RAKKAUS JA UNI

Arthur Symons(1865-1945)

Olen laskenut surun lepoon;

Rakkaus nukkuu.

Hän joka monesti sai minut kyynelehtimään

kyynelehtii nyt.

Olen rakastanut, ja olen unohtanut,

ja silti Rakkaus

kertoo minulle että hän ei ole

unohtava.

Hän oli se joka kehotti minua menemään;

Rakkaus kulkee

kautta miten outojen reittien, oi! ei

kukaan tiedä.

Koska päätän kyynelehtimisen,

hän kyynelehtii.

Täällä luona meren unessa,

Rakkaus nukkuu.