D. H. Lawrence(1885-1930)
Kun liljakanukat
ovat kasteesta raskaita,
ennen kuin paljastaa usva
ruskean sävyn lehden,
sinä olisit, keskellä nauravien kukkuloiden
eilisen
askeltava viattomana narsisseissa,
kohottaen ylös kastanjaruskean tukkasi
koruttomalla tukkanauhalla, siveä valkoinen ansa
pyydystämään minut ja pitämään minut siellä kanssasi
niin kaukana.
Kun liljakanukat
kasteen noruttavat,
kun avautuu sininen usva
ja aurinko katsoo läpi,
sinä noilta yllättyneiltä kukkuloilta
tule pois,
pois kuihtuvista narsisseista;
mietteliäänä, ja puolittain peloissasi,
letittäen raskasta, kastanjanruskeaa palmikkoa
ja kiertäen sen ympärille neidon viisaiden kulmien
joka leikissään pelästyi.
Kun liljakanukoissa
hiiviskelee mehiläinen,
ja kukkanen värisevä ympäröi
hänen hurmionsa,
sinä yksinäisestä kävelystäsi
käänny pois,
ja nojaten minuun kuin kukkanen varteensa
odota keskellä pyökkien
myöhäistä mehiläistäsi joka anoo
hiipiä halki avattujen hiustesi kunnes hän saavuttaa
hämmentyneen sydämesi.
Song-Day in Autumn on tähän suomennettu kokoelmasta Love Poems and Others(Lontoo: Duckworth and Co, 1913), sivuilta xxi-xxii.
Alkuperäistekstissä liljakanukaksi suomentamani kasvit ovat nimeltään "autumn roses". Tämä voisi tarkoittaa kirjaimellisesti ruusuja, mutta runon kontekstissa ehkä sittenkin todennäköisemmin puun mittoihin kasvavaa pensasmaista kasvia, jonka latinankielinen nimi on Cornus kousa, ja joka tunnetaan englanninkielisissä maissa useilla eri nimillä, mutta Brittein saarilla etenkin nimellä "Autumn Rose", ja Suomessa liljakanukkana. Vaikka "syksyruusut" tai "syksyiset ruusut" olisivat ehkä runollisempi ilmaus, olen valinnut mielestäni todennäköisemmän liljakanukan.
Ensimmäisen säkeistön yhdeksännellä rivillä olen kääntänyt alkuperäistekstin "puritan" "koruttomalla", koska kirjaimellisemmat käännökset eivät mielestäni toimisi hyvin. Ainakin ne särähtivät omaan korvaani.
Runon viimeisen säkeistön lopun (You from your lonely walk / Turn away, / And leaning to me like a flower on its stalk, / Wait among the beeches) voisi kääntää kahdella eri tavalla, joko kehotuksena kuten olen tässä tehnyt, tai kuvauksena siitä mitä runon kohde tekee. Koska runon minähenkilö on jo edellisessä säkeistössä kehottanut kohdetta toimimaan (You from those startled hills / Come away, / Out of the withering daffodils) olen katsonut että sama pätenee myös tässä. Olen myös jättänyt pois pilkun toiseksi viimeisen rivin lopusta, mikä käännöksessä vaikuttaa tarpeettomalta.
#DavidHerbertLawrence #DHLawrence #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännöslyriikkaa #Käännösruno #Käännösrunous #Käännösrunoutta #Lyriikka #Lyriikkaa #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti