Edward Thomas(1878-1917)
On niin monia asioita jotka olen unohtanut,
jotka kerran olivat paljon minulle, tai eivät,
kaikki menetetty, kuten on lapsettoman naisen lapsi
ja kaikki sen lapsen lapset, puhtaaseen
syvyyteen sen mikä ei voi olla koskaan uudestaan.
Olen menettänyt, myös, nimet mahtavien miesten
jotka taistelivat ja hävisivät tai voittivat vanhoissa sodissa,
kuninkaiden ja ystävien ja jumalten, ja useimmat tähdistä.
Jotkin asiat olen unohtanut jotka unohdan.
Mutta vähäisempiä asioita on, yhä muistettuja,
kuin kaikki muut. Yksi nimi jota en ole -
vaikka se on tyhjä olennoton nimi - unohtanut
ei voi koskaan kuolla koska Kevät jälkeen Kevään
jotkin laulurastaat oppivat sen lausumaan laulaessaan.
On aina yksi keskipäivällä lausumassa sen kirkkaasti
ja terävästi - nimen, vain nimen kuulen.
Kun ehkä olen ajattelemassa mustaseljan tuoksua
joka on kuin ruokaa, tai kun olen tyytyväinen
villin ruusun tuoksuun joka on kuin muisto,
tämä nimi äkisti on huudettu minulle
jostakin pensaista linnun toimesta
yhä uudestaan, puhdas laulurastaan sana.
The Word, kirjoitettu heinäkuussa vuonna 1915, on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Selwyn & Blount 1918), sen sivulta 65.
Thomas ei itse runoissaan tehnyt muuta eroa rastaslajien välille - joita Iso-Britanniassa pesii ympäri vuoden neljä ja kausiluontoisesti myös kaksi muuta - kuin jakaen ne mustarastaisiin("blackbird") ja rastaisiin("trush"). Kuitenkin Thomasin runoissa sanan "trush" katsotaan aina tarkoittavan laulurastasta, Turdus philomelos, ja olen hieman empien siten kääntänyt alkuperäistekstin pelkän "thrush" laulurastaaksi käännöksessä.
#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti