohdan varsin yleisestä homoeroottisesta runoudesta Englannin kirjallisuudessa, kuten Shakespearen soneteissa, voidaan olla hyvin varmoja siitä, että tässä runossa kyseessä todellakin on nainen.


#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

HÄNEN KAVALJEERINSA

Robert Herrick(1591-1674)

Anna minulle tuo mies joka nousta uskaltaa
vilkkaalle merihevoselle, ja ylpeydellä
halki tuon valtavan kentän vesien ratsastaa.

Joka ulkomuodollansa, myös, voi tyynnyttää
värisyttävät tuulet ja meret raivoavat,
keskellä kaikkia niiden kauhistuksia.

Tämän, tämän hyveellinen mies voi tehdä,
purjehtia vastaan kiviä, ja ne myös halkaista;
kyllä, ja seipäiden maailman halki kulkea.

(His CavalierHesperides, 1648.)

Kavaljeerit oli termi kuninkaan (pääosin aatelisille) kannattajille Englannin sisällissodassa vuosina 1642-51. Siitä tuli myös termi kuningasmielisille runoilijoille tänä aikana. Kuningasmielinen Herrick ei varsinaisesti lukeudu heidän riveihinsä, ollen kavaljeerirunoilijoita edeltöneen polven jäsen, ja keskiluokkaisen kultasepän poikana (jonka setä, joka toimi kultaseppänä ja rahanlainaajana, tosin aateloitiin) ei myöskään saman yhteiskuntaluokan edustaja.

Merihevonen("seahorse") oli nimi, jota useampi kuninkaallisen laivaston alus kantoi Herrickin elinaikana, mutta mikään niistä ei ollut palveluksessa Englannin sisällissodan aikana, joten ei voida katsoa, että runo olisi tarkoitettu jollekin sen nimistä alusta komentamaan nimitetylle kuningasmieliselle laivastoupseerille, joskin runo voi viitata yleisellä tasolla toivoon kuninkaan puolueen menestyksestä merisodassa.


#RobertHerrick #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

SYÖTTI

John Donne(1572-1631)

Tule elämään kanssani, ja ole rakkaani,
ja olemme eräitä uusia nautintintoja todistava
kultaisten hiekkojen, ja kristallisten purojen,
silkkisillä siimoilla ja hopeisilla koukuilla.

Siellä joki on kuiskaten juokseva
lämmittämä silmiesi, enemmän kuin auringon;
ja siellä ihastuneet kalat ovat viipyvä,
kerjäten että pettää voisivat itsensä.

Kun olet uiva tuossa eloisassa kylvyssä,
jokainen kala, joilla kaikki uomat olivat,
on rakastuneesti luoksesi uiva,
iloisempi pyydystämään sinut, kuin hänet sinä.

Jos sinä, niin nähdyksi, haluton olisit,
kuun tai auringon, molemmat pimennät,
ja jos itselläni on lupa nähdä,
en tarvitse niiden valoa, omaten sinut.

Jäätykööt toiset onkivapojen kanssa,
ja viiltäköön jalkansa simpukankuoriin ja ruohoihin,
tai petollisesti vaivatkoon onnettomia kaloja,
kuristavin pyydyksin, tai tiheäsilmäisin verkoin.

Karkeat rohkeat kädet limaisesta pesästä
lepäävät kalat ulos kiskokoon rannoilla;
tai taitavasti tehdyt petturit, kirjontasilkkiset perhoset,
lumotkoon onnettomien kalojen vaeltavat silmät.

Sillä sinä, sinä et tarvitse mitään sellaista petosta,
sillä sinä olet itsesi oma syötti;
tuo kala, joka ei ole pyydystetty sillä tavalla,
voi! on paljon viisaampi kuin minä.

The Bait julkaistiin vuonna 1633 kokoelmassa Poems. Se on suomennettu tähän Theodore Redpathin(1913-1997) toimittaman teoksen The Songs and Sonets of John Donne(Lontoo: Methuen 1964, 1. painos 1956), sivulta 77 ja A. J. Smithin(1924-91) toimittaman teoksen The Complete Poems, Harmondsworth: Penguin 1973(1. painos 1971), sivuilta 43-44.

Runo mukailee A. J. Smithin mukaan Christopher Marlowen(1564-93) runoa The Passionate Shepherd to His Love(1599, Smithin antama vuosiluku, julkaisuvuosi on 1600 poikkeavissa lähteissä) ja Walter Raleighin(1552-1618) runoa The Nymph's Reply(1600) mikä antaa viitteen runon kirjoittamisajankohtaan. Smithin mukaan (s. 357) runo on merkitty eräässä käsikirjoituksessa yhdeksi kuudesta Donnen runosta jotka olisi kirjoitettu aiemmin olemassaoleviin, tarkemmin määrittelemättömiin sävelmiin, ja tässä yhteydessä Smith mainitsee Donnen aikalaissäveltäjä William Corkinen(k. vuoden 1617 jälkeen) sävellyksen Come live with me, and be my love(julkaistu Corkinen teoksessa The Second Book of Ayres vuonna 1612), jonka Smith otaksuu pohjautuvan ja ottavan nimensä ajan suositusta, kansanomaisesta laulusta mainitsematta Marlowea. Redpath taas (s. 78) mainitsee vain Marlowen ja väittää tämän runon olevan jatkoa Marlowen runoon, jonka hän sanoo olevan juuri tuo Come live with me, and be my love. Marlowen The Passionate Shepherd to His Love alkaa sanoilla Come live with me and be my love, eli molemmat ovat sinällään oikeassa, joskin Redpath antaa väärän nimen runolle. Corkinen sävellyksessä käytetty sanoitus poikkeaa paikoin Marlowen runon painetusta versiosta, väitetysti jotta se sopisi paremmin sävellyksen yhteyteen laulettuna. Ensimmäinen säkeistö on Marlowella Come live with me and be my love, And we will all the pleasures prove, That Valleys, groves, hills, and fields, Woods, or steepy mountain yields. Corkinen sävellyksessä se on Come live with me and be my love,  / And we will all the pleassures prove / That hills and valleys, dale and field, / And all the craggy mountains yield.

Runossa on runsaasti ongelmakohtia, joiden suhteen olisi voinut tehdä erilaisia käännösratkaisuja. Rivillä yhdeksän "live bath" viittaa virtaavaan veteen, mutta valitsin "eloisan kylvyn", joka on vähän lähempänä alkuperäistä ja jonka lukija toivottavasti ymmärtää viiittaavan siihen, ettei kyseessä ole seisova, liikkumaton vesi. "Windowy net" rivillä kaksikymmentä on esimerkki tästä, sanakirjan mukaan kyseessä olisi 1600-luvun kalastusverkko, joka sai nimensä siitä, että aikalaisista se muistutti monista pienistä paneeleista tehtyä ikkunaa, siitä nimi, mutta A. J. Smith viitteissään runoon teoksessa (sivu 358) antaa myös vuoden 1669 Donnen runojen painoksessa sanan "windowy" sijaan käytetyn "winding". Käänsin lopulta, kummankaan herättämää mielikuvaa tavoittamatta, kohdan yksinkertaisesti "tiheäsilmäisin verkoin", vaikka kohdan voisi ehkä ymmärtää aivan toisinpäin, niin että verkonsilmät ovat suuria. Rivillä kaksikymmentä kaksi "in banks" voisi tarkoittaa rantojen lisäksi myös rantapengermiä tai matalikkoja, ja minulla on epäilys, johon en löytänyt vahvistusta, että tämä jälkimmäisin olisi ollut tarkoitettu merkitys. Rivin kaksikymmentäkolme "or curious traitors, sleave-silk flies" osalta Smith antaa sanalle "curious" merkityksen "artfully made". "Sleave-silk flies" Smith selittää "artificial flies made out of the threads of sleaved (unravelled) silk" ja Redpath (sivu 77) kirjoittaa lainaa Oxford English Dictionaryn selitystä, "'silk thread capable of being separated into smaller filaments for use in embroidery etc.'" Eli kyseessä on helposti purettavasta mutta purkamattomasta silkistä tehdyt pyydykset. Miten tuoda tämä ilmi yhdellä sanalla? Ratkaisin sen epätyydyttävästi sanalla "kirjontasilkkiset", ehkä "hienosilkkiset" olisi ollut tähän parempi, mutta valitsemani sentään viittaa vähän Donnen käyttämän sanan merkityksiin.


#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

torstai 6. helmikuuta 2025

HAAVOITETTU SYDÄN

Robert Herrick(1591-1674)

Tule tuoden kirjontasi, ja taidolla
                            hahmota siihen haavoitettu sydän
                            ja vuotaen sinne ja tänne;
ei että ajattelen minkään nuolen
                            voivan saada omasi kyyneltä vuotamaan,
                            tai lävistämään sitä minnekään;
silti teen sen tätä päämäärää varten: että minä
                                                                                                   saatan kautta
                                                                                         tämän salaisuuden nähdä,
                                                                              että vaikka voit saada
tuon sydämen vuotamaan, omasi ei koskaan kivistä
                                                                                                    vuokseni.

(The Wounded HeartHesperides, 1648.)


#RobertHerrick #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

CELIA VUOTAMASSA VERTA, KIRURGILLE

Thomas Carew(1594/95-1640)

Hupsu mies, joka voit uskoa hänen verensä
on noista purppuraisista kanavista vuotava;
tai että puhdas tahraamaton virta
voi mitään viheliäistä epäsuhtaa tuntea;
tai että heikko teräksesi voi viiltää
kristallikuoren missä se lepää:

Tiedä, nopsa verensä, ylpeä istuimestansa,
juoksee tanssien halki taivaansinisten suontensa;
joiden tasapainoa mikään kylmä eikä kuuma
häiritse, jonka sävyä ei mikään vivahde tahraa;
ja kova kivi, missä se asustaa,
terävimmät rakkauden nuolet torjuu.

Mutta vastaat "Näe, hän vuotaa verta!"
Narri! olet petetty, etkä tiedä
salaperäistä solmua mistä tämä lähtee,
kuinka rakastavaiset kasvavat toisiinsa:
Iskit hänen käsivarttaan, mutta se oli sydämeni
mikä vuodatti kaiken veren, tunsi kaiken kivun.

(Celia Bleeding, To the Surgeon.)

Runo kuvaa suoneniskentää, jolla yritettiin saada elimistön oletetut perusnesteet (lima, musta sappi, sappi, veri) tasapainoon Galenoksen(n. 129/130-200/201 tai viimeistään 216) humoraaliopin mukaisesti. Sairauksien oletettiin johtuvan niiden epäsuhdasta ihmisruumiissa.

Runon aloittava Fond man ei kuulosta ollenkaan pahalta puhuttelulta nykyenglannissa, mutta Carew'n aikana sanan "fond" nykymerkitys oli vielä uusi, ja sen rinnalla olivat vielä sanan vanhemmat merkitykset kuten epäviisas, hölmö, hullu, hupsu, narri jne. Koska kirurgia kutsutaan sanalla "fool"(jonka olen kääntänyt "narriksi") myöhemmin runossa, olen otaksunut runoilijalla olleen myös tässä mielessä sanan vanhemmat merkitykset. Olen valinnut vähiten tylyn vaihtoehdon, osittain siksi, että kun runoilija kutsuu kirurgia narriksi, tämä osoittaisi tämän omien tuntemusten syvenemisen runon ja suoneniskennän edetessä.


#ThomasCarew EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

HYVÄ HUOMEN

John Donne(1572-1631)

Ihmettelen, vieressä kihlattuni, mitä sinä ja minä
teimme, kunnes rakastimme? eikö meitä vieroitettu sitä ennen?
Vaan imimme maalaismaisia nautintoja, lapsellisesti?
Tai kuorsasimme Seitsemän Nukkujan luolassa?
Se oli niin; paitsi tämä, kaikki nautinnot kuvitelmia ovat;
jos koskaan näin mitään kauneutta,
jota halusin, ja sain, se oli vain unelma sinusta.

Ja nyt hyvä huomen herääville sieluillemme,
jotka tarkkaileva eivät toisiansa pelosta;
sillä rakkaus kaikkea rakkautta toisten näkymien vallitsee,
ja tekee yhden pienen huoneen kaikeksi.
Annettakoon merellisten löytöretkeilijöiden toisiin maailmoihin menneen;
annettakoon karttojen toisille, maailmoja maailmoissa näyttäneen;
omistakaamme me yksi maailma; kummallakin on yksi, ja on yksi.

Kasvosi sinun silmissäsi, omasi omissani kajastaa,
ja uskolliset luotettavat sydämet ovat kasvoissa;
missä voimme löytää kaksi parempaa pallonpuoliskoa
ilman terävää pohjoista, ilman laskevaa länttä?
Mikä tahansa kuolee, ei ollut sekoitettu tasaisesti;
jos rakkautemme ovat yksi, tai sinä ja minä
rakastamme niin yhtäläisesti että mikään ei voi laimeta, mikään ei voi kuolla.

(The Good-Morrow, julkaistu 1633.)

Runon ensimmäisellä rivillä I wonder, by my troth, what thou and I  voisi kääntää "Hämmästelen, kautta valani, mitä sinä ja minä", mutta on luontevampaa runon kontekstissa käsittää "troth" lyhenteeksi sanasta "betrothed"("kihlattu").

Good-morrow on vanha versio tervehdyksestä "Good morning."

Seitsemän nukkujaa ovat keskiaikaisen kristillisen tarun seitsemän nuorta kristittyä sotilasta, jotka olisivat keisari Deciuksen(249-251) hallituskaudella paenneet kristittyjen vainoa luolaan Vähän-Aasian Efesoksessa, tulleet suljetuiksi sinne, ja nukkuneet keisari Theodosius II:sen(408-50) hallituskaudelle asti, heräten kristinuskon hallitsemaan Rooman valtakuntaan, kuollen pian herättyään. Taru symboloi ruumiin ylösnousemusta kristinuskossa.

Rivillä viisitoista olen muuttanut alkuperäistekstin yksikkömuodon thine eye, thine in mine monikkoon, koska englanninkielessä yksikkö tässä tapauksessa tarkoittaa käytännössä molempia silmiä, ja joka tapauksessa suomenkielessä suora käännös antaisi oudon vaikutelman, että runon hahmot ovat kyklooppeja.

Rivin kahdeksantoista "terävä pohjoinen"("sharp north") voitaisiin kääntää "pistävä pohjoinen", "pureva pohjoinen" jne, sillä se viittaa pohjoisesta puhaltaviin koviin, terävästi pureviin tuuliin. "Laskeva länsi"("declining west") viittaa auringon laskemiseen länteen.

Runon viimeisestä rivistä Love so alike that none can slacken, none can die on olemassa variantti Love just alike in all, none of these loves can die ("rakastamme samanlaisesti kaikessa, mikään näistä rakkauksista ei voi kuolla").


#JohnDonne #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

tiistai 4. helmikuuta 2025

KESKIYÖSSÄ ON NUPULLAAN HUOMINEN

Christina Rossetti(1830-1894)

Tuuliset oksat vasten tuulista taivasta;
     silti on taivas osittain sininen
          ja pilvet osittain kirkkaita.
Kuka osaa sanoa mutta on ylös kohoamassa mahla
          näkyviltä poissa,
valmiina puhkeamaan läpi?

Talvi on Kevään hoivaava äiti,
     suloinen tyttärensä vuoksi.
          Ei suloton omillensa;
sillä tulevaisuus on nupuillaan kaikessa
          kasvaneessa tai kukkineessa
tai ilmestymään valmiissa.

("There is a Budding Morrow in Midnight."A Pageant and Other Poems, 1881.)

Runon otsikko on lainaus John Keatsin(1795-1821) runosta To Homer.


#ChristinaRossetti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos

ANKEANA KESKITALVENA

Christina Rossetti(1830-1894)

Ankeana keskitalvena
   jäinen tuuli valitti,
maa seisoi kovana kuin rauta,
   vesi kiven lailla.
Lunta oli satanut, lunta lumen päälle,
   lunta lumen päälle,
ankeana keskitalvena
   kauan sitten.

Jumalamme, Taivas ei voi pitää Häntä,
   eikä ylläpitää maa;
Taivas ja maa ovat pois pakeneva
   kun Hän saapuu hallitsemaan.
Ankeana keskitalvena
   riitti talvipaikka
Herralle Jumalalle Kaikkivaltiaalle,
   Jeesus Kristukselle.

Tarpeeksi hänelle, jota kerubit
   palvovat öin ja päivin,
täynnä maitoa rinta
   ja heinää seimin täysi;
tarpeeksi Hänelle, jonka edessä
   alas pudottautuvat enkelit,
härkä ja aasi ja kameli
   jotka palvovat.

Enkelit ja arkkienkelit
   ovat saattaneet kerääntyä siellä,
kerubit ja serafit
   ilman täyttivät;
mutta vain Hänen Äitinsä
   neitsyen autuudessansa
palvoi Rakastettua
   suudelmalla.

Mitä voin antaa Hänelle,
   köyhä kun olen? -
Jos Paimen olisin
   lampaan toisin;
jos olisin Viisas Mies
   osani tekisin, -
silti mitä voin antaa Hänelle, -
   antaa sydämeni.

In the Bleak Midwinter, tunnettu myös nimellä A Christmas Carol, julkaistiin vuonna 1872.


#ChristinaRossetti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos

PYYSIN VARASTA VARASTAMAAN PERSIKAN MINULLE

William Blake(1757-1827)

Pyysin varasta varastamaan persikan minulle:
   Hän käänsi ylös silmänsä.
Pyysin solakkaa neitosta laskeutumaan makuulle:
   Hurskaana ja häveliäänä, itkee hän.

Niin pian kuin menin,
   enkeli tuli.
Hän iski silmää varkaalle,
   ja hymyili daamille.

Ja, ilman sanaakaan sanottuna,
   sai päärynän puusta,
ja välissä maksun ja kaskun
    leidistä nautti.

I asked a thief to steal me a peach, julkaistu myös nimelläThe Will and the Way, on kirjoitettu 1793.

Runon ongelmana on ensinnäkin neljäs rivi,Holy and meek, she cries,  jossa "meek" ei voi kääntyä "alistuvaksi" jne, jos oletamme että runon henkilö ei saa pyyntöään läpi, kuten kohta runon lopun pohjalta lienee täytyä tulkita. Koska ehdotus ahdistaa itkevää hahmoa, täytyy olettaa että kaikki merkitykset jotka eivät sovi tähän ovat poissuljettuja ja "meek" täytyy kääntää sanan harvinaisempien merkitysten mukaan. Lisäksi ongelmallinen on toiseksi viimeinen rivi And 'txixt earnest and joke. "Earnest" tässä tapauksessa on ongelma koska voitaneen olettaa sen omaavan useita eri merkityksiä tässä, viitaten sekä edeltävään että seuraavaan riviin. Näitä merkityksiä ovat "vakavuus" tai "vilpittömyys" sekä myös "etukäteismaksu", "ansaitseminen", jotka viitannevat sekä varkaaseen että leidiin. Eli kohdan voisi kääntää myös esimerkiksi "välissä vakavuuden ja pilan", mutta mielestäni valitsemani on paras huonoista kompromisseistä.


#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos