Paul Éluard(1895-1952)
Nukuin leväten vatsallani
Olin tietoinen vatsastani
Raskas taivas virtasi minuun
kautta elävän viljan tuhannen jyvän
Kautta tuhannen uupuneen linnun
jotka kätkeytyvät kuollaksensa.
*
Melu, haju, tuli tulivat sulkemaan siipensä
murskatut kurkussani kämmenissäni.
Tuli, kylmyys, taivaansini kerääntyivät olkapäilleni
Vehreys värisi vangitussa veressäni.
Olin tukehtumassa auringosta, olin hukkumassa raikkaassa ilmassa
Sydämen ja lihan pahoinpitely tuhosivat minut.
*
Pian rajasin taivaan; suljin itseni pois
syvälle sisälleni, kärsin mudasta ja kivistä
Loputtomien juurieni lannistamana
löysin uudelleen menneisyyteni raskaan uurastuksen
sokeuteni, tietämättömyyteni tilasta
sanoinkuvaamattoman etenemisen moninkertaistuneiden muurien.
*
Kauniit silmäni, erotettuina maailmasta
missä ovat kuolleet? Olenko minä elossa?
Tahdon uudelleenluoda maailman
olematta enää varjon varjo
Kauniit silmäni, tehkää minut näkyväksi
en tahdo päätyä sisälleni.
(Léda dans son premier sommeil, 1949.)
Kuvituksena on Kreikassa syntyneen ranskalais-yhdysvaltalaisen taidemaalarin Jean Isy de Bottonin(1898-1973) maalaus Leda ja joutsen(Leda and the Swan).
#PaulÉluard #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskalanRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti