SADE, SE VIRTAA KIVELLE JA KUMMULLE

A. E. Housman(1859-1936)

Sade, se virtaa kivelle ja kummulle, 

   saapas mutaan takertuu.

Koska kaikki on tehty mikä on kuuluva ja oikein

kotiin menkäämme; ja nyt, poikaseni, hyvää yötä,

   sillä minun täytyy pois kääntyä.

Hyvää yötä, poikaseni, sillä olematon on ikuinen;

   ei mikään liitto meidän, varmasti.

Huomenna olen kaipaava sinua vähemmän,

ja kipu sydämen ja paino

   ovat asioita jotka ajan parantaa pitäisi.

Yli kukkulan maantie marssii

   ja mikä on takana on avara:

Oi tarpeeksi pian riutuu olemattomaan

muisto ja uskollinen ajatus

   joka vierellä haudan istuu.

Taivaat, ne eivät aina sada

   eikä harmaa vuosi kauttaaltaan;

ja olen kohtaava hyviä päiviä ja iloa,

ja vaeltava suloisia maita maan

   kera ystävien jotka eivät sinua huonompia ole.

Mutta oi, minun mieheni, talo on sortunut

   jota kukaan ei voi uudelleen rakentaa;

mieheni, kuinka täynnä iloa ja tuskaa

äitisi kantoi sinut vuosia sitten

   tänä yönä sateessa maataksesi.

The rain, it streams on stone and hillock on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Grant Richards Ltd. 1922), sivut 39-40.

Housman oli aloittanut runon ennen veljensä Herbertin(1868-1901) kaatumista buurisodassa, mutta vuonna 1902 viimeistellyn runon kuvasto liittyy Herbertin kuolemaan. Voittoisat buurit olivat riisuneet kaatuneet brittisotilaat univormuistaan ja heidän ruumiinsa olivat maanneet seuraavan yön sateessa ennen kuin brittien oli onnistunut hakea ne pois.

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos