Rupert Brooke(1887-1915)
(Cafe des Westerns, Berliini, toukokuu 1912)
Juuri nyt kukkii syreeni,
kaikkialla pienen huoneeni edessä;
ja kukkapenkeissäni, luulen,
hymyilevät neilikka ja sulkaneilikka;
ja pitkin rajaseutuja, hyvin tiedän,
unikko ja orvokki kukkivat...
Oi siellä, kastanjat, kesän halki,
vierellä joen tekevät sinulle
vihreän hämärän käytävän, ja nukkuvat
syvästi yllä; ja vihreänä ja syvänä
virta salaperäisenä soljuu alla,
vihreä kuin uni ja syvä kuin kuolema.
- Oi, hemmetti! Tiedän sen! ja tiedän
kuinka toukokuun pellot kaikki kultaisilta näyttävät;
ja kun päivä on nuori ja suloinen,
kultaa suurenmoisesti paljaat jalat
jotka juoksevat kylpemään...
Du lieber Gott"
Täällä olen, hikoillen, sairas, ja kuumissani,
ja siellä varjoisat vedet raikkaina
nojautuvat syleilläkseen alastonta ihoa.
Temperamentvoll saksanjuutalaiset
juovat olutta ympärillä; - ja siellä kasteet
ovat lempeitä aamun kullan alla.
Täällä tulppaanit kukkivat kuten ne on käsketty;
hoitamattomina ympärillä noiden pensasaitojen kukkii
englantilainen epävirallinen ruusu;
ja siellä sääntelemätön aurinko
laskeutuu alas levolle kun päivä on ohi,
ja herättää hämyisen epätäsmällisen tähden,
sandaalijalkaisen Hesperoksen; ja siellä on
niittyjä Haslingfieldin ja Cotonin suunnalla
missä das Betreten ei ole verboten.
εἴθε γενοίμην... jospa olisin
Grantchesterissä, Grantchesterissä! -
jotkut, voi olla, voivat päästä kosketuksiin
Luonnon kanssa siellä, tai Maan, tai sellaisen,
ja nokkelat uudenaikaiset ihmiset ovat nähneet
faunin kurkistamassa halki vihreyden,
ja tunteneet että klassinen antiikki ei ole kuollut,
nähdäkseen vilauksen naiadin kaislaisesta päästä,
tai kuullakseen Vuohenjalan soittamassa huilua hiljaisesti: ...
Mutta nämä ovat asioita joita en tiedä.
Tiedän vain että sinä saatat maata
koko päivän ja katsella Cambridgen taivasta,
ja kukkien tuudittamana uneliaalla ruoholla,
kuulla viileän vierinnän tuntien ohi kulkevan,
kunnes vuosisadat yhdistyvät ja sekoittuvat
Grantchesterissä, Grantchesterissä...
Yhä aamunkoiton vesissä viileissä
hänen aavemainen Korkeutensa ui lampeansa,
ja kokeilee vetoja, yrittää temppuja,
kauan opittuja Hellespontoksella, tai Styxillä.
Dan Chaucer kuulee yhä jokensa
juttelevan alla haamumyllyn.
Tennyson huomioi, tarkkaavaisella silmällä,
kuinka Cambridgen vedet ohi kiirehtivät...
Ja tuossa puutarhassa, mustassa ja valkoisessa,
hiipivät kuiskaukset halki ruohon koko yön;
ja aavemaisina tanssivat, ennen aamunkoittoa,
sata kirkkoherraa pitkin nurmikkoa;
kappalaiset, kauan tomua, ovat tuleva ja käyvät
ketterällä, jälkeä jättämättömällä varpaalla;
ja usein välissä oksien nähdään
ovela varjo maalaisrovastin...
kunnes, väristyksessä taivailla,
kadoten myötä saatanallisten huutojen,
sievistelevä hengellinen lauma
lähtee jättäen vain hämmentyneen ulkona nukkujan,
harmaat taivaat, ensimmäisen linnun uneliaat kutsut,
sortuvan talon joka ei koskaan sorru.
Jumala! Olen pakkaava, ja ottava junan,
ja vievä itseni Englantiin jälleen kerran!
Sillä Englanti on se yksi maa, tiedän,
minne miehet Suurenmoisine Sydämine voivat mennä;
ja Cambridgen kreivikunta, koko Englannista,
kreivikunta Miehille jotka Ymmärtävät;
ja tuosta piirikunnasta suosin
suloista kylää Grantchesterin.
Sillä Cambridgen ihmiset harvoin hymyilevät,
ollen kaupunkilaisia, tanakoita, ja täynnä oveluutta;
ja Roystonin miehet kaukaisessa Etelässä
ovat mustia ja hurjia ja outoja suultansa;
Overissa he heittävät valoja toiselle,
ja pahempaa kuin valoja Trumpingtonissa,
ja Dittonin tytöt ovat ilkeitä ja likaisia,
ja ei ole ketään Harstonissa alle kolmenkymmenen,
ja väellä Shelfordissa ja noilla seuduilla
on vääntyneet huulet ja vääntyneet sydämet,
ja Bartonin miehet tekevät itälontoolaisia riimejä
ja Coton on täynnä nimeämättömiä rikoksia,
ja asioita tehdään joita et uskoisi
Madingleyssä jouluaattona.
Vahvat miehet ovat juosseet peninkulmia ja peninkulmia,
kun joku Cherry Hintonista hymyilee;
vahvat miehet ovat tulleet kalpeiksi ja ampuneet vaimonsa,
ennemminkin kuin lähettäisivät heidät St. Ivesiin;
vahvat miehet ovat itkeneet kuin vauvat, hitto vieköön,
kuullessaan mitä tapahtui Babrahamissa.
Mutta Grantchester! oi, Grantchester!
On rauha ja pyhä hiljaisuus siellä,
suuret pilvet pitkin rauhallisia taivaita,
ja miehiä ja naisia suorin silmin,
solakoita lapsia suloisempia kuin uni,
pensaikkoinen metsä, uinaileva virta,
ja vähäisiä ystävällisiä tuulia jotka hiipivät
ympäri iltaruskon kulmia, puoliksi unessa.
Grantchesterissä heidän ihonsa ovat valkoisia;
he kylpevät päivällä, he kylpevät yöllä;
naiset siellä tekevät kaiken minkä heidän pitäisi;
miehen noudattavat Ajattelun Sääntöjä.
He rakastavat Hyvää; he palvovat Totuutta;
he nauravat ratkiriemukkaasti nuoruudessa;
(ja kun he alkavat tuntea itsensä vanhoiksi,
he nousevat ja ampuvat itsensä, on kerrottu minulle)...
Oi Jumala! nähdä oksien liikkuvan
poikki kuun Grantchesterissä!
Haistaa sykähdyttävän suloinen ja löyhkäävän
mieleenpainuva, unohtumaton
haju joen, ja kuulla tuulenpuuskan
nyyhkyttävän pikkupuissa.
Sano, yhäkö jalavatiheiköt runsaina seisovat
vartijoina tuon pyhän maan?
Kastanjat varjostavat, kunnioittavassa unessa,
yhä epäakateemista virtaa?
Onko auringonkoitto salainen ujo ja kylmä
Anadyomene, hopeisenkultainen?
Ja auringonlasku yhä kultainen meri
Haslingfieldistä Madingleyhin?
Ja jälkeenpäin, ennen kuin yö on syntynyt,
tulevatko rusakot ympärille viljan?
Onko vesi suloista ja viileää,
lempeää ja ruskeaa, lammen yllä?
Ja nauraako kuolematon joki yhä
alla myllyn, alla myllyn?
Sano, onko Kauneutta vielä löydettävänä?
Ja Varmuutta? ja Hiljaisuus lempeä?
Pitkiä niittyjä yhä, unohtaa
valheet, ja totuudet ja kipu? ...oi! yhä
seisoo kirkon kello kymmentä vaille kolmessa?´
Ja onko hunajaa yhä varten teetä?
The Old Vicarage, Grantchester on suomennettu kokoelmasta The Collected Poems of Rupert Brooke(Lontoo: Sidgwick and Jackson, Ltd. 1934), sen sivuilta 93-97.
Vanha pappila(The Old Vicarage) on noin vuonna 1684 rakennettu ja yhä olemassa oleva talo Grantchesterin kylässä. Talo oli anglikaanisen kirkon omistama vuoteen 1820 asti. Brooke vuokrasi osan siitä vuonna 1910 ja hänen äitinsä osti sen vuonna 1916.
Cafe des Westens oli taiteilijoiden suosima kahvila Kurfürstendammin puistokadulla Berliinissä vuosina 1898-1915.
Hesperos on planeetta Venus iltatähtenä.
Haslingfield on 1531 asukkaan (vuoden 2021 väestönlaskussa) kylä vajaat kymmenen kilometriä lounaaseen Cambridgen kaupungista.
Coton on 952 asukkaan (vuoden 2021 väestönlaskussa) kylä vajaat viisi kilometriä länteen Cambridgen kaupungista. Coton oli keskiajan loppuun asti osa Grantchesterin seurakuntaa.
"...missä das Betreten ei ole verboten"("missä kulkeminen ei ole kiellettyä") tarkoittaa, että kyseessä olivat niityt, joilla oli Englannissa harvinainen jokamiehenoikeus. Nykyisin 92 % Englannin pinta-alasta on yksityistä, suljettua maata, jolla oleskeluun tarvitaan omistajan lupa, joten Brooken valitus on jokseenkin ironinen.
Temperamentvoll, tässä kontekstissa todennäköisesti "eloisat", "vilkkaat".
Grantchester on 536 asukkaan (vuoden 2021 väestönlaskussa) kylä kolme kilometriä etelään Cambridgen kaupungissa, Granta-joen varrella, joka on yksi Cam-joen sivujoista. Kylä on tunnettu Cambridgen yliopiston opetushenkilökunnan asuinpaikkana ja opiskelijoiden vapaa-ajanviettopaikkana.
Vuohenjalka on vuohenjalkainen kreikkalainen Pan-jumala, joka soitti huilua.
"...hänen aavemainen Korkeutensa" on lordi Byron(1788-1824), joka ui Hellespontoksen yli Euroopasta Aasiaan.
Dan Chaucer on runoilija Geoffrey Chaucer(n. 1343-1400), jota runoilija Edmund Spenser(1552-99) kutsui tällä nimellä. Dan johtuu latinan sanasta "dominus", "herra", ja vastaa englannin sanaa "sir".
Tennyson on kuninkaallinen hovirunoilija Sir Alfred Tennyson(1809-92). Hän opiskeli Cambridgen yliopistossa vuosina 1827-31 valmistumatta, jättäen opintonsa kesken.
Royston on 15 781 asukkaan kaupunki Hertfordshiren kreivikunnassa, vajaat kaksikymmentä kilometriä etelään Cambridgen kaupungista. Ennen vuotta 1894 Royston kuului osin Cambridgen kreivikuntaan.
Over on 2895 asukkaan (2021) kylä kuusitoistakilometriä luoteeseen Cambridgen kaupungista, kylän alue on osin kuivatettua marskimaata.
Trumpington on 12 393 asukkaan (2021) kylä ja hallintoalue 2.7 kilometriä etelään Cambridgen kaupungista. Trumpington oli tunnettu riehakkaista markkinoistaan.
Ditton on Fen Ditton, 814 asukkaan (2021) kylä neljä kilometriä koilliseen Cambridgen kaupungista Cam-joen itärannalla. Ditton ottaa nimensä "kaivannon kylä" Britanniaan tunkeutuneiden anglosaksien 400-500 -luvuilla rakentamasta läheisestä Fleam Dyken vallista.
Harston on 1692 asukkaan (2021) kylä kahdeksan kilometriä etelään Cambridgen kaupungista.
Shelford koostuu Great Shelfordin (6160 asukasta 2021) ja Little Shelfordin (774 asukasta 2021) kylistä Granta-joen vastakkaisilla rannoilla, noin kuusi kilometriä etelään Cambridgen kaupungista.
Barton on 504 asukkaan (2021) kylä noin kuusi kilometriä lounaaseen Cambridgen kaupungista. Kylä on nykyisin tunnettu Mullardin observatorion radioteleskoopeista entisen Cambridgen ja Oxfordin välisen rautatien varrella.
Madingley on kylä neljä kilometriä länteen Cambridgen kaupungin keskustasta. Madingleyn ja Cotonin kylien välillä on Yhdysvaltain sotilashautausmaa Toisen maailmansodan kaatuneille.
Cherry Hinton on Cambridgen kaupungin esikaupunki, vajaat viisi kilometriä kaupungin keskustasta. Siellä sijaitsee yhä vuonna 1858 avattu Fulbournin mielisairaala, jonka potilaisiin runoilija runossa viittaa. Asukaskuku vuonna 2021 oli 9343.
St. Ives on 10 756 asukkaan (2021) kauppala Great Ouse -joen varrella, 19 kilometriä luoteeseen Cambridgen kaupungista Huntingdonshiren kreivikunnassa. Joen ylittävä St. Ivesin Silta on 1400-luvun alkupuolella rakennettu, Englannin sisällissodassa vaurioitunut, ja 1700-luvun alkupuolella korjattu kivisilta, jonka keskellä oleva kappeli toimi Englannin uskonpuhdistuksen jälkeen muunmuassa bordellina, jotka olivat yleisiä St. Ivesissa, niiden asiakaskunnan koostuessa pääosin joella liikennöivistä venemiehistä ja kauppiaista.
Babraham on 350 asukkaan (2021) kylä vajaat kymmenen kilometriä kaakkoon Cambridgen kaupungista. Babrahamin protestanttinen kirkkoherra John Hullier poltettiin roviolla Cambridgessä vuonna 1556 hänen kieltäydyttyään palaamasta roomalaiskatoliseen uskoon.
Anadyomene on Venus Anadyomene, "merestä nouseva Venus", maalausten ja runojen aihe antiikista lähtien.
#RupertBrooke #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti