Kun savu kohosi Ludlow'sta,
ja usva puhalsi Temeltä,
ja huolettomana pellolle kyntämään
vasten aamun helotusta
askelsin rinnalla valjakkoni,
mustarastas metsikössä
tähysi nähden minut askeltamassa,
ja kuunteli kun vihelsin
tömistävälle valjakolle vierelläni,
ja heläytti ja vastasi:
"Käy maaten, käy maaten, nuori talonpoika;
"Käy maaten, käy maaten, nuori talonpoika;
mitä hyödyttää nousta ja nousta?
Nosta ihminen tuhantena aamuna
silti alas viimein käy makuulle,
ja silloin on viisas ihminen."
Kuulin sävelen jonka lauloi minulle,
Kuulin sävelen jonka lauloi minulle,
ja näin keltaisen nokkansa;
poimin kiven ja sen tähtäsin
ja heitin tahdolla:
Silloin oli lintu liikkumatta.
Sitten sielu sisälläni
Sitten sielu sisälläni
tarttui lauluun mustarastaan,
ja yhä hevosten vierellä
pitkin kasteista kujaa
se lauloi saman laulun uudestaan:
"Käy maaten, käy maaten, nuori talonpoika;
aurinko kulkee länteen aina;
tie jota ihminen työhön askeltaa
on ihmisen kotiin lepäämään johtava,
ja se on parhaiten oleva."
When smoke stood up from Ludlow, kirjoitettu välillä 10.08.-30.09.1895, on suomennettu vuonna 1896 ilmestyneen kokoelman A Shropshire Lad vuoden 1917 painoksesta (New York: John Lane Company), sen sivuilta 11-12.
Ludlow on normannilinnakkeen ympärille kehittynyt, ensimmäistä kertaa vuonna 1138 mainittu, kaupunki Teme-joen varrella Shrophshiren kreivikunnassa länsi-Englannissa, lähellä Walesin rajaa.
#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Housman #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti