Christina Rossetti(1830-1894)
Sinisilmäinen haamu kaukana edessä
nauraa, loikaten kohti aurinkoa;
kuin lyijy jahtaan sitä ainaisesti,
huohotan ja juoksen.
Se murtaa auringonvalon hyppy hypyltä;
Käy laulaen loikkiessaan
lampaiden kelloille unelmoivalla äänellä
unenkaltaisen laulun.
Minä nauran, se on niin eläväinen ja iloinen;
se on niin kaukana edessäpäin, minä kyynelehdin:
Toivon käyväni pitkäkseni jonakin päivänä,
käyväni pitkäkseni ja nukkuvani.
Fata Morgana, kirjoitettu huhtikuun 18. päivänä vuonna 1857, on suomennettu kokoelman Goblin Market and Other Poems: Second Edition(1865, 1. painos 1862) sivulta 89.
Runossa on runsaasti epäselviä kohtia, joista en ole varma. Mikä on esimerkiksi kolmannen rivin "lead", jonka olen kääntänyt "lyijyksi". Olisiko se sittenkin hihna, lieka, luoti, luotilanka, vai mikä? Ja "lampaiden kellojen" suhteen minua nakertaa epäilys että "sheep-bells" ei tarkoita kirjaimellisesti lampaita kello kaulassaan, vaan vaikkapa jotakin kukkalajia. En ole kuitenkaan löytänyt tämännimistä kasvia.
#ChristinaRossetti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti